tää on jotain ihan kauheeta.. oon aina ollu sitä mieltä, että en tajua masentuneita ihmisiä, mutta siihenkin on tullut muutos..
alan epäillä vahvasti omaa tilannettani.. kaikki on mennyt päin metikköä jo pitkään.. tai ei ehkä muiden mielestä, mutta omastani ainakin.. puhutaan siis vuodesta.. luulin että helpottais, mutta ei.. vaan pahenee.. työt ei kiinnosta, vaikka alotin muutama kuukausi sitten uuden työn.. vihaan kaikkia.. mikään ei kiinnosta.. siis ei mikään.. ainoastaan juominen.. mutta sitäkään en harrasta kuitenkaan kuin jos on vapaapäivä tiedossa..
saan välillä kyllä hymyäkin aikaiseksi.. lähinnä väkisin.. osaan kyllä nauraa ja hassutella, mutta en aidosti.. heti kun mieli harhailee pois tilanteesta, iskee pahat ajatukset päähän.. tuntuu et oon vaan niin yksin.. vaikka onhan kaverit, mutta ei ne oo sama asia..
ja oikeesti vaan itkettää ja väsyttää kokoajan.. töissäkin on ihan hirveetä välillä kun niitä kohtauksia meinaa vaan tulla.. ja mikä pahinta on, että masennan myös muut ympärilläni..
en enää tiedä mitä tehdä.. en haluaisi lääkkeitä tai muutakaan, mutta en tiedä keneltä kysyä apua.. päälääkäriäkin olen kyllä harkinnu, mutta mistä sellaisenkin löytää, jolle ei tarvis maksaa maltaita..
oon vaan niin rikki.. :'(
alan epäillä vahvasti omaa tilannettani.. kaikki on mennyt päin metikköä jo pitkään.. tai ei ehkä muiden mielestä, mutta omastani ainakin.. puhutaan siis vuodesta.. luulin että helpottais, mutta ei.. vaan pahenee.. työt ei kiinnosta, vaikka alotin muutama kuukausi sitten uuden työn.. vihaan kaikkia.. mikään ei kiinnosta.. siis ei mikään.. ainoastaan juominen.. mutta sitäkään en harrasta kuitenkaan kuin jos on vapaapäivä tiedossa..
saan välillä kyllä hymyäkin aikaiseksi.. lähinnä väkisin.. osaan kyllä nauraa ja hassutella, mutta en aidosti.. heti kun mieli harhailee pois tilanteesta, iskee pahat ajatukset päähän.. tuntuu et oon vaan niin yksin.. vaikka onhan kaverit, mutta ei ne oo sama asia..
ja oikeesti vaan itkettää ja väsyttää kokoajan.. töissäkin on ihan hirveetä välillä kun niitä kohtauksia meinaa vaan tulla.. ja mikä pahinta on, että masennan myös muut ympärilläni..
en enää tiedä mitä tehdä.. en haluaisi lääkkeitä tai muutakaan, mutta en tiedä keneltä kysyä apua.. päälääkäriäkin olen kyllä harkinnu, mutta mistä sellaisenkin löytää, jolle ei tarvis maksaa maltaita..
oon vaan niin rikki.. :'(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä kuullostaa niin tutulta ja omakaohtaiselta. Kyllä minun neuvoni sinulle on, että kannattaa mennä terveyskeskukseen, työpaikkalääkärille tai kuntasi milenterveyskeskukseen kertomaan miltä sinusta tuntuu. Tai tulosta paperille tuo tänne kertomasi asia ja näytä se lääkärille, jos pystyt sen tulostamaan vaivattomasti.
Minusta tuntuu usein, että onko tässä elämässä mitään onnellisuutta odotettavissa ja kaikki on turhaa ja pimeää. Käyn terapiassa ja se on ehkä auttanut minua saamaan valon syrjästä kiinni. Juominen oli minulla kauan ainut keino tuntea
"onnellisuutta", kunnes sen takia olo rupesi olemaan entistä pahempi. Hokasin siis että se vain pahentaa asioita, vaikka en ole vielä täysin pystynyt lopettamaan.
Mietin sairauslomaa, vaikka olen ollut vuoden tässä duunissa. Pelottaa vain mitä sairausloman jälkeen.. Mutta kyllähän se on niin, että ei tänne maailmaan synnytty siksi että sais kärsiä, sehän on järjetöntä. Kyllä minua on oikeasti auttanut kun olen puhunut asioistani ammatti-ihmisille, näin saa päätä pinnanpäälle ja voimia, jotta elämä taas maistuisi. Eli suosittelin sinulle lämpimästi menemään puhumaan lääkärille, siitä se lähtee, aivan varmasti.
Elämän iloa ja onnellisuutta sinulle mahdollisimman paljon. Ei oo häpee mennä juttelemaan lääkärille vaan päinvastoin se osoittaa rohkeutta :) ja usko pois meitä " väsyneitä" on aikas paljon.
kilpirauhasverikokeita? Katopas tää linkki & foorumi:
http://www.kilpirauhas.info/foorumi/viewtopic.php?t=5
Jos sulta joskus on otettu/tullaan ottamaan kokeet, niin varmista tuolta foorumilta onko sun arvot varmasti hyvät. Joskus nimittäin joillekin sanotaan kaiken olevan kunnossa, vaikkei niin olisikaan.
Kiitos tästä linkistä !
Täytyy minunkin tarkistuttaa.
Onnellista tätä vuotta
otettu itseasiassa kolmeen kertaan kilpirauhaskokeet. ja aina ollu ihan normaalit, mitä olen ihmetellyt, koska oon epäilly kyseistä sairautta jo pitkään, myös muut ovat epäilleet asiaa, mutta minkäs teet jos lääkäri sanoo kaiken olevan kunnossa.. :/
kuiva huumoreintajuton henkilökunnanm osa muihin tehtäviin,taikka kokonaan pois.Eivät potilaat kaipaa mitään happamia naamoja komentelemassa,jo kaiken kokemansa jälkeen,että ovat yleensä sairastuneet tähän riivattuun tautiin.Pallinaamojen sijaan nuorempaa iloisempaa henkilökuntaa joilla on uusia ideoita ja pystyisivät tuomaan ne myös esiin.Nyt eiovät pysty,ja kaikki muukin seisoo paikallaan näiden alussa mainittujen takia.He tuntevat auktoriteettinsa paljon tärkeämmäksi kuin potilaan kunnon koheneminen.Ei asia muutu miksikään,jos joku ikänsä muiden p...ttä tottunut apulainen yrittää viimeisillä voimillaan tuoda valheitaan esiin.Kyllä asia on näin ja sillä siisti.
nii sulla sentään on vielä tunteita ja tunnet jotain. Mulla ei ole niitäkään: en osaa iloita, en itkeä, en mitään. mikään ei tunnu miltään. ei jaksa välittää enää. hanki hoitoa vielä ennen kuin sulla tulee tällasta vastaan.
Tosin tilanteesi on jo aika pahassa vaiheessa, mutta hmm. en nyt osaa kirjottaa ajatuksiani tähän, mutta oikeasti voimia sulle ja toivon parasta sulle
Älä juo,älä sinä juo ja lotraa sen alkon kanssa.Lupaathan ettet juo!!!!Elämäsi menee metsään ja kohta löydät itsesi korpiojasta.
Lähes jokaiselle %-käyttäjälle tulee taitekohta. Sen jälkeen jo naukkailustakin on
enemmän haittaa kuin hyötyä. Juomisesta on alusta alkaen.
Olen mies. Tänään otin vahvan oluen. Jonkun aikaa teki mieli lisää, mutta pidin pääni.
Oli muutenkin masentava, paha takaisku-päivä. Minun tarvii olla selvä illalla.
kun olette jaksaneet lukea ja vastailla, yrittäkää muutkin jaksaa.. maanantai alkoi ihan päin metikköä taas, mutta jostain syystä elämään pilkahti vähän valoa, luulin että jaksan sen avulla paremmin, mutta tuntuu että se kuitenkin vain pahensi asiaa.. tai ainakin monimutkaisti.. ei tässä muukaan auta kuin se avun hankkiminen.. mutta olen kuitenkin sen verran jo tehnyt, että lääkärini kanssa olen jutellut väsymyksestä ja hän on ehdottanut lääkitystä tai muuta jos olo paranee, eli kynnys mennä ns. valittamaan on pienempi, kun asiasta on jo keskusteltu..