Toivon sinun kokeilleen muutamaa linux-jakelua, jos aiot vastata tähän.
Mikä linux-jakelu on mielestäsi paras? Miksi?
Mikä linux-jakelu on mielestäsi paras? Miksi?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En ole win-fani enää.
>...kokeilleen muutamaa linux-jakelua, jos aiot vastata tähän.
Olen kokeillut KAIKKIA tunnetuimpia jakeluita.
>...on mielestäsi paras? Miksi?
Olen tullut siihen tulokseen että niiden paremmuudesta kiisteleminen kuvastaa täydellistä tietämättömyyttä Linux-käyttöjärjestelmästä. Erot lähinnä kosmeettisia.
Tiedän että mopoiässä olevat teinit (M-Kar ja kumppanit?) tulevat tapansa mukaan väitteeni tyrmäämään mutta odotan siihen jotakin perusteita. Esimerkkinä voisi käydä vaikkapa YKSI sovellus tai laiteajuri jonka saa jollekin jakelulle mutta ei sitten kaikille.
"Mikä linux-jakelu on mielestäsi paras? Miksi?"
Mikään käyttöjärjestelmä ytimestä riippumatta ei ole joka asiassa ylitse muiden. Jokaisella käyttöjärjestelmällä no vahvuudet ja heikkoudet ja paremmuus tulee käyttötarkoituksen mukaan.
ensimmäistä kertaa olen M-Karin kanssa samaa mieltä. En kylläkään vielä ole päässyt selvyyteen onkon M-Kar lintu vai kala ;)
Ei tuollaista diplomatiaa sovi harrastaa sodat-palstalla.
Itse olen kokeillut ubuntua, xubuntua, opensusea, centosia, vectoria, puppya ja fedoraa. Ubuntulla ja sen varianteilla on laaja suomenkielinen yhteisö, vector on nopea ja vakaudessaan omaa luokkaansa, mutta pakettivarastojen laajuus ja suomenkielinen tuki eivät ole sen vahvuus. Opensuse on monen version myötä ollut aina pettymys. Se hehkuttaa olevansa käyttäjäystävällinen, mutta jo asennuksessa törmää terminologiaan, joka pitäisi tuntea voidakseen tehdä asennusohjelman tarjoamista valinnoista oikeat. Sama kylmä hiki tulee tutuksi opensusessa myöhemminkin.
Centos, jeah, kovasti ubuntun tyylinen ulkoasultaan, vaikka perustuu redhatiin ubuntu perustuessa debianin unstableen (kuulostaa pahalta, mitä tarkoittaakaan). Centos ei ehkä ole kovin varmoilla kantimilla. Sivustonsakin näyttää sekavalta, jopa luotaantyöntävältä. Centosin käyttöä voi kuvailla yhdellä sanalla: asiallista. Pillit, viheltimet ja näytönvääntäjät on jätetty fedoralle, tuolle redhatin kauniille, mutta bugiselle testialustalle. Mitä fedora on redhatille, sitä redhat on centosille. Se on hitaampi kuin vector, mutta yhtä vakaa ja paremmin varustelluin pakettivarastoin.
Puppy, niin, kiva lelu. Ei sitä voi ottaa vakavasti ainoaksi käyttöjärjestelmäksi, mutta onhan se kiva pelastustyökalu. Kun tikkubootti on nykyään mahdollinen monissa koneissa, ja tikulle saa jopa ubuntun, puppy on menettänyt kannettavan käyttöjärjestelmän aseensa. Vaikka puppyn sai käynnistymään tikulta, oli reissulinuxiksi parempi ottaa puppy cd ja tikku, jos koneessa ei olekaan usb-bootia. Jostakin syystä puppy ei tunnu toimivan läheskään kaikilla koneilla.
Huonoin linux-jakelu on tietenkin windows. Pakettivarastot eivät toimi kuin viruksille, palomuuri tuntuu estävän nykyään vain tietoturvaohjelmien päivitykset ja ajastetut tehtävät toimivat säännöllisen epäsäännöllisesti hoitaen kaikki tilaamattomat kaatumiset.
Ubuntu lts ja centos nousevat muiden jakelujen yli. Centos ei ole yhtä suosittu kuin ubuntu, mutta oikeastaan vielä ubuntumpi niiltä osin mitä ubuntu mainosti olevansa.
Centos tarjosi parhaat kokemukset.
Homman juju vaan on se, että mikään käyttöjärjestelmä ei ole joka asiassa paras. Jos jollain käyttöjärjestelmällä on käyttäjiä niin lähes jokainen ansaitsee paikkansa siksi, että se käyttäjälleen jossain asioissa hommat paremmin kuin mikään muu. Poikkeuksena käyttäjät jotka ei ole parempaan törmänneet tai paremmasta ymmärrä.
Useimmille ihmisille ns. "järkevät" käyttikset kyllä saa rajattua roskan seasta kun laittaa vaatimukseksi 3v tukea tai vähintään 2v, suomenkielisyyden ja että käyttiksellä olisi takana joku organisaatio/yritys.
Komppaan kyllä tuon CentOS:n kanssa. Se on hyvä käyttis jos haluaa 0€:lla pitkän tuen. openSusesta pidän myös, sillä tämän erikoisuus on varsin hyvä tuki jollekin halpis Windowskannettaville. Fedoran mukavuus tulee ainakin kannettavassa koneessa kun siinä saa näppärästi levynsalauksen asennettaessa. Niin saa kyllä Debianissa ja Vistassakin, mutta Fedora taas sitten tarjoaa tuoreemmat ohjelmistot, hurjasti paremman suomennoksen mutta lyhyen tuen.
Windows Vistan heikkous taas on se yleinen yhteensopimattomuus muiden käyttisten kanssa ja hitaus, mutta se on kans jees tuon levynsalauksen puolesta. Tosin en ole varma oliko tämä vasta Business versiossa. Vistassa on myös tukea pitkälti ja suomennoksen taso on todella hyvä ja on lisäksi tarpeen monille joidenkien erikoisohjelmien takia vaikka onkin noin muuten yleisesti todella ankea kokemus. Windows Vistan tiedostomanageri saa kyllä kuitenkin suklaata.
"Centos, jeah, kovasti ubuntun tyylinen ulkoasultaan, vaikka perustuu redhatiin ubuntu perustuessa debianin unstableen (kuulostaa pahalta, mitä tarkoittaakaan)."
Debianin unstable on sellainen versio Debianista mihin on tungettu ohjelmistovalmistajien puolesta tuoreet versiot ohjelmista, mutta näitä ei ole testattu yhteistoiminnassa. Eli jos joku laittaa uuden version softasta X, kattoo että se toimii mutta vaatii palikkaa Y, ja joku vaihtaa palikkaa Y ja tämä saattaakin särkeä jotain X:stä.
Ubuntu sitten "jäädyttää" sen unstablen tietyssä vaiheessa ja sitten testaa itse sen valmiiksi ja tässä on tehty kompromissia, että se tehdään aikataululla. Tärkeimmät ohjelmistot ja kirjastot on Canonicalin tukemia ja Canonical testaa nämä kyllä toimimaan kunnolla. Loput mitkä tulee sieltä unstablesta sitten fiksaillaan käyttäjäyhteistön toimesta jos siellä jotain kämmää on ja miten nyt ehditäänkään. Lopputulos on se, että Ubuntulla ei passaa ohjelmistoja hirveästi vaihdella oletuksista sillä silloin saattaa törmätä bugeihin.
Ubuntusta menee ehkä joka asiassa joku ohitse mutta Ubuntu sitten onnistuu olemaan monessa asiassa tasaisen hyvä ilman pahoja heikkouksia. Tämä olisi Ubuntun vahvuus. Ehkä tästä syystä Ubuntua tuputetaan ihmisille (mielestäni ihan liikaa) koska se todennäköisesti täyttää tarpeet.
Eipä tuohon paljon lisättävää ole. Ensimmäinen intranetserverini tosikäytössä oli 386 RH:lla, silloin joskus kauan sitten. Mm. ensimmäinen MySQL:n versio pyöri hyvin siinäkin. Nykyään kaikki 4 aktiivikonettani ovat Ubuntuja, laiskuuttani vissiin. XP aukeaa erittäin harvoin.
Kun vielä joudun leikkimäään vanhankin raudan kanssa, on DSL pakko mainita. Kumma kyllä, se toimii kauniisti. Tosin suomenkielisyys on köyhä, mutta ärimmäisestä karsimisesta on jotakin maksettava.
FreeBSD varmaan käy tähän myös, vaikkei Linux olekaan. Jotenkin vain luottaisin bsd-systeemien vakauteen ja toimivuuteen linuxeja enemmän. Jos jotakin uutta käyttöjärjestelmää itselleni ajattelisin, tuo olisi selvä valintani sekä läppäriin hyvikäyttöön että palvelimeenkin.
Hyvä laitetuki, mielestäni erittäin tehokas kokonaisuus, loistava pakettienhallinta, 19500 pakettia hyvä yhteensopivuus linuxinkin kanssa.
PCLinuxOS OpenSuse ja ehkä hiinäjahiinä Fedora ja Debian.
XP kuitenkin aina koneella ja eniten käytössä, seiskaa odotellaan innolla.
1) Ei mikään.
2) Linux pohjaisten käyttöjärjestelmien vaikeakäyttöisyys, sekavuus ja pirstonaisuus.
"2) Linux pohjaisten käyttöjärjestelmien vaikeakäyttöisyys, sekavuus ja pirstonaisuus."
Ihmiset vaihtaa Windowseja pois parempimerkkisiin käyttöjärjestelmiin Windowsien vaikeakäyttöisyyden, sekavuuden ja pirstonaisuuden takia.
Ei tuon viestin kirjoittajalla ollut mitään tarkoitustakaan vastata mihinkään. Nimimerkistä voi päätellä että siinä oli taas Pentti ite.