Tanska: Stachybotrys- ja Chaetomium-lajien havaitseminen eri kasvualustoilta
17.3.2003
Tutkimuksessa tutkittiin eri sienimaljojen tehokkuutta määrittää Stachybotrys- ja Chaetomium-sienilajeja, joiden pesäkkeet kasvavat hitaasti sekä itiöivät ja kilpailevat kasvutilasta heikosti. Tavoitteena oli löytää alusta, jossa pesäkkeet kasvavat ja itiöivät kunnolla ja joka soveltuu näytteenotossa kontaktialustaksi. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän Stachybotrys-kantaa ja neljä Chaetomium-kantaa sekä 22 erilaista kasvualustaa: AFPA, CREA, CREAD, CY20S, CYA, CZ, DG18, DRBC, DRYES, OAT, PSA, RM, SNA, TAN, YES, ALK, CMA, MEA, NS, PCA, SYES JA V8.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositut DG18- (dikloraani-18%-glyseroliagar) ja MEA-alustat (mallasuuteagar) eivät sovi määritysalustoiksi kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, joissa epäillään esiintyvän S. chartarum - ja C. globosum -sienilajeja. Tutkimuksessa DG18-alustalla yksikään 14 testatusta kannasta ei itiöinyt. Osa S. chartarum -kannoista kasvoi alustalla hyvin rajoitetusti ja osa ei pystynyt kasvamaan ollenkaan. MEA-alustoilla kaikki kannat kasvoivat, mutta rajoitetusti. Kaksi S. chartarum-isolaattia ei pystynyt itiöimään MEA-alustalla. Lisäksi todettiin, että MEA-alustoilla monet muut sienilajit voivat runsaalla kasvullaan estää Stachybotrys- ja Chaetomium- lajien kasvun. Vain niillä alustoilla, jotka sisälsivät jotakin kasveista peräisin olevaa ainesosaa, tutkitut sienilajit kasvoivat ja itiöivät hyvin. Tutkimuksessa todettiin, että V8-agarmalja (V8 juice agar), johon on lisätty antibiootteja, on tutkituista maljoista paras alusta käytettäväksi kontaktialustana S. chartarum - ja C. globosum -sienilajien määrittämisessä kosteusvaurioituneista rakennuksista.
Lähde: Evaluation of media for detection of Stachybotrys and Chaetomium species associated with water-damaged buildings, Andersen ja Nissen (2000) International Biodeterioriation & Biodegradation 46, s. 111-116.
17.3.2003
Tutkimuksessa tutkittiin eri sienimaljojen tehokkuutta määrittää Stachybotrys- ja Chaetomium-sienilajeja, joiden pesäkkeet kasvavat hitaasti sekä itiöivät ja kilpailevat kasvutilasta heikosti. Tavoitteena oli löytää alusta, jossa pesäkkeet kasvavat ja itiöivät kunnolla ja joka soveltuu näytteenotossa kontaktialustaksi. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän Stachybotrys-kantaa ja neljä Chaetomium-kantaa sekä 22 erilaista kasvualustaa: AFPA, CREA, CREAD, CY20S, CYA, CZ, DG18, DRBC, DRYES, OAT, PSA, RM, SNA, TAN, YES, ALK, CMA, MEA, NS, PCA, SYES JA V8.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositut DG18- (dikloraani-18%-glyseroliagar) ja MEA-alustat (mallasuuteagar) eivät sovi määritysalustoiksi kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, joissa epäillään esiintyvän S. chartarum - ja C. globosum -sienilajeja. Tutkimuksessa DG18-alustalla yksikään 14 testatusta kannasta ei itiöinyt. Osa S. chartarum -kannoista kasvoi alustalla hyvin rajoitetusti ja osa ei pystynyt kasvamaan ollenkaan. MEA-alustoilla kaikki kannat kasvoivat, mutta rajoitetusti. Kaksi S. chartarum-isolaattia ei pystynyt itiöimään MEA-alustalla. Lisäksi todettiin, että MEA-alustoilla monet muut sienilajit voivat runsaalla kasvullaan estää Stachybotrys- ja Chaetomium- lajien kasvun. Vain niillä alustoilla, jotka sisälsivät jotakin kasveista peräisin olevaa ainesosaa, tutkitut sienilajit kasvoivat ja itiöivät hyvin. Tutkimuksessa todettiin, että V8-agarmalja (V8 juice agar), johon on lisätty antibiootteja, on tutkituista maljoista paras alusta käytettäväksi kontaktialustana S. chartarum - ja C. globosum -sienilajien määrittämisessä kosteusvaurioituneista rakennuksista.
Lähde: Evaluation of media for detection of Stachybotrys and Chaetomium species associated with water-damaged buildings, Andersen ja Nissen (2000) International Biodeterioriation & Biodegradation 46, s. 111-116.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Stachybotrys. Ilmanäytteet ovat kaiketi huonoja stagun kohdalla koska se ei itiö, vai johtuuko tämä tieto siitä ettei se ole itiöinyt tietyllä maljalla?
Haaa---siinäpäs uusi tulkinta miten mikin laji lopulta itiö. Mistä tiedämme itiöikö stagu homerakennuksessa muiden tapaan vai ovatko ne itiöt muka raskaampia vai onko päätelmät tehty maljakokeiden perusteella?
Kuka tietää? (ei plase Nisuiisu)
juuri ne alustat, joita ei pitäisi käyttää. Ja meidän suomalaisten tutkijoidenko pitikään viedä sitä osaamista naapurimaihin ja vähäsen pidemmällekin? Ei ehkä kannata vaivautua.
" Joskus joku kyseli,
Kirjoittanut: )()()( 2.11.2008 klo 16.16
työpaikkani sisäilma mittausten tuloksista. No työpaikkani on laaja, joten tämä on vain ja ainoastaan pieni otos siitä, mitä joskus löytyi.
Tätä alla mainittua kosteusvauriota työpaikkani työsuojelupäällikkö nimitti täysin vaarattomaksi. Joten hän oli varmasti nähnyt sitten paljon pahempiakin tutkimustuloksia, ehkä edellisten ammattitautiin sairastuneiden kohdalla, ehkä jossakin muualla.
^^
^^
Mesofiiliset sienet 2 % mallasuuteagar, pitoisuus cfu/g
Aspergillus ustus 255 000
Stachybotrys Chartarum 159 000
Aspergillus sydowii 2 390
Chaetomium globosum 765
Acremonium 3 150
YHTEENSÄ 420 000
********************************
MESOFIILISET SIENET DG-18-alusta
Aspergillus sydowii 195 000
Aspergillus ustus 145 000
Penicillium 4 500
Aspergillus vesicolor 1 800
Fusarium 4 090
steriili 277 000
YHTEENSÄ 627 000
***************************
MESOFIILISET BAKTEERIT THG-alusta, pitoisuus cfu/g
muut bakteerit 18 900 000
aktinobakteerit 527 000
YHTEENSÄ 19 400 000
***********************************
Nämä kaikki yhdestä huoneesta työhuoneeni yläpuolelta. Kahdelta lääkäriltä lausunto, että työhuoneessani haisi samalta kuin tässä huoneessa.
Ennen tutkimusta työhuoneeni siivottiin katosta lattiaan allergiasiivousmenetelmin. Ilmastointia lisättiin selvästi. Työhuoneeni oli myös lähes tyhjä tavaroistani, jotka siirretty jo toiseen työhuoneeseen, kun tutkimus tehtiin.
*******************************
Työhuoneestani löydettiin
Mesofiiliset sienet 2 % mallasuuteagar, pitoisuus cfu/g
Aureobasidium *) 5
Aspergillus nidulans 2
Penicillium 2
valkoiset hiivat 2
YHTEENSÄ 12
**************************************
MESOFIILISET SIENET DG-18-alusta
Penicillium 2
YHTEENSÄ 2
*******************************
MESOFIILISET BAKTEERIT THG-alusta, pitoisuus cfu/g
bakteerit 330
YHTEENSÄ 330
*****************************************
*) = kosteus/homevaurioon viittaava mikrobi
määritysraja 2 cfu/m3
cfu = colony forming unit = Pesäkkeen muodostava yksilö
*****************************
Toinen sivu raporttia
Mesofiiliset sienet 2 % mallasuuteagar,mikrobikasvu
Penicillium +
steriili +
*********************
MESOFIILISET SIENET DG-18-alusta, mikrobikasvu
Sienisuku/laji
Phoma
YHTEENSÄ + = vähäinen kasvu, (molemmissa)
**************************************
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000039080775
mikäli edellinen tieto Tanskalaisten tutkimuksista on totta!
Miten meidän tutkijat ovatkin niin hakoteillä???
"Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositut DG18- (dikloraani-18%-glyseroliagar) ja MEA-alustat (mallasuuteagar) eivät sovi määritysalustoiksi kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, joissa epäillään esiintyvän S. chartarum - ja C. globosum -sienilajeja."
Mistäs sitä tietäisi epäillä stagua, pitäisi olla melkoinen tietäjäeukko keskellä homehelvettiä, jossa kaikki on uutta. Näin jälkiviisaana voisi epäillä vaikka mitä mutta tuossa vaiheessa kun on ensimmäisen kerran asian kanssa tekemisissä, ei ole vielä vuosi kahlannut tutkimuksia aiheesta noin niinko etukäteen,heh
eikö tämä kiinnostakaan kirjoittajia? Toisten kirjoitusten ivaaminen on tärkeämpää, kun keskustella oikeasta ongelmasta.
Nämä huolestuneet henkilöt, joiden ystävät pitävät sairastuneita täysinä tolloina, eivät huolestu OIKEASTA asiasta. MIKSI?
TARKOITUSHAKUISTAKO tuo palstan tason ivaaminen onkin? Palstan kirjoittajat ovat lähes oikeustoimikelvottomia, eivätkä ymmärrä omaa parastaan olla lukematta tätä palstaa, saati sitten kirjoittaa tänne. MIKSI?
KOVIN on tarkoitushakuista tuo "HUOLESTUMINEN"! Eipä huoleta väärät tutkimukset, väärät diagnoosit, väärät tavat tutkia, lääkäreitäkin huolestuttavat altistamisen typerän syyn vuoksi, sillä mitä v... väliä sillä on, onko henkilöllä ammattitauti vaiko ei? KETÄ TÄÄLLÄ ON TUO AMMATTITAUTIdiagnoosi auttanut? EIKÖHÄN tärkeintä olisi se, että asiat tutkitaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan!
Ja täällä nämä rakkaat ystävämme, he voisivat huolestua ihan näistä tutkijoiden toimista, ei siitä mitä tällä palstalla lukee!
Viranomaistaholla huippuosaajatutkijat laittaneet tutkimuksiin vuosikausia ja useita miljoonia euroja, eikä vieläkään tiedetä edes mikä kosteusvaurioissa tuhoaa terveytemme. Monenlaisia toksiineita on löydetty, niiden yhteisvaikutuksesta keskustellaan, lajikkeet kun tappelevat keskenään, myrkyt kovenevat!
Vakuutusyhtiö kun pääsee päättämään vahingosta, ei korvauksia kannata odottaa, ei ne ikinä halua mitään korvata, ovat oman vakuutusoikeutensa ohjissa, eihän ne mitään maksa ennenkuin on ihan pakko! Ihmisten terveydellä ei ole mitään väliä, ei ennenkuin se tulee liian kalliiksi omistavalle luokalle! Homekoulut hyvä esimerkki, siinä ei erotella köyhän kakaraa rikkaan nuppusesta! Siksi niissä jopa tunnustettu ongelma...
Jos kiinteistön ongelma tunnustettaisiin, se järkyttäisi niiden arvoa aivan liikaa, asuntokupla puhkeaisi lopullisesti! Saati valtion omistamat home-loukot, ne jos myönnettäisiin, alkaisi pian joku vaatimaan korvausta menetetystä terveydestä. Saati sitten kun jonkun tästä matonalle lakaisusta ja rakennusvirheistä vielä pitäisi ottaa vastuu... Hyvä-veli kyllä pitää huolen että asiaan ei saada muutosta, ei kansanterveys ole kuin rahastusta ja tyhjää puhetta!
asiaan eikä toisien haukkumiseen. Eihän se todellakaan ole asiat kohdallaan yhteiskunnassa näissä asioissa, kun kaikki homesairaat eivät uskalla edes omalla nimellään esiintyä (en minäkään), viitaten tuohon Satakunnan Kansa -lehden artikkeliinkin.
Taitaa kärsiä joidenkin bisnekset, jos asiat etenisivät...
ihmettelen, ettei suuri gurunne, joka on karkottanut täältä kaikki asiantuntijat, itse koskaan selvitä teille tällaisia asioita, vaan tyytyy ainoastaan paasaamaan milloin mistäkin omasta päähänpinttymästään.
Noh tuo aloittajan linkissä mainittu uutinen ei ole ollut uutinen suomalaisille tutkijoille edes 1990-luvulla. Kaikki erilaiset kasvatusalustat suosivat tietenkin erilaisia mikrobeja. Tilanne on siltä osin sama kuin rakennusmateriaaleissakin - tietyt lajit viihtyvät ja kasvavat hyvin tietyillä alustoilla. Ei viljeylyissä (tai muutenkaan) saada koskaan esille mitään absoluuttisia totuuksia. Ne ovat suuntaa antavia. Jos halutaan päästä lähemmäksi totuutta, on käytettävä useita eri analyysimenetelmiä. Viljelyssä tulee joka tapauksessa esiin vain noin pari prosenttia todellisesta määrästä, koska siinä saadaan näkyviin vain lisääntymiskykyiset yksiköt. Viljelyn lisäksi on siis syytä käyttää ainakin mikroskooppitutkimusta, jolla selviää myös elinkyvyttömien läsnäolo. Erityisen tärkeätä se on esim. juuri Stachybotryksen kohdalla, koska se on erittäin hidas kasvaja. Jos samassa näytteessä on esim. nopeasti kasvavaa Aspergillusta, niin Stachybotrys jää jalkoihin ja Aspergillus valtaa yksinään koko elatusalustan.
todennut, että ihmisten oireilu on tarkempi mittari kuin mitkään hometutkimukset.
tutkijat sitten vakavista kosteusvaurioistakaan ota muita kuin noita näytteitä, jotka eivät kerro edes puolikasta totuutta?
Onko TTL:n tutkijat tietämättömiä, tyhmiä, vai onko kyse siitä, että halutaan olla tietämättömiä ja tyhmiä?
Ketä se auttaa, että tiedetään, tiedetään?
Melko tyhmä kirjoitus sinulta oi suuri gurumme ja totuuden torvi!
oli tyhmää?
Muilta osin totean, että millään nykyään käytössä olevalla menetelmällä ei päästä edes puoltakaan totuutta lähelle.
http://www.evira.fi/attachments/anne_hyvarinen_ktl_ajankohtaistalab_hyvarinen2008.pdf
LAINAUS viimeiseltä sivulta:
Auttavat päättelemään, onko näytteen mikrobisto ”normaali”vai ei.
ei kannata selventää syitä, miksi kosteusvaurion todellinen laajuus ja homekanta olisi syytä selvitää TOTUUDENMUKAISESTI!
Kun rakennuksesta otetaan materiaalinäytteitä muutamista kohdin, niin ne näytteet osoittavat parhaimmillaankin vain juuri siitä kohdasta otetun materiaalin mikrobitilannetta ja lähinnä vain juuri sillä hetkellä vallitsevaa tilannetta. Jos ne olisi otettu jostain muusta kohtaa, niin tilanne voisi olla täysin toinen. Näytteitä ei voi ottaa senttimetrin välein eikä jatkuvasti, vaikka kasvustot muuttuvat jatkuvasti. Homeongelmaan viitteitä antava lajisto ja määrät ovat riittäviä, jotta korjaustoimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Todetun mikrobikasvustokohdan ympäriltä on poistettava materiaalia joka suuntaan vähintään puolen metrin matkalta joka tapauksessa.
kyse on millä alustalla nuo näytteet tutkitaan... ei siitä otetaanko koko rakennus sinne labraan mukaan
niille jotka eivät tippaakaan välitä mitä tekevät, oikeasti tuo määrä tervettä rakennetta ei riitä KOSKAAN
Sitä näkee täällä harvemmin.
sellaista, että jokainen näyte tulisi kasvattaa esim. kymmenillä eri kasvualustoilla, koska jokaisella mikrobilla on omat erityiset ihanteelliset kasvualustansa, joissa ne parhaiten tulevat näkyviin?? Siltikin saataisiin tietää vain yhden kohdan summittainen tilanne ja lähinnä vain näytteenottohetkellä. Tiedät kai, että kaikesta huolimatta aina jää selvittämättä terveyden kannalta hyvinkin merkityksellisiä mikrobeja, kuten esim. gram-negatiiviset bakteerit. Niiden tutkiminen onnistuu vain yliopistotasolla ja erittäin kalliiden ja monimutkaisten menetelmien avulla.
Toivon, että ymmärrät, että näissä rutiinitutkimuksissa ei todellakaan saada esille kuin viitteellisiä asioita.
tutkimuksista tehtyä raporttia?
Lueppa TTL:n raportteja ja kerro sen jälkeen tuleeko ilmi vain marginaalisia tuloksia! Kyllä raportit kertovat tasan sen, että tätä löytyi ja mitään muuta ei ja näin ja näin on asia. Ei niissä raporeissa epäillä enää yhtään mitään, ei edes sitä, onko kasvatusalustat ylipäätään oikeita ja tuleeko näkyville ko. ongelmasta yhtään mitään.
Tästä on kyse.
Laboratorioraportissa ei luonnollisestikaan oteta kantaan tällaisiin asioihin. Niissä ei spekuloida, vaan todetaan, mitä näytteistä on halutulla analyysimenetelmällä löydetty. Näytteenottaja valitsee käytettävät analyysimenetelmät ja laboratorio ainoastaan tutkii näytteet sen mukaisesti ja ilmoittaa raportissaan saadut tulokset.
Vain näytteenottaja itse saa ja voi tulkita raporttia ja ottaa kantaa tulosten merkitykseen tutkitun tilan sisäilman suhteen. Näytteenottajan ammattitaito on siis se oleellinen näissä asioissa.
Kirjoitinko laboratoriosta? DAAAAA
ajankohtaista tietoa tutkimusmenetelmien nykytilanteesta:
http://www.evira.fi/attachments/anne_hyvarinen_ktl_ajankohtaistalab_hyvarinen2008.pdf
Millaiset ovat nykyistä paremmat rakentamis- ja materiaalinvalintaohjeet?