Suomi: Elinkykyiset mikrobit
17.3.2003
Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin kahta rakennusmateriaalinäytteistä elinkykyisiä mikrobeja määrittävää menetelmää (suora viljelymenetelmä ja viljely laimennossarjamenetelmällä) toisiinsa. Laimennossarjamenetelmällä saadaan määritettyä tarkat elinkykyisten mikrobien pitoisuudet, kun taas suoralla viljelymenetelmällä saadaan vain semikvantitatiivista tietoa näytteiden mikrobipitoisuuksista.
Näytteet viljeltiin Rose Bengal -mallasuuteagarille (Hagem), dikloraaniglyseroliagarille, (DG18) ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagarille (TYG). Suorassa viljelymenetelmässä osittain homogenisoitua näytettä lisättiin tietty tilavuus suoraan agaralustoille. Näytteen tilavuus arvioitiin lusikalla, jonka tilavuus oli noin 0,5 ml.
Tulokset ilmoitettiin suoralla viljelymenetelmällä muodossa "sienipesäkkeiden määrä/alusta" ja laimennossarjamenetelmällä "cfu/g". Tutkimuksessa näytteet jaettiin kolmeen luokkaan (luokat 0-2) näytteiden sieni-itiöpitoisuuksien, sienifloran sekä sädesienien esiintymisen perusteella. 77% näytteistä luokiteltiin molemmilla menetelmillä samaan luokkaan. Suoralla viljelymenetelmällä pystyttiin näytteistä eristämään 33 sienisukua tai -lajia, kun taas laimennossarjamenetelmällä havaittiin vain 27 sienisukua tai -lajia. Suora viljelymenetelmä on laimennossarjamenetelmää nopeampi, vähätöisempi eikä se vaadi niin paljoa laboratoriovarusteita kuin materiaalinäytteiden viljely laimennossarjamenetelmällä. Tutkijoiden mukaan molemmat menetelmät sopivat rakennusmateriaalinäytteiden mikrobiologisen kontaminaation määrittämiseen, sillä ne antavat samankaltaisia tuloksia.
Lähde: The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials, Reiman et al. (1999) Indoor Air 99, proceedings of the 8th international conference on indoor air quality and climate. Construction Research Communications Ltd, London, UK. Vol. 4, pp. 891-896.
17.3.2003
Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin kahta rakennusmateriaalinäytteistä elinkykyisiä mikrobeja määrittävää menetelmää (suora viljelymenetelmä ja viljely laimennossarjamenetelmällä) toisiinsa. Laimennossarjamenetelmällä saadaan määritettyä tarkat elinkykyisten mikrobien pitoisuudet, kun taas suoralla viljelymenetelmällä saadaan vain semikvantitatiivista tietoa näytteiden mikrobipitoisuuksista.
Näytteet viljeltiin Rose Bengal -mallasuuteagarille (Hagem), dikloraaniglyseroliagarille, (DG18) ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagarille (TYG). Suorassa viljelymenetelmässä osittain homogenisoitua näytettä lisättiin tietty tilavuus suoraan agaralustoille. Näytteen tilavuus arvioitiin lusikalla, jonka tilavuus oli noin 0,5 ml.
Tulokset ilmoitettiin suoralla viljelymenetelmällä muodossa "sienipesäkkeiden määrä/alusta" ja laimennossarjamenetelmällä "cfu/g". Tutkimuksessa näytteet jaettiin kolmeen luokkaan (luokat 0-2) näytteiden sieni-itiöpitoisuuksien, sienifloran sekä sädesienien esiintymisen perusteella. 77% näytteistä luokiteltiin molemmilla menetelmillä samaan luokkaan. Suoralla viljelymenetelmällä pystyttiin näytteistä eristämään 33 sienisukua tai -lajia, kun taas laimennossarjamenetelmällä havaittiin vain 27 sienisukua tai -lajia. Suora viljelymenetelmä on laimennossarjamenetelmää nopeampi, vähätöisempi eikä se vaadi niin paljoa laboratoriovarusteita kuin materiaalinäytteiden viljely laimennossarjamenetelmällä. Tutkijoiden mukaan molemmat menetelmät sopivat rakennusmateriaalinäytteiden mikrobiologisen kontaminaation määrittämiseen, sillä ne antavat samankaltaisia tuloksia.
Lähde: The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials, Reiman et al. (1999) Indoor Air 99, proceedings of the 8th international conference on indoor air quality and climate. Construction Research Communications Ltd, London, UK. Vol. 4, pp. 891-896.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sillä oli merkitystä tulosten uskottavuuden kannalta. Vastapuoli ei voinut väittää tuloksia epäluotettaviksi, kuten yritti.
..............