Windows 2000 palomuuri, virustorjunta, Ad-Aware.
Asennus 'puhtaalta pöydältä' reilu gigaseen koneeseen jossa muistia 256, NVIDIA GeForce jne. näytönohjain, ISDN-kortti SB 128 PCI USB-hiiri ja perusnäppis.
Aikaa kuluu ajurien imurointeineen noin 3 tuntia, 7 uudelleenkäynnistystä, olematon PS/2 hiiri laitehallinnassa. Lisäksi homma olisi tökännyt ISDN-kortin ajurin puutteeseen, ellei sitä olisi haettu ennen asennuksen alkamista.
Yleisarvio asennuksesta, hankalahko, isotöinen ja kokemattomalle mahdollisesti ylivoimainen. Windowsin mukana toimitettu 'ohjevihko' täysin hyödytön.
Hyötyohjelmia järjestelmässä ei tässä vaiheessa ole ainuttakaan. Eli asennus vaatii vielä useita tunteja, ennen valmistumistaan, sekä useita uudelleen käynnistyksiä.
SuSE Linux Professional 9.0
Kone 500 AMD K6II muisti 256, NVIDIA GeForce, Creative Live 5.1 Digital, Tv-kortti, 3Com verkkokortti, USB-optinen hiiri, perusnäppis, nettikamera, DVD, CD-RW.
Boottaus DVD:ltä, ohjelmistotason valinta, muutamia extraohjelmia, kiintolevyn osioinnin hyväksyntä. Tiedostojen siirron jälkeen annettiin root salasana, asennus tunnisti koneen laitteet ja esitti listan hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen asennus testaa verkon ja kysyy muita käyttäjätunnuksia. Viimeisenä näkyy näytön ja ohjaimen asetukset, äänikortin asetukset ja mahdolliset tv-kortit ja tulostimet. Asennus tunnisti kaikki laitteet oikein ja asensi tarvittavat ohjelmistot. Myös näytönohjain, jolle Windowsissa piti erikseen hankkia ajurit. Tämän jälkeen voikin jo kirjautua järjestelmään, johon on valmiiksi asennettu erittäin laaja valikoima ohjelmia, toimistosovelluksista kuvankäsittelyyn ja videoeditointiin. Ainoastaan salattujen DVD-elokuvien ja DivX-elokuvien katsomiseen piti erikseen hakea paketit netistä. Käynnistyksiä oli tasan yksi, alussa. Käyttäjän sekaantumista tarvittiin vain alussa ja lopussa. Aikaa kaikkineen meni noin 2 tuntia. Yhteensä levyllä ohjelmistoja vähän vajaat 4 gigaa.
Arvio: todella helppo, miinuksena asennuksen englanninkielisyys, työpöydän kielen voi valita suomeksi, pitää tosin osata jo asennusvaiheessa valita KDE:n kielipaketit Suomelle, voi toki lisätä myöhemminkin. Asennus voisi asentaa ao. paketit suoraan, koska maa määritellään heti alkuvaiheessa.
Kuitenkin lopputuloksena mielestäni Linux oli helpompi ja nopeampi asentaa kuin Windows. XP:stä ei ikävä kyllä ole kokemusta, eikä tule. Olisi ehkä parempi vertailukohta.
Asennus 'puhtaalta pöydältä' reilu gigaseen koneeseen jossa muistia 256, NVIDIA GeForce jne. näytönohjain, ISDN-kortti SB 128 PCI USB-hiiri ja perusnäppis.
Aikaa kuluu ajurien imurointeineen noin 3 tuntia, 7 uudelleenkäynnistystä, olematon PS/2 hiiri laitehallinnassa. Lisäksi homma olisi tökännyt ISDN-kortin ajurin puutteeseen, ellei sitä olisi haettu ennen asennuksen alkamista.
Yleisarvio asennuksesta, hankalahko, isotöinen ja kokemattomalle mahdollisesti ylivoimainen. Windowsin mukana toimitettu 'ohjevihko' täysin hyödytön.
Hyötyohjelmia järjestelmässä ei tässä vaiheessa ole ainuttakaan. Eli asennus vaatii vielä useita tunteja, ennen valmistumistaan, sekä useita uudelleen käynnistyksiä.
SuSE Linux Professional 9.0
Kone 500 AMD K6II muisti 256, NVIDIA GeForce, Creative Live 5.1 Digital, Tv-kortti, 3Com verkkokortti, USB-optinen hiiri, perusnäppis, nettikamera, DVD, CD-RW.
Boottaus DVD:ltä, ohjelmistotason valinta, muutamia extraohjelmia, kiintolevyn osioinnin hyväksyntä. Tiedostojen siirron jälkeen annettiin root salasana, asennus tunnisti koneen laitteet ja esitti listan hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen asennus testaa verkon ja kysyy muita käyttäjätunnuksia. Viimeisenä näkyy näytön ja ohjaimen asetukset, äänikortin asetukset ja mahdolliset tv-kortit ja tulostimet. Asennus tunnisti kaikki laitteet oikein ja asensi tarvittavat ohjelmistot. Myös näytönohjain, jolle Windowsissa piti erikseen hankkia ajurit. Tämän jälkeen voikin jo kirjautua järjestelmään, johon on valmiiksi asennettu erittäin laaja valikoima ohjelmia, toimistosovelluksista kuvankäsittelyyn ja videoeditointiin. Ainoastaan salattujen DVD-elokuvien ja DivX-elokuvien katsomiseen piti erikseen hakea paketit netistä. Käynnistyksiä oli tasan yksi, alussa. Käyttäjän sekaantumista tarvittiin vain alussa ja lopussa. Aikaa kaikkineen meni noin 2 tuntia. Yhteensä levyllä ohjelmistoja vähän vajaat 4 gigaa.
Arvio: todella helppo, miinuksena asennuksen englanninkielisyys, työpöydän kielen voi valita suomeksi, pitää tosin osata jo asennusvaiheessa valita KDE:n kielipaketit Suomelle, voi toki lisätä myöhemminkin. Asennus voisi asentaa ao. paketit suoraan, koska maa määritellään heti alkuvaiheessa.
Kuitenkin lopputuloksena mielestäni Linux oli helpompi ja nopeampi asentaa kuin Windows. XP:stä ei ikävä kyllä ole kokemusta, eikä tule. Olisi ehkä parempi vertailukohta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
niin? entäs sitten?
Pistänpä saman tien pienen jutun kahden käyttiksen asentamisesta vanhan papan koneeseen. Faija soitteli ostaaneensa vanhaan 500MHz Fujitsu PC pönttöönsä uuden 160 gigan levyn. Käyttiksiä olis pitänyt asentaa, mutta windows ei kuulemma asennu. Kyseessä ei ole tuorein winkku vaan Win 98 2nd edition. Linux kuulemma kuitenkin asentu ihan kuin ennenkin.
Minullahan ei ollut minkäänlaista windows kokemusta, kun olen Mac käyttäjä. Linuxiin olen kyllä työpaikallani tutustunut. Etsiskelin sitten netistä infoa ja aloin ihmettelemään.
Tämä
http://support.microsoft.com/support/kb/articles/255/8/67.asp
dokumentti onneksi selvensi asiaa huomattavasti.
Win 98 täytyykin asentaa korkeintaan 7 gigaiselle partitiolle. Se ei osaa buutata isommalta. Dokkarissa mainittiin myös windows 2000:n ymmärtävän korkeintaan 32 gigan partitioita, mutta ei mainittu tällaisesta rajoituksesta 98:n kohdalla. Kuitenkin sama näyttää pätevän myös 98:ssa. Hankalaksi homman tekee se, ettei windows installeri osioi levyä automaattisesti eikä edes informoi asiasta mitenkään, vaan menee pelkästään jumiin. Koneeseen asennetussa Red Hatissäkin on boot partition koolle jokin rajoitus, mutta installeri sentään kertoo asiasta ja tarjoutuu hoitamaan osioinnin automaattisesti.
Minua tämä lähinnä huvittaa, koska omassa Macissäni käyttis on asennettu 120 gigan partitiolle ja duuni koneessanikin 40 gigaiselle.
Joka tapauksessa verrattaessa noita asennuksia lopputulokseksi jää, että windowsin asennuksessa vaadittiin erikois tietoa, eikä vanha pappa selvinnyt asennuksesta ilman apua, vaikka Linuxin asennus onnistui häneltäkin.
Siis Linux=helppo, Windows=vaikea?
Kannattaa muistaa että Windows 2000 asennus-CD on vuodelta 2000. Siitä ei luonnollisesti löydy sellaisten laitteiden ajureita, jotka ovat ilmestyneet vuoden 2000 jälkeen.
Mainitsemasi SuSe 9.0 on uudempi versio ja sisältää tarvittavat ajurit.
Ajurien hakeminen nettiyhteydellä on hitaampaa kuin niiden lataaminen CD:ltä, eikä se liity mitenkään käyttöjärjestelmään. Vertailuja tehdessä olisi tietenkin reilua mainita tämä asia.
Mitä taas tulee hankalahkoon asentamiseen, niin noin 100 asennuksen jälkeen voisin sanoa että tilanteet vaihtelevat. Yleensä 2000 menee heittämällä ja onnistuu keneltä tahansa joka pystyy painamaan enter-näppäintä.
Käyttöjärjestelmän kylkiäisistä on tälläkin palstalla käyty ajoittain keskustelua. Monet ovat sitä mieltä että Windowsista pitäisi poistaa siellä jo olevia komponentteja, kuten Media Player tai Internet Explorer, puhumattakaan siitä että käyttöjärjestelmän mukana tulisi toimistosovelluksia. Tavallisen käyttäjän näkövinkkelistä ihannetilanne olisi se että käyttöjärjestelmän mukana tulisi kaikki tarvittava (käyttäjästä tietenkin riippuu mitä itse kukin pitää tarvittavana). Kilpailevien ohjelmistotalojen näkövinkkelistä kaikki muu paitsi käyttöjärjestelmän ydin on turhaa ja niiden lisääminen on heidän mielestään suorastaan rikollista (esim. edellä mainitut ohjelmat, laskin, notepad, jne.). EU tutkii tälläkin hetkellä pitäisikö mainitsemasi DVD-elokuvien katseluun kykenevä ohjelma (Media player) irrottaa Windowista.
Käyttäjän kannalta kyllä on ihan hyvä saada niitä tärkeimpiä softia samassa paketissa käyttiksen kanssa, mutta se mitä asennetaan ja mitä ei pitää tietysti olla käyttäjän valittavissa.
Mutta ei ajuria löydy usein vanhemmillekaan laitteille, vaikka on parannustakin toki tapahtunut. Usein taas käy niin, että Win herjaa ajurista, joka on valmistajan cd:ltä peräisin.
Ammattini puolesta olen myös asentanut satoja win-käyttiksiä, sekä satakunta linuxia, muutaman IBM AS/400:sen ja joitakin muita ja kyllä se windowsin asennus useimmiten tökkii, jos kyllä on Linuxkin jäänyt laittamatta raudan takia. Pahin esimerkki winin kanssa oli erään kassapäätteen päivitys 98:sta 2k:hon, asennus keksi tarvita SP2 cd:tä kesken kaiken, eikä se ollut tietty mukana, kun tarkoitus oli hakea netistä kaikki päivitykset. Verkko ei toiminut keskellä asennusta, joten ei muuta kuin downloadaamaan ja polttamaan cd:lle. Tämä on toki asia johon on varauduttava ja uudemmissa painoksissa SP on jo asennus-cdllä.
Linuxissa ohjelmat on tietysti eri juttu, ne ei ole SuSE:n tekemiä, joten ei ole kilpailusääntöjen vastaista laittaa niitä distroon.
Asian ydin oli, että kuinka paljon helpommin ja nopeammin Linuxilla saa toimivan ja monipuolisen koneen käyttöön.
"Kannattaa muistaa että Windows 2000 asennus-CD on vuodelta 2000. Siitä ei luonnollisesti löydy sellaisten laitteiden ajureita, jotka ovat ilmestyneet vuoden 2000 jälkeen."
Onko tänään ostetun Windows 2000 asennus CD:n sisältö tosiaan sama kuin vuonna 2000 ostetun? Luulisi jotain päivitystä tapahtuneen.
mielenkiintoista... mutta totta, hyvä, kun on kotona macci ; )) . Noi tarinat täällä on kun eri planeetalta (apinoiden?)
Eihän macci olekaan tietokone, vaan jonkinlainen konsoli, jossa on joitain tietokoneiden kanssa yhteisiä ominaisuuksia.
Nimenomaan Mac on tietokone, samoin sellainen puucee jossa on käyttiksenä esim. FreeBSD tai Linux, samoin myös Amiga, C64, Atari jne.
MUTTA...puucee jossa pyörii Windblowjobs...huh huh..eipä voi tietsikaks kutsuu.
mac-ihmisiä minäki. :)
kyllä hiukan surku-hupaisalta tuntuu katsella sivusta pc:iden kanssa askartelevia.
Ihan mielenkiinnosta vaan, mitenkäs mäkkipuolella tapahtuu raudan päivittäminen? Saako komponentteja irrallaan, vai vaihtuuko kertasella koko helahoito. Onko muuten valinnavaraa valita vai toimiiko 'one size fits all' -periaatteella ?
Mä oon niitä ns.pc-ihmisiä, pc ihan ok, Win menettelee mut vaan 98:iin asti, uudemmat saa multa tylyn tuomion. Mut tykkään kovasti myös Linuxista. Ja kiinnostaa kovasti, haluaisin joskus kun budjetti sallii niin piipahtaa kauppaan ja ostaa eMac'in, lisäks kiinnostais ostaa Amiga ja Atarikin. C64 löytyykin jo. Mut mä en ole niin sidottu koneeseen että alkasin haukkuu jotain konetyyppiä, haukun mielummin käyttiksiä vaan. Eli oon sitä mieltä että PC rules, Mac rules, Amiga rules, Atari rules, C64 rules, Linux rules mutta....XP sucks and stinks!
macissa on 3 periaattellista koneryhmä;
high-end koneet (PowerMac, PowerBook)
low-end koneet(iMac, eMac, iBook)
läppärit (iBook PowerBook)
high-end koneet on periaattessa aika pc kaltaisia, samanmitteaiset boxit ja laajennuspaikat ja periaattessa käy kaikki, mitä pc-puolellekin
low-end koneet taas ostetaan sellaiseen käyttöön, missä sisäisiä laajennuksia ei hirveästi tehdä/tarvitta (koti/koulu/julkiset mopot) ja tärkeämpi kriteeri on toimivuus ja "kiva"-faktori
läppärit taas on jo hyviä paketteja ja noita ei laajenneta hirveästi pc-puolellakaan (ehkä joskus vaan isompi näyttö ; )) ?
Mitä tarkoitat tuolla periaatteessa sanalla? Voiko niinin high-end koneisiin ostaa vaikka isomman kiintolevyn erikseen jos vanha käy pieneksi tai voiko muistia lisätä. Siis käytännössä eikä vain periaatteessa. Onko mikä tahansa osa uusittavissa tarvittaessa, niin kuin PC-puolella?
juuri sitä tarkoittanut? High-end Mac-kone vastaa päivitettävää puuceetä, tosin osat on tietty erilaiset Macissä, siis lähinnä emo ym. mut laajennuskortit on kait vissiin ihan samat, siis AGP- ja PCI-väyläiset kortit. Ja vielä, low-end koneisiinkin pystyy laittaan yhtä ja toista härpäkettä, aivan samoin kuin ns.legacy free pc-koneisiinkin, vaikkakaan laajennettavuus ei ole low-end koneissa kuin ei myöskään legacy free PC:ssäkään kovin hyvä mutta laajennus tapahtuu käytännössä USB-väylän avulla.
Mut parhaiten noista saa tietoo kun suunnistaa http://www.apple.fi
ja tsekkaa itse niistä koneista.
PS. En oo ns. Mac-user vaan pc-user mutta Mac kyllä kieltämättä houkuttaa aivan kuin kaunis nainen nuorta kollia (tosin kyllä kauniit naiset tälläkin iällä vielä jaksaa kiehtoo ihan yhtä paljon, heh heh:).
Eikös pc:t voi jakaa ihan samoihin kategorioihin?
Ja kyllä se säätämisen määrä on varmaan molemmilla konetyypeillä aika lailla sama joka kategoriassa. Sitä paitsi jotkut (kuten minä) ihan oikeesti tykkää koneiden säätämisestä.
elikä se "periaattessa" tarkoiti sitä, että palikat on noita samoja, kun pc-puolellakin, vaan ei ihan kaikki palikat käy jokaiselle macille (mutta onhan juttu sama pc-puolellakin, eli kaikki palikat ei käy kaikkiin koneisiin). High end maceissa on laajennettavuus sama, kun puuceessa, iMacissa ja kai eMacissakin vaan muisti, kovo, bluetooth ja langaton verkko... (ei näytönohjain, kai se on pyöreä ; ))
kyllähän pc:tä onkin jaettu, niillä vaan on ns. erilaiset nimet kuin Mac-puolella, onhan läppärit, pöytäkoneet jne. ja sitten ns. legacy free pc jossa päivitettävyys on aika heikonlainen, kai muistia voi lisätä ja vaihtaa kovon mutta korttipaikkoja ei kai taida juur olla, yleensä noissa laajentaminen, siis legacy-free pc:ssä ja low-end Macissa tapahtuu USB-porttien kautta.
En vieläkään tiedä. Onko sen macin jokainen osa saatavilla erikseen kaupasta, eli voiko sen kasata itse?
sen kasattu ihan itsekin, mutta jokaikisen palikan hankinta saattaa kestää ja maksaa (em. iMac revA piuhaluukun silikonirengas erikseen ostettuna 10eur) ihan järjettömästi ja onko tulos sitten apple?
Vähän niin, kun rupeais vituttamaan toi auton pankkilainan maksu ja päättäisi itse kasata ikioman mersun...
Mutta jos on F1-tason kysymys, kai finanssit saa unohtaa ja tietotaidon pitäisi ylittää kaikki määräykset (vrt. toi virginian G5 supertietokone...)???
Prosessorikortti, kovalevy, muistit, näytönohjaimet yms kaikki on päivitettävissä torni-mallisissa Maceissa. Käytössä on paljon 5–10 vuotta vanhoja koneita jossa siirrytty muutaman prosessorisukupolven yli päivityskortilla.
Kannettavissa päivittäminen on sen sijaan tuskaa, näytönohjain on yleensä emolla. Siihen ei saa lisää edes muistia. Tämä on varsin huono juttu, tylsää diskata muuten täysin kurantti masiina alimitoitetun näytönohjaimen takia. Onko näin myös puucee-kannettavissa? Kooltaan ovat ainakin niin suuria yleensä että luulisi laajennuspaikkaa löytyvän.
Perusteluja. Eikö susikasi ollut täysin epävakaa käyttis?