Olemme perheemme kanssa miettineet jo pitkään kääpiökoiran hankintaa. Kaikenlaisia rotuja olemme miettineet ja tällä hetkellä parhaalta tuntuu coton de tulear ja shih tzu. Cottonista tiedämme jo paljon (koska tutuillamme on sellainen), mutta shih tzusta haluaisimme tietää paljon lisää! Rotu esittelyss' sanotaan, Ne ovat mitä mainioimpia ensikoiria pehmeän luonteensa ja helpon koulutettavuutensa ansiosta. Eli nyt haluaisimme kuulla omistajien ja rodusta tiet'vien mielipiteit' ja kokemuksia. Coton de tulearissa houkuttaa my;s se, ettei siit' l'hde karvaa, mutta miten on shih tzulla, l'hteek; paljon
-kiitos vastauksista-
-kiitos vastauksista-
Vastaukset 9
Vanhimmat
shih tzua, jotenkin niitä on vaan tullut aina lisää:) Eli ihana rotu on!
Ei lähde kovin paljon karvaa,pohjavillaa irtoaa ja sekin on koirakohtaista. Turkki on helppohoitoinen kun sitä hoitaa säännöllisesti. Turkin voi myös pitää lyhyenä, saa leikattua monelle mallille.
Hyvä luonteinen, meillä on kolme pientä lasta ja hyvin tulevat toimeen keskenään. Halutessaan silti kovapäinen, iso koira pienessä koossa(vai miten se nyt meni:)
hyvin entä onko rodussa tokokoiria tai muussa harrastuksessa?
Shih tzua voi pitää vapaana hyvin, koska sillä ei ole metsästys viettiä, ja se on tottelevainen.
Tokoon rotu sopii myös hyvin : )
tokokisoissa? Ja onko niitä käytetty jossain muussakin harrastuksissa?
ole harrastanut mitään,mutta olen kuulluut että toko ihan ok ja agilitykin sujuu. Suht helppo kouluttaa, vaikka itsepäinen onkin(toki koirakohtaista)
Käyppä tutustumassa www.kolumbus.fi/shihtzury
yhdistyksen sivuja mutten löytänyt tokotuloksia tai agility..
ainoastaan näyttelyvalioita.
Mistä saisin nuo tokopärjäämiset?
tuloksia missään, mutta keskustelua ry:n sivuilla. Eli keskustelu foorumi/koulutus/shih tzu harrastuskoirana.
Pääasiassa se onkin näyttelykoira, mutta on siitä moneen muuhunkin menoon :)
tutkia vielä asiaa :)
Hei! Minulla oli lapsena Shih Tzu -neiti. Rakas ystävä, jota vieläkin muistelen. Toisinaan ylväs ja oman arvonsa tunteva ja toisinaan hyvinkin leikkisä. Turkissa oli tekemistä, ettei mennyt tumppuiseksi. Välillä kynimme karvat kotikonsteilla pois kun meni liian takkuiseksi - tähän joku koirankasvattaja kohta varmaankin kommentoi...
Jopa isäni itki, kun koiramme jouduttiin lopettamaan (koira oli silloin jo vanha ja sairas).