Valmistuin puolitoista vuotta sitten ammattikoulusta. Sitten pidin taukoa opiskelusta kun en tiennyt mitä haluan. En tiedä vieläkään, mutta se on varma että haluan vielä opiskella ja vielä nuorena. Olen hakenut muutamaan paikkaan summamutikassa enkä panostanut paljoakaan pääsykokeisiin. Nyt pääsin jatkamaan samaa alaa ammattikorkeaan, ja ajatuksia ja syitä miksi menen sinne:
Ei kiinnosta valmistua, tämä on vain väliaikainen vaihtoehto, ja aion hakea vielä muualle, sillä haluaisin kokeilla jotain muutakin alaa kuin tätä samaa vanhaa. Mutta eihän opiskelu koskaan mene hukkaan. Voin mahdollisesti hyväksilukea aineita seuraavassa koulussani. Onhan ammattikorkeakoulu-opinnot kuitenkin käytyjä opintoja, jotka voi lisätä CV:hen ja jotka työnantajat huomaavat ja joista on hyötyä, vaikkei loppuun asti koulua kävisikään. Olen kyllä osaksi kiinnostunut opinnoistani, mutta en niin paljon että haluaisin ahertaa aiheesta mm.opinnäytetyön ja valmistua. Käytän koulua myös ponnahduslautana matkailuun, mahdollisuudet ulkomailla työharjoittelusta/vaihdosta kiinnostavat. Ensin suunnitelmissa oli lähteä jonnekin kielimatkalle, mutta näyttävät olevan niin kalliita että ainoa ratkaisu on lähteä koulun kautta. Yksi merkittävä osa opintojen aloittamista on myös uusien kavereiden hankkiminen.
Nyt aloin miettimään että onko tässä ajattelutavassani käytännössä mitään järkeä. Muutto vieraalle paikkakunnalle edessä ja hyvästä työpaikasta lähdin pois. Ahdistaa.
Ei kiinnosta valmistua, tämä on vain väliaikainen vaihtoehto, ja aion hakea vielä muualle, sillä haluaisin kokeilla jotain muutakin alaa kuin tätä samaa vanhaa. Mutta eihän opiskelu koskaan mene hukkaan. Voin mahdollisesti hyväksilukea aineita seuraavassa koulussani. Onhan ammattikorkeakoulu-opinnot kuitenkin käytyjä opintoja, jotka voi lisätä CV:hen ja jotka työnantajat huomaavat ja joista on hyötyä, vaikkei loppuun asti koulua kävisikään. Olen kyllä osaksi kiinnostunut opinnoistani, mutta en niin paljon että haluaisin ahertaa aiheesta mm.opinnäytetyön ja valmistua. Käytän koulua myös ponnahduslautana matkailuun, mahdollisuudet ulkomailla työharjoittelusta/vaihdosta kiinnostavat. Ensin suunnitelmissa oli lähteä jonnekin kielimatkalle, mutta näyttävät olevan niin kalliita että ainoa ratkaisu on lähteä koulun kautta. Yksi merkittävä osa opintojen aloittamista on myös uusien kavereiden hankkiminen.
Nyt aloin miettimään että onko tässä ajattelutavassani käytännössä mitään järkeä. Muutto vieraalle paikkakunnalle edessä ja hyvästä työpaikasta lähdin pois. Ahdistaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun käsitys on se, että toi ammattikorkeessa "turhaan" opiskelu kuluttaa opintotukia niin että jossain vaiheessa tukea ei ehkä enää myönnetäkään jos opiskelee pitkään jossain toisessakin oppilaitoksessa sen jälkeen (jos vaikka keskeyttää ekan)? Vai oonko väärässä? Jos näin on, kannattaa miettiä kyllä että mitä opiskelee ja kuin kauan.
Joku fiksumpi vois valaista ehkä enemmän niistä tuista...
Olet aivan oikeassa. Opintotuki on tutkinnon suorittamista varten, ei harrastelua, näpertelyä ja matkustelua varten. Harmi, että jotkut ymmärtävät tämän vasta sitten, kun niitä tukia on jo hassattu liikaa.
Ei ole kyse mistään harrastelusta, vaan siitä että on ihmisiä jotka vetävät tukia ilman aikomustakaan hankkia kokemusta/ammattia, ja siitä että esim yliopiston kirjoilla on ollut vuosia tyyppejä jotka vaan "hengailevat" siellä. Siksi tuo on määrätty noin. Edellinen kirjoittaja haluaa kuitenkin kokemusta ja ammatin.
Nykyään kyllä kannustetaan ihmisiä hankkimaan jo useampi ammatti, ja ammattien vaatimukset vaihtelee, joutuu kouluttautumaan enemmän jotta voi edetä urallaan, jne.
Kyse on siitä varovaisuudesta noiden tukien kanssa, eli kannattaisi ehkä opiskella ensin se ala mikä eniten kiinnostaa tällä hetkellä, koska rahatilanteesta myöhemmin ei ole mitään varmuutta. Jos taas on säästöjä tai työskentelee opiskelujen ohella, ei ole niin suurta hätää.