Matt. 2:9-11
Tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään kunnes se tuli sen paikan päälle jossa jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.
10. Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti .
11. Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsukketta ja mirhaa .
12. Ja Jumala kielsi heitä unessa Herodoksen tyköä palaamasta, ja he menivät toista tietä omaan maahansa .
Johanneksen ilmestys. 22: 16.
"Minä olen se kirkas kointähti,"
Tämän koin tähden koitto, josta tässä puhumme, on Herran Jeesuksen totinen tunteminen. Hän on kieltämättä "kirkas kointähti", kuin Hän itse vakuuttaakin. Ja tämä kointähti koittaa sydämessä siten, että tunnet Hänen ylönpalttisen armonsa ja rakkautensa. Kuta tarkemmin tämän tunnet, sitä kirkkammin elämän ja autuuden kointähti on sydämmessäsi koittanut: Pimeä kaoaa, ja totinen valo jo loistaa (1 Joh. 2:8)
YÖ ON KULUNUT JA PÄIVÄ ON JO LÄHELLÄ . Room. 13:12.
Tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään kunnes se tuli sen paikan päälle jossa jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.
10. Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti .
11. Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsukketta ja mirhaa .
12. Ja Jumala kielsi heitä unessa Herodoksen tyköä palaamasta, ja he menivät toista tietä omaan maahansa .
Johanneksen ilmestys. 22: 16.
"Minä olen se kirkas kointähti,"
Tämän koin tähden koitto, josta tässä puhumme, on Herran Jeesuksen totinen tunteminen. Hän on kieltämättä "kirkas kointähti", kuin Hän itse vakuuttaakin. Ja tämä kointähti koittaa sydämessä siten, että tunnet Hänen ylönpalttisen armonsa ja rakkautensa. Kuta tarkemmin tämän tunnet, sitä kirkkammin elämän ja autuuden kointähti on sydämmessäsi koittanut: Pimeä kaoaa, ja totinen valo jo loistaa (1 Joh. 2:8)
YÖ ON KULUNUT JA PÄIVÄ ON JO LÄHELLÄ . Room. 13:12.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Armon päivä sinulle valennut, ja taivaan totinen kointähti, Jeesus, ruvennut armonsa ja rakkautensa paisteella sydämessäsi koittamaan. Kaunis ja kirkas on luonnollinenkin kointähti täivaalla, mutta mitä se on Herran Jeesuksen ihanuuden ja suloisuuden suhteen,
ei muuta kuin tyhjä varjo ja kylmä kuvaus! Mikä turva kaikissa tuskissamme, kun Jeesus on sydämemme valkeutena! Synnin rasittaessa, oman viheliäisyyden vaivatessa me ylennämme uskon silmät tätä kointähteä kohden, ja Hänen valkeudessaan me näemme valkeuden, Ps. 36:10.
vanhurskauden Kristuksessa meille kioittavan, meitä valaisevan ja kaunistavan äärettömällä kirkkaudellansa. Jeesus ei ole ainoastaan kirkas kointähtemme, vaan onpa vielä "vanhurskauden aurinkommekin". Itsessämme olemme kyllä pimeitä, mustia syntisiä, minkä sydämemme surulla tuntee, mutta kointähden valossa olemme kirkkaita ja Jumalalle otollisia.
Mutta iankaikkisen elämän kointähti on sydämessämme sytyttänyt sen sen autuaallisen toivon, että saamme Kristuklsen kanssa iankakkisesti elää. Pimeässä kuoleman laaksossakin tämä kointähti meitä valaisee; kuoleman hädässäkin Jeesus on turvanamme ja toivonamme, kunnes saamme Hänet nähdä kasvoista kasvoihin ja iäti Hänen yhteydessä olla.
joille tämä vanhuerskauden, elämän ja autuuden kointähti on koittanut, kuuluu nyt tämä apostolin varoitus: "Vaeltakaa valon lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus valon hedelmä - ja tutkikaa, mikä on mieluista Herralle ", Ef. 5:8-10.
Yö jo musta kohta poistuu,
Varjot valheen kaikki jo hälvenee,
Kas, kointähti kirkas loistelee!
Kristus, valkeus valkeuden !
Murheiselle lohdunnan tuot sä vaan;
Kirkas tien on, kun käyn kuolemaan .
Luuk. 2:21 Kun oli tullut 8 päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka, enkeli oli ilmoittanut ennen kiun hän sikisi äitinsä kohdussa
22. Ja kun tuli päivä jolloin heidän Mooseksen lain muklaan piti puhdistautumaan he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen .
23. sillä Herran laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta on pyhitettävä Herralle "
24. samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty kaksi metsäkyyhkyä , tai sen poikasta.
Luuk. 2:25. Jerussalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Isaraelille luvattua messiasta(lohduttajaa), ja Pyhä Henki oli hänen yllään. 26 Pyhä Henki oli ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran voidellun .
27. Hengen johdatuksesta hän tuli Temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä.
28. Hän otti lapsen käsivarsilleen , ylisti Jumalaa ja sanoi:
29. Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä. Niin kuin olet luvannut .
30. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastukseni.
31. Jonka olet kaikille kansoille valmistanut,
32. Valon, joka koittaa pakanakansille, kirkkauden, joka loistaa kansoillesi Israelissa. ...
Ps. 45:2.
Siion laulaa kuninkaastaan, morsian yljästään. Jeesus on tämä Siionin kuningas, joka yljän rakkaudela rakasti seurakuntaansa ja antautui kuolemaan sen edestä. Tämä Hänen verraton rakkautensa herättää myös kaikissa, jotka siihen uskovat ja sen tuntevat, vastarakkautta sekä kiitollisuutta ja ylistystä. "Me rakastamme", sanoo Johannes, "sillä hän on ensin rakastanut meitä"; ja Koran lasten kanssa ylistää koko uskova seurakunta alati Häntä, sanoen: "Sinä olet ihmislapsiste ihanin, suloisuus on vuodatettu sinun huulillesi, sen tähden Jumala siunaa sinua iankaikkisesti".
Hän on "kuningasten Kuningas ja herrain Herra", kaikkien luotujen Luoja, kaikkivaltias Jumala. Mutta vaikka Hän on korkea ja korotettu, on Hän kuitenkin aivan alhainen, "sävyisä ja nöyrä sydämeltään", joka ei halveksi köyhiä, vaan omalla verellään on lunastanut itselleen seurakunnan ja valmistanut itselleen morsiammen Aadamin langenneesta suvusta. Vaikka Hän nyt istuukin korkeudessa Jumalan oikealla puolella, on Hän sielläkin meidän lihaamme ja vereemme puettuna.
Puolustajamme Isän tykönä. - Tämmöisestä kuninkaasta laulaa nyt hengellinen morsian laulunsa. Sielu!, tunnetko tämän kuninkaan; ylistätkö omaa ylkääsi? Jos vain tunnet Jeesuksen Kristuksen,niin varmaan sydämesi Hänestä iloitseekin, sillä Hän on kaunein ihmisen lapsista, täynnä armoa ja totuutta . Siksi kiittävät Häntä kaikki taivaat, ja uskova seurakunta päällä maan ylistää Häntä ainoaksi lohdutukseksensa .
Taivaan kuorossa laulavat jo kaikki valitut ja kaikki pyhät enkelit Iäistä "hallellujaa" sille "Karitsalle, joka on teurstettu ja on verellään ostanut Jumalalle meidät". Mutta mikä siellä täydellisesti täyttyy, se alkaa jo täällä vajavaisena. - Kristus yljän armo ja rakkaus on morsiammen ainoa autuus, ilo ja lohdutus. Hän tahtoo aina vain elää ja olla tämän kuninkaansa yhteydessä eikä luota omiin voimiinsa .
Kiitä, Siion, auttajaasi,
Hän on suuri Kuninkaani,
Hän sua aina puolustaa;
Pois sun tempaa ahdingosta,
Suojaa aina, vaarat poistaa.
Auttajaa on armahin .
Paavali kehoittaa. Kolossalaisia kiittämään taivaallista Isää, Joka oli pelastanut heidät pimeyden vallasta ja siirtänyt heidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, Kol. 1:12-13. Sillä sitä ennen olivat he, niin kuin muutkin pakanat, vaeltaneet sellaisessa hengellisessä pimeydessä.
etteivät he mitään tienneet oikeasta Jumalasta, vaan olivat "hänestä vieraantuneet ja Hänen vihamiehiä ", Kol. 1:21. Tämän maailman ruhtinaan sokaisemat sekä ymmärrykseltään,että tahdoltaan, kuolleet synteihinsä ja rikoksiinsa .
joka on laupeudesta rikas, antoi nyt autuutensa valon evankeliumin saarnaan kautta koittaa heille ja valaisi Pyhällä Hengellään heidän sydämensä uskon ja Kristuksen tuntemiseen, ja näin pimeyden vallasta pelastettuina heidät nyt siirrettiin Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan sekä korotettiin vieraista ja muukalaisista Jumalan lapsiksi ja perillisiksi .
Kehoittaa nyt apostoli heitä aina kiittämään Jumalaa ja Isää, Herraamme Jeesuksen Kristuksen kautta. - Esi-isämme vaelsivat myös muinoin pakanallisessa pimeydessä; heillä ei ollut oikeata tietoa Jumalasta, ei mitään iankaikkisen elämän toivoa. Meillä sitävastoin on selvä ja puhdas Jumalan sana ja Hänen pyhät sakramenttinsä, Jumalan valtakunta, vieläpä Jeesus Kristus itse on keskellämme. Ah kuinka voisimme tästä kylliksi kiittää Jumalaamme !
Katkerasti valittaa ja Jumalan edessä häveten tunnustaa,että, vaikka evankeliumin valo loistaa keskuudessamme, ne kuitenkin ovat harvat, jotka oikein käyttävät tätä valoa autuudeksensa. Suurin osa ei pidä sitä minkään arvoisena, palvellen vain himojaan ja vatsaansa enemmän kuin Jumalaa; eivätkä nekään, jotka ovat herättäneet huolehtimaan autuudestaan, suinkaan kaikki vielä näe evankeliumin kirkkautta, vaan hapuilevat pikeässä omilla teillään.
Kuitenkin on siellä täällä sellaisiakin sieluja, joissa evankeliumin sana taivaallisena siemenenä on alkanut itää, juurtua, orastua ja kantaa hedelmää, jotka omistavat uskolla Kristuksen ja Hänen vanhurskautensa sekä ahkeroivat "hyvien tekojen harjoittamista" Tiit. 3:8. Näille nyt varsinaisesti kuuluu apostolin kehoitus "KIITTÄKÄÄ ISÄÄ, JOKA ON TEHNYT TEIDÄT SOVELIAAKSI OLEMAAN OSALLISET SIITÄ PERINNÖSTÄ, MIKÄ PYHILLÄ ON VALOSSA". Älkää heretkö Herrraa kiittämästä, kunnes Hän tulee, ja taivaallinen HALLELUJAA kaikuvana virittää Hänen kunniansa!
Sun armos tuntemaan,
Mun kurjan, Jeesus, korjasit,
Veit rauhaas nauttimaan.
Myös niille, jotka vieläkin
Yön synkyydessä käy,
Sä saata sanas kallehin ,
Niin päivä ennättäy.