Mitä farmaseutit tekee? Näin maallikon näkökulmasta apteekin tätit lukee reseptin ja katselee vähän aikaa tietokoneelta, kunnes haluttu lääke tuodaan ja annetaan asiakkaalle. Yleensä apteekissa on pitkät jonot ja yhden henkilön reseptissä voi mennä monta monituista minuuttia... Samoin apteekissa ihan asiantuntijaltakin kysyttäessä jostain lääkkeestä, ammattilainen lukee purkista samat asiat mitkä jo itsekin olen tajunnut. Sen kummempia apuja en ole apteekista saanut ja ihmettelenkin että mitä siellä koulussa oikein opiskellaan ja kuuluuko työhän muutakin? Minusta vaikuttaa siltä (mitä siis vain asiakkaana olen kokenut) että vuoden koulutuksella voisi noita hommia tehdä...
En siis opiskele lääkäriksi enkä halua ylenkatsoa siltä kantilta mutta lähinnä siltä kantilta, että kaupan kassalla olen opiskeluaikana ollut enkä apteekissa ole koskaan saanut mielestäni asiantuntevaa opastusta. Siis hyvää palvelua mutta en mielestäni sellaista, johon viisi vuotta pitäisi opiskella...
En siis opiskele lääkäriksi enkä halua ylenkatsoa siltä kantilta mutta lähinnä siltä kantilta, että kaupan kassalla olen opiskeluaikana ollut enkä apteekissa ole koskaan saanut mielestäni asiantuntevaa opastusta. Siis hyvää palvelua mutta en mielestäni sellaista, johon viisi vuotta pitäisi opiskella...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Opiskelu sivistää, kokeile sinäkin!
Ja hyvää vauhtia minustakin on tulossa yksi turhantärkeä maisteri ;-)
etteivät kaikki farmasian laitoksilta valmistuvat mene apteekkiin töihin. Kyllähän sieltä (käsittääkseni) valmistuu lääkealan ammattilaisia, joille on muutakin käyttöä.
Kieltämättä itseäkin joskus mietityttää, onko niin raju koulutus ko. tehtävään tarpeellinen mutta kaipa tietävät. Joskus aiemmin työnkuvaan kai kuului lääkkeiden valmistaminenkin paikan päällä ja onhan joitain lääkkeitä edelleen, jotka valmistetaan apteekissa lääkärin reseptin mukaan. Viime kädessä farmaseutti kai valvoo, että määrätyt lääkemäärät ovat järkeviä/oikein, ja sopivuuden mahd. muiden lääkkeiden kanssa. "Valitettavasti" sekin tieto taitaa tulla nykyään pitkälti tietokannasta mutta harvoin kone täysin korvaa ihmistä. Kun on ihmisestä kysymys, ei tuplavarmistus ole mielestäni liikaa. Rutiiniasiakkaana näitä asioita harvemmin ehkä huomaa.
http://www.opintoluotsi.fi/kysytyimmat_ammatit/farmaseutti
Kannattaa kuitenkin muistaa, että farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 op. (Ohjeellinen suoritusaika 3 vuotta, ei 5 vuotta) Proviisorit, jotka ovat apteekeissa esimiesasemassa, ovat puolestaan suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon.
Lisäksi farmaseutin tutkintoon kuuluu puolen vuoden käytännön harjoittelua. Kun ottaa huomioon, että kyseessä on korkeakoulu-, eikä AMK-tason tutkinto, harjoittelua on mielestäni suhteellisen paljon. Harjoittelun määrä kuvastaa ehkä sitä, että kyseessä on käytännönläheinen tutkinto. Tiedä sitten, että pitääkö harjoittelusta suorittaa osa apteekissa ja osa tutkimusryhmässä. (esim. biotekniikan puolella on paljon pakollista tutkimusryhmäharjoittelua)
Vaikka työ saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin melko yksinkertaiselta, uskon kuitenkin, että apteekin henkilöstö on paikkansa ansainnut, kuten joku tuossa mainitsikin.
Otetaan näin leikkimielessä vertailukohdaksi insinöörialat: suuri osa hommista hoituu nykyään koneella. Ei tarvitse kuin vain naputella arvoja koneelle, ja kone pullauttaa toisia arvoja ulos. Ohjelmoidaan esimerkiksi lujuuslaskennat täysin automaattisiksi, ja lähetetään tulokset suoraan raksalle. Eihän siinä ihmisiä tarvita, eihän?
Vaikka ihmisiä tarvitaan, totuushan kuitenkin on, että suurin osa mistä tahansa hommasta on rutiinia. Olen kuullut jopa tällaisen jutun, että jonkin alan DI:n hommissa max. 10 %:ssa duunista pitää tietää jotakin omasta alasta, loppu on tiimityöskentelyä ja maalaisjärkeä.
Farmaseutin tutkinto on tosiaan 3 vuotinen, ja siitäkin on 6 kuukautta palkallista harjoittelua, joka suoritetaan apteekissa. Varmaan ainakin perustyöt menee kyseisessä hommassa ihan rutiinilla.
Eikös vaikkapa monien työterveyslääkärin töistä suurin osa mene aika rutiinilla, kirjoitetaan sairaslomaa flunssan takia ja määrätään perusantibiootteja ja särkylääkkeitä. Toisinaan katsotaan poskionteloita. Joskus harvemmin tarvitaan sitten syvällisempääkin osaamista.
Jos oikeasti tehokkaita ja käytännönläheisiä ammattiin valmistavia koulutuksia haetaan, niin ehkä bussikuskin sekä taksikuski ovat sellaisia. Niissä koulutuksissa ei opiskella mitään "turhaa". Taksikuskiksi pääsee parin viikon koulutuksella (jos ajokortti on olemassa). Ammattikouluissakin useimmiten opiskellaan ammatin ohessa kaikenlaista turhaa, kuten äidinkieltä ja matematiikkaa.
Vaikka farmasialta pääosa työllistyykin avoapteekkeihin, täytyy muistaa että koulutus tähtää alan _kaikille_ työsektoreille. Ei työpaikkahaastattelussa voida kysyä, että "oletko apteekkifarmasisti" vaiko lääkkeenvalmistusfarmasisti"
Lääkärinkin oletetaan aina voivan toimia lääkärinä, vaikka hän olisi koko ikänsä ollut teollisuudessa töissä.
että farmaseutit ovat kuitenkin tulevia apteekkareita.
Farmaseutin pitää opiskella ensin proviisoriksi tullakseen joskus apteekkariksi...