Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten itsenäistymisvarojen käsittely

Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten itsenäistymisvarojen käsittely
Lastensuojelulain 46 § ja -asetuksen 6 c §:n mukaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaan sijoitetulle lapselle tai nuorelle on hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain varattava määräsumma rahaa. Määrän on vastattava vähintään 30 % hänen asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta tulona huomioon.

Jos lapsella tai nuorella ei ole ollut tarkoitettuja tuloja tai jos ne ovat olleet riittämättömät, on hänelle annettava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää.

Omista tuloista erotettavat itsenäistymisvarat ovat alun alkaenkin lapselle ja nuorelle tarkoitettuja rahoja. Asetuksessa määritellään kuukausittainen itsenäistymisvarojen määrä. Tämä on otettava huomioon, jos tehdään päätös hoidon korvaukseksi perittävästä määrästä eli osa asiakkaan tuloista peritään kunnalle. Itsenäistymisvarat on siis laskettava kuukausittain ja tuloutettava pankkitilille kohtuullisessa ajassa.

Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten pankkitileihin liittyvät kysymykset:

Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa ellei lapselle ole tähän tarkoitukseen määrätty muuta edunvalvojaa. Huostaanotto ei poista tätä huoltajan roolia. Näin ollen tavallista lapsen nimelle avattua pankkitiliä voisivat huoltajat ja muut edunvalvojat käyttää.

Suomen Pankkiyhdistyksen pankeille antaman suosituksen mukaan itsenäistymisvaroja varten tulee avata pankkitili kunnan ja sosiaaliviraston nimellä, käyttäen kunnan LY-tunnusta. Huomautustietoihin merkitään lapsen nimi. Tilin käyttöoikeus määritellään kulloinkin tarkoituksenmukaiselle tavalla (sosiaalityöntekijä, perhehoitaja, omahoitaja, yksikön johtaja tms.). Kun tarkoituksena on nimenomaan opastaa lasta ja nuorta rahankäyttöön, on suositeltavaa, että hän itse on mukana tilin käytössä. Lapselle/nuorelle itselleen voidaan antaa oikeus myös yksin käyttää tiliä. Tilin avanneen yksikön tulee luonnollisesti valvoa ja seurata tilin käyttöä.

Sijaishuollossa oleville lapsille tulee määrätä edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoon, jos heillä on tai heille kertyy sijaishuollon aikana varallisuutta eikä huoltajien tai muun edunvalvojan katsota huolehtivan varallisuudesta lapsen edun mukaisesti. Tällöin edunvalvoja mm. päättää lapsen nimissä olevien pankkitilien käytöstä ja käyttöoikeuksista. Pankkitileihin liittyvissä asioissa saa tarvittaessa neuvoja pankeista.

Milloin toimintayksikössä on perusteltua huolehtia asiakkaan varoista
Sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköissä ei viranomaisilla ole velvollisuutta asiakasvarojen hoitamiseen. Asiakkaan varojen hoitoon liittyviä tehtäviä toimintayksikössä ei pitäisi ottaa vastaan kuin poikkeustilanteissa ja erityisistä syistä silloin, kun asiaa ei muulla tavoin voida järjestää. Tilanteessa, jossa asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioidensa hoidossa sitä tulee kuitenkin hänelle antaa.

Sen sijaan asiakkaan omaisuuden ja talletusten hoitamiseen henkilökunnan ei tule osallistua vaan tällaiselle asiakkaalle on hankittava edunvalvoja, jollei hän itse pysty taloudellisista asioistaan huolehtimaan.

Organisaatiossa tulee selvittää, missä määrin asiakasvarojen käsittely on tarkoituksenmukaista ja luoda tätä koskevat ohjeet toimintayksiköille, jos asiakasvaroja käsitellään.

Ohjeissa on aiheellista todeta, että laitoksella ja toimintayksiköllä ei ole velvollisuutta asiakkaan varoista huolehtimiseen. Jos asiakas ei itse pysty huolehtimaan varoistaan, tulee selvittää ensisijaiset tavat järjestää asia:


maksupalvelu ja suoraveloitus
omaiset
edunvalvoja
sosiaalitoimisto (välitystili)
laitos tai toimintayksikkö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa henkilökunta käsittelee asiakkaiden yksityisvaroja (vaikka vain käyttövaroja), tulee olla ohjeet menettelytavoista yksityisvarojen käsittelyssä. (Liite 1)

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden tulee toteutua myös varojen käytössä. Laitos- tai perhehoidossa olevan henkilön käyttövarat tulee käyttää ensisijaisesti hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ottaen huomioon henkilön elämisen laatua ja elämänpiiriä rikastuttavat ratkaisut

Asiakasvarojen käsittelyyn liittyviä erilliskysymyksiä
Asiakasvarojen käyttöön liittyy toimintatapoja, jotka on aiheellista erikseen ottaa esille ja ne on syytä myös sisällyttää asiaa koskeviin ohjeisiin:

Asiakkaiden pankkikorttien käyttö
Vain asiakas itse voi käyttää pankkikorttia. Henkilökunta ei saa käyttää asiakkaan pankkikorttia edes asiakkaan luvalla. Pankkikorttien ja tunnuslukujen säilyttäminen kuuluu vain asiakkaalle.

Asiakkaiden yhteistilit rahalaitoksissa
Asiakkaita varten on aikaisemmin avattu pankkiin yhteistilejä, jonne heidän tulonsa on ohjattu. Näitä tilejä ei enää saa olla vaan asiakkaille tulee tarvittaessa avata omat henkilökohtaiset pankkitilit.

Asiakasvarat ja organisaation kirjanpito
Jos asiakkaan varat esimerkiksi sosiaalitoimiston hoitamilla välitystileillä maksetaan kunnan/organisaation pankkitilille, on ne välittömästi eriteltävä kirjanpitojärjestelmään erikseen avatuille tileille tai niistä pidetään erikseen kirjanpitoa (tilikortti, sosiaalityön ATK-ohjelma tms.) niin, että kunkin asiakkaan varoja ja niiden käyttöä voidaan seurata.

Näitä varoja ei sisällytetä kunnan/organisaation taseeseen vaan ne esitetään taseen liitetietoina.

Muut ohjeet henkilökunnalle
Henkilökunnalta on ehdottomasti kiellettyä muiden kuin tavanomaisten, pienten lahjojen (kukat, hedelmät, makeiset tms.) vastaanottaminen asiakkailta.

Henkilökunnan tulee myös aina pidättäytyä asiakkaiden raha-asioiden hoitamisesta ns. epävirallisesti, vaikka asiakas sitä pyytäisi.

Edunvalvojan hankkiminen asiakkaalle
Sosiaalitoimella ei ole oikeutta pitää hallussaan asiakkaiden omaisuutta, joksi katsotaan myös käyttövaroista kertynyt säästö. Jos asiakkaalla on säästöjä tai muuta omaisuutta eikä hän itse pysty huolehtimaan raha-asioistaan, tulee holhousviranomaiselle tehdä esitys, että asiakkaalle määrätään edunvalvoja huolehtimaan hänen taloudellisista asioistaan.

Asiakas, jolla on edunvalvoja
Edunvalvoja vastaa asiakkaan varojen hoidosta, pitää kirjanpitoa ja tekee lain edellyttämät tilitykset. Jos toimintayksikön henkilöstölle tulee asiakkaan varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, vaikka asiakkaalle on määrätty edunvalvoja, tulee tehtävien rajoittua pelkästään käyttövarojen hallintaa ja mahdollisiin kertaluonteisiin henkilökohtaisiin hankintoihin. Asiakkaan varoista ja niiden käytöstä pitää kirjaa edunvalvoja, jolle tositteet toimitetaan mahdollisimman pian.

Asiakkaiden ja heidän omaisten informointi
Asiakkaita ja heidän omaisiaan/edunvalvojiaan varten tulisi olla tiedote myös rahavarojen hoidosta ja toimintayksikön periaatteista varojen hoidossa. Näin voidaan suunnitella kunkin asiakkaan kohdalla esim. osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarpeelliset toimenpiteet ja sopia, miten raha-asiat kulloinkin hoidetaan.

SUOMEN KUNTALIITTO