Paha rehtori II

Pikkutyttö ja paha rehtori II


Päivä oli jatkunut hyvänä, kuten oli alkanutkin. Aamulla, kun piha oli hiljainen ja kaikki olivat poistuneet sisälle kukin omiin luokkiinsa, tulin minä ulos kierrokselle. Kaikki näytti olevan kunnossa, Huomasin sinun punaisen pyöräsi lukittuna muiden joukossa, hetken mielijohteesta astelin sen viereen ja katselin sitä. Nätti pyörä kuten omistajansakin, Sitten huomasin että satulahan on keskeltä märkä, hipaisin sitä sormellani ja nuuhkaisin, ihana kiimantuoksu. En malttanut mieltäni, katsoin ettei kukaan katsele, ja painoin nenäni satulaa vasten. Ihanat tuoksut täyttivät sieraimeni, tytön kiimaa sekoittuneena pikkuiseen pissanvivahteeseen, siihen sekoitus hikistä pyllyntuoksua. Oli tullut aika poistua, jälleen vessaan. Vaikka enhän toki minä ole mikään onanisti. Mietin, mitähän aamullakin mielessäsi mahtoi pyöriä, kun niin iloisesti poljit koulua kohti. No, sen ja monet muut pikkusalaisuudet tulisit vielä minulle tunnustamaan, ajattelin samalla kun vapautin jäykän orhini tiukasta pilttuustaan ja aloin hoitamaan itseäni, samalla sinua ja sitä, mitä ruudullisen mekkosi alla mahdoit tuntea, mietiskellen. Nenässäni viipyi vahvana naiselliset, elävät tuoksusi.
Siis kaikin puolin ollut hyvä päivä, nyt on viimeinen tunti alkamassa, astun luokkaan. Pulina lakkaa kuin veitsellä leikaten, kuten aina astuessani luokkaan. Lepo, sanon leppoisalla äänellä, pelästyneet ilmeet sulavat, oppilaat huomaavat että olen hyvällä päällä. Sekin on taktiikkaani että olen toisaikainen, vaikka olen sitä oikeastikin, olen tietoisesti korostanut tätä piirrettä. Käytän mielialojani oppilaiden hallitsemiseen. Olen ehdollistanut heidät. Jos menee hyvin, on kivaa. Jos menee huonosti, on helvetin kurjaa, paitsi minulla harvoin silloinkaan. Näin oppilaat, pitääkseen minut tyytyväisenä, lukevat läksynsä ja ovat kuitenkin melko kiitollisia opetettavia, olen ainoa opettaja joka on tätä mieltä. Tämä johtuu auktoriteetistani ja karismastani. Voi sanoa että kaikki muut seuraavat opetusta paitsi yksi oppilas. Niin, sehän olet tietysti sinä, tuhma pikkutyttöni. Tänään olen aikonut tehdä välinpitämättömyydestäsi lopun.
Piirrän kaavoja taululle, kysyn vastauksia, olen leikkisällä päällä ja saatan sanoa. ”Martikainenhan tämän kyllä tietää, vaan eipäs kerro meille,” keinun edestakaisin kantapäiden ja varpaiden varassa, ”eipäs kerro Martikainen meille, vaikka tietää, mutta mitä sanoo tähän” tuijotan etupulpetin poikaa tiukasti silmiin, pyörähdän silmänräpäyksessä ympäri ja ammun sormellani erästä tyttöä: ”neiti Salo. Tyttö vastaa täsmällisesti oikein, tunti jatkuu, tunnelma on välitön ja vapautunut. Tänään minua ei pelätä. Olen 185 cm pitkä ja painan 110 kg. Treenattua lihasta. Massiiviset rintalihakset ja jykevät hartiat, yhdistettynä muhkeisiin olkapäihin, saavat monen miehen välttämään käsikähmää kanssani. Kun vielä katsoo paljaita käsivarsiani jotka ovat kinkkumaisen paksut, samoin paksut ranteeni ja isot kourani, joissa pysyy isokin mies, olen saanut kulkea rauhassa, monikaan ei ole leikkinyt kovista aiemmin. Mutta mikä piru meni Martikaiseen tänään, kun yritti välitunnilla kiertopotkua päähäni. Tämä tapahtui välitunnilla kun mies rökitti toista oppilasta, ties mistä syystä taas kerran ja menin väliin. No, minä koppasin kaverin nilkan lennosta kouraani ja samalla napautin terävän potkun suoraan kiveksiin. Huvittavaa miten aikainen mies tällaisella helteellä viitsii pukeutua nahkatakkiin, kai se on kovanaaman tavaramerkki. Oli miten oli, siitä oli kiva riepotella miestä oikein olan takaa. Vahvaa tekoa se takki. Martikainen ei. Silmät sillä vaan nuljahti päässä kun sen nostin karkeaa betoniseinää vasten ja taputin toisella kädellä isällisesti poskelle. ”Tämä jääköön tällä kertaa tähän, mutta sitä seuraavaa kertaa ei tässä koulussa enää tule. Ymmärretty?” Surkea itkun sekainen nyökkäys sai hyvänolontunteen virtaamaan mieleeni, siksi oli tunnillakin mukava pikkuisen vielä miehelle piruilla. Päivän tapahtumista huolimatta leppoisa ilmapiiri jatkuu luokassa, vain yksi on poissaoleva muiden joukossa. Ja taas se olet sinä, oma tuhma pikkutyttöni. Silmäsi ovat oudon laajentuneet, pyörität hitaasti lantiotasi, reidet tiukasti yhdessä, et kai sinä ole kiihotuksen tilassa? Sinä pikkunarttu.
Hallitsen luokkaa kuin kapellimestari ja nautin siitä. Kuten jo sanoin, naiset pitävät minusta, osaan puhua, kasvoiltani olen komea, kylläkin gansterin näköinen, mutta samalla myös lempeän näköinen kun olen silla päällä. Mutta auta armias kun en ole. Ja kohta en sitä ole.
Kävelen oppilaiden seassa, tulen hiljaa viereesi, ruudullinen mekkosi on vedetty pois peppusi alta, helma lepää tasaisesti tuolin ympärillä, näky viehättää minua. Kävelen muina miehinä ohitsesi ja pyörähdän, ”mitäpä tähän vastaa neiti hän?” Osoitan sinua sormella, menet aivan hämillesi, ”Mitä? Mistä on kysymys?” Olet niin taivaasta pudonneen näköinen että koko luokka hörähtää hyväntahtoiseen nauruun. Teen siitä lopun. Haluan dramatiikkaa.
”Olemme koulussa, neiti hyvä, jos on päässyt unohtumaan, Olemme tunnilla aiheena matematiikka” Kasvoilleni on jähmettynyt kylmä kuolinnaamio, luokka hiljenee täysin, ihan kuin joku olisi vetänyt töpselin pois seinästä. Pitkitän hiljaisuutta muutaman sekunnin, kukaan tuskin hengittää, sinä olet valahtanut kalpeaksi.
”Tunti on päättynyt, voitte poistua, näkemiin. Siis muilta paitsi häneltä”, sanon jääkylmällä äänellä. Helpottuneet ilmeet kasvoillaan oppilaat keräävät tavaransa ja poistuvat nopeasti, sinä näytät ihanan pelokkaalta. ”Nouse ylös”, sanon hiljaisella, uhkaavalla äänellä, nouset seisomaan pulpetin viereen, huomaan heti kostean läikän tuolissa, niin sinäkin. ”Mitä tuo on?” kysyn hämmästynyttä näytellen, ”et kai niin pikkutyttö ole että lasket allesi?”
”Tiedätkö? Olen jo kauan seurannut sinua, ja ikävä kyllä näyttää siltä että sinun tulevaisuutesi tässä koulussa saattaa jäädä lyhyeksi. Hyvin lyhyeksi.”
Suusi loksahtaa auki, alat vapisemaan holtittomasti, tunnen täydellisesti olevani tilanteen herra, Orgastinen mielihyvä kasvaa sisälläni, tunnen itseni Jumalan kaltaiseksi, minulla on valta päättää kohtalostasi. Suurta mielihyvää tuottaa se, että olen harjaantunut näyttelijä, sisälläni virtaavasta nautinnosta, lähes orgasmia hipovista tunteistani ei näy kasvoillani jälkeäkään, ehkä silmieni kiilto paljastaa sinulle mitä sisälläni tunnen. Toivottavasti aavistat siitä jotain. Sinun on tullut aika maksaa.
Pyyhkäisen sormellani kosteaa kohtaa tuolissa, nuuhkaisen sormeani, laitan sormen nenäsi eteen, haista sitä, mikä sinua vaivaa, nuori nainen, miksi valut tuolille kesken oppitunnin, etkä seuraa opetusta. Surkean näköisenä nuuhkit sormeani, vaikka hyvin tiedät että kiimahan siinä tuoksuu. ”Kyllä minä tiedän että nuoret masturboivat, mutta olen kuvitellut että se tehdään salaa peiton alla, eikä kesken tunnin, opettajan silmien alla. Jo pelkästään tämä riittää sinun erottamiseksi koulusta.”
Parahdat surkeaan itkuun. ”Älkää hyvä rehtori, teen mitä tahansa, mutta antakaa minulle vielä mahdollisuus”. Itkusi on surkeaa valitusta, olet niin suloisen avuton, täysin irstaan pahan rehtorin vallassa. ”Tule huoneeseeni”, sanon kylmällä tunteettomalla äänellä, seuraat kuin pieni piiskattu koira, kun ripeästi astelen huoneeseeni.
Sisälle päästyäni istun mukavaan tuoliini, sinä seisot nyyhkyttäen, katselen sinua rauhallisesti ja annan ilmeeseeni hieman lämpöä. ”Eikö meille kaikille ole parempi että lähdet, miksi täällä roikut, kun ei opiskelu kiinnosta, toiseksi, en voi katsoa kaikkea tekemisiäsi mitenkään läpi sormien, johan siitä koulun maine kärsii, samalla kaikki muut kärsivät.”
Taas alahuulesi alkaa väpättämään, ravistat kiivaasti päätäsi. ”Ei, ei se ole niin kuin luulette, haluan opiskella, minun on pakko, muuten vanhempani hylkäävät minut.”
”Mitä tarkoitat?” Kysyn. ”Isäni luulee etten ole hänen lapsensa, hän on hyvin rikas, äiti puolustaa ja rakastaa minua, mutta isä hallitsee meillä. Minulle on luvattu 50 000 euroa sitten kun valmistun tästä koulusta. Kaikki kuluni maksetaan, asunto ym. Jos erotatte minut, olen menettänyt kaiken, joudun yksin kylmään maailmaan. Perheeni hylkää minut, en saa koskaan edes perintöä, päädyn katuojaan. Armahtakaa minua hyvä herra rehtori, teen mitä tahansa että saan jatkaa, parannan tapani, saatte nähdä että muutun, en ole tajunnut kuinka tyhmä olen ollut. Olenhan muuten ihan hyvä oppilas mutta tämä matematiikka ei vaan ole minulle helppoa, mutta yritän muuttua, antakaa minulle yksi mahdollisuus.”
Kai olisit hädissäsi jatkanut vuodatustasi loputtomiin, mutta kärsimättömänä keskeytän sinut. ”Jos tämä olisin niin yksinkertaista, mutta sinulla on syntejä tunnollasi, huumeet, seksin harrastaminen koulussa kouluajalla, molemmat erottamiseen riittäviä perusteita. Tällaista olen kuullut kerrottavan.” Tällaista valehtelin hänelle, eihän kukaan ollut kertonut, mutta ne kivat nauhoittavat kamerat ”En käytä huumeita, enkä tietenkään ole harrastanut seksiä koulussa, paitsi viime tunnilla kiihotuin niin että pöksyni kastuivat.”
”Pöksyt, nostapa helmaasi, millaiset pöksyt sinulla on.” ”Ettehän te voi, mitä luulette, miksi nostaisin?” Ääneesi tulee uhmaa. Otan jälleen julmimman ilmeeni, alat vapisemaan. ” Nostat helmaasi, tai olet erotettu sillä hetkellä kun kopautan tällä kynällä pöytään”, Sanon niin kylmällä äänellä että parahdat itkuun ja häpeillen nostat helmaasi. Sinulla ei ole hameesi alla minkäänlaista vaatetta, paljas karvakolmiosi paistaa vasten kasvojani.
” Siksi käskin sinun nostaa helmaasi, että näet itsekin minkälainen paatunut valehtelija olet. Tiedätkö edes itse milloin valehtelet?”
Oli aika tullut ottaa esille leluni, jota luullaan valheenpaljaskoneeksi, eihän se ole kuin näköinen, totuudet olin aina hankkinut jo etukäteen. Bonuksena sain tirkistellä teinityttöjen salattua seksielämää, sitten kun valehteluyritykset oli loppuneet ja totuuksien pälpätys alkanut. Olin nauhoittanut monta kivaa tunnustusta. Myös niitä oli kiva käyttää pikku kiristykseen. Mutta nyt oli aika ottaa sinusta selvää. Kytkin sinut laitteeseen, pulssimittari ja verenpainemittari olivat oikeita, muut lumetta. Mutta ei sillä väliä. Totuuteen tarvittiin vain todellista tietoa, sitähän sain lukuisiin paikkoihin piilotetuista kameroista.
”Nyt, mieti tarkkaan mitä vastaat, yksikin vale ja voit kerätä tavarasi saman tien, soitan sen jälkeen vanhemmillesi ja saman tien olen sinut unohtanut. Siis, oletko ostanut huumeita koulussa?” Epäröit, pulssisi kiihtyy, ”en ole ostanut.” Toistan kysymyksen, ”Mietipä nyt tarkkaan mitä vastaat, nyt on lopullisen vastauksen aika ja tiedät mitä valehtelusta seuraa.” ”Olen ostanut, anteeksi”, saat nyyhkäistyä. Olkoon menneeksi, lopullinen vastaus ratkaisee, olit hiuskarvan varassa, olet tosin vieläkin, mutta totuus on tärkeintä, voin joustaa jos olet täysin rehellinen ja osoitat riittävää parannushalua.” Tämän sanoin lempeällä, lämpimällä äänellä, sinä nyyhkäisit helpottuneena.
”Oletko antanut miehen imeä pilluasi koulussa, koulun ajalla”, kysyn jäkkiä piiskansivallusta muistuttavalla äänellä. Nieleskelet, hämmästyt, äkillistä muutosta sävyssäni. ”Kyllä, herra rehtori, mutta voin selittää.” Aloitit. ”Hiljaa, ei ole selitysten aika, mutta näyttää siltä että puhut totta. Entä oletko ottanut mieheltä suihin koulussa, kouluaikana?” Olen, nyyhkäiset. ”Nielitkö kaiken, kun mies laukesi?” ”En, sitä en voi tehdä, syljin paperiin salaa, ettei mies huomannut.” ”Entä nielisitkö jos olisi pakko?” Kysyin lempeästi. ”En, sellaista pakkoa ei voi tulla, sitä en voi tehdä. Se olisi jotain aivan kauheata.” Tämä vastaus sai mielihyvän kiertämään nivusissani, ajattelin tulevaa nautintoa, kullini alkoi paisua toden teolla housuissani, nyt alkoi olla vaikea hallita ilmeitään. Kyselin vielä muutamia kysymyksiä, että varmistuin siitä ettet enää uskalla valehdella. Oli tullut aika tirkistää salattuun seksielämääsi.
” mitä sinä aamulla ajattelit kun pyöräilit kouluun, muut tervehtivät, et sinä, mitä mietit kun nauroit ja puhua pälpätit kaiken aikaa, Nyt vastaa, eikä enää yhtään valheyritystä”. ”A..a..ajattelin teitä, herra rehtori, teidän kasvojanne, oli pakko puhua ja nauraa kun sain koko ajan orgasmeja.” ………..


Saman päivän ilta kotona:

”Mitä ukko nyt niin kiihkeänä”, vaimoni sanoo samalla kun kääntyy 69- asentoon päälleni, heittää yöpaitansa pääni yli, nuolen valtavassa kiimassa, näen yöpaidan ruudullisena mielessäni, pian alkaa pillu turvota suutani vasten ja valtava huuto leikkaa ilman, kun nainen saa mahtavan orgasmin, lorauttaen suuhuni kupillisen kuumaa pillunestettä. Kun vaimoni saa oman vavahtelevan orgasminsa huudettua ilmoille, kuumat huulet alkavat alkavat imutuksen, jalkani vapisevat kuin horkassa, ja laukean jälleen ihanaan orgasmiin. ”Ukkoseni, sinulla taitaa olla tunnustettavaa, taidanpa huomenna köyttää sinut ja kerrot irstailusi, mikäpä parempi päivä kielihoitoon ja kuulusteluun kuin torstai, senhän sinä tiedät.” Tiedän hyvin mitä pikkuisesta sadistisesta dominoinnista nauttiva vaimoni tarkoittaa, minulle on tuleva pirullinen ilta, mutta vaikka välillä luulenkin kuolevani uhkean kauniin vaimoni käsittelyssä, nautin siitä suunnattomasti, vaimoni valtavat orgasmit ovat palkkani, tiesin jo äskeisen orgasmin johtuvan huomisen odotuksesta johtuvasta kiihotuksesta.

Kaikki ajallaan, tänään olin minä ollut se joka dominoi, sain orgasmeja silkasta ilkeydestä ja nöyryyttämisestä. Tuhma pikkutyttöni oli kovilla pitkään, koulutus pääsi hyvään alkuun. No kiljuipa pikkuinenkin lopulta orgasmissaan, kauan ja kurkkunsa käheäksi, kun lopulta annoin hänelle pienen palkkion, käsistään kattoon sidotulle pikku nartulleni. Niin, nyt olet minun, tiedät sen itsekin. Tiedän sinusta paljon, aarteistasi kaiken, tutkimusmatkani oli perusteellinen, sinussa ei ole minulle enää yhtään sellaista paikkaa, jota en ole tutkinut. Jo pelkästä peppureiästäsi saisin hyvän tarinan, mutta siitä ja kaikesta muusta kivasta ensikerralla. Jaksoit kiitettävästi roikkua katosta, kätesi selän taakse sidottuna, ei varmaan kiva asento, mutta hyvä tutkimuksilleni ja sinä olet siinä sopivasti käytettävissä.
Hymyilen kuvitellessani sinut vielä tuskaisesti tankkaamassa matematiikka, erottamisen pelko saa sinut valvomaan pitkään, tunteesi ovat sekaisin, huomasin kyllä että et pelkästään kärsinyt käsittelyssäni. Kiva havainto, aion viedä leikkiä vielä pitkälle, olet vasta matkasi alussa, oma pikku narttuni.

Jatkuu…