Moi
Onko normaalia, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä potilas toimii lääkkeiden takia tosi hitaasti, ja tuntuu olevan "poissa" suurimman osan ajasta?
Sairautta on nyt jo hoidettu 2-3 vuotta, välissä oli jaksoja jolloin vaikutti melko tavalliselta. Nyt lääkitys vaihdettiin n. 3kk sitten ja siitä asti ollut todellakin sekaisin ja pihalla. Ulkopuolisen silmistä varmaankin vaikuttaisi olevan tukevassa humalassa. Ei paljon puhu ja katse harhailee. Mitä tehtävissä?
Onko normaalia, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä potilas toimii lääkkeiden takia tosi hitaasti, ja tuntuu olevan "poissa" suurimman osan ajasta?
Sairautta on nyt jo hoidettu 2-3 vuotta, välissä oli jaksoja jolloin vaikutti melko tavalliselta. Nyt lääkitys vaihdettiin n. 3kk sitten ja siitä asti ollut todellakin sekaisin ja pihalla. Ulkopuolisen silmistä varmaankin vaikuttaisi olevan tukevassa humalassa. Ei paljon puhu ja katse harhailee. Mitä tehtävissä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
lääkärille ja vaadi lääkkeen vaihtoa,kerro mikä tilanne on.Ei kuulu maanis-debikseen.
Olen aina suhtautunt melko etäisesti tähän sairauteen, en ole liikaa kysellyt ja harvemmin puhun siitä tämän potilaan kanssa. Asumme eri paikkakunnilla (200km välimatkaa). Kiitos kuitenkin viestistäsi! Voisin vihdoinkin rohkaista mieleni ja ottaa puhelimitse yhteyttä hänen lääkäriinsä.
Psyykenlääkkeet etenkin neuroleptit aiheuttavat juuri tuollaisen olon.
Sitten on vielä bentsot, joiden vaikutus voi vastata kaikin tavoin alkoholinvaikutusta.
Olo voi myös taudinkulun takia olla sekava, mutta tuollainen hitaus on varmasti lääkeperäistä.
Itselläni on kaksisuuntainen ja masennusvaiheisiin voi liittyä ihan tokkuraisuuteen asti menevää hitautta ilman lääkkeitäkin. Ainakin minulla näin. Kuuluu joillakin vakavan masennuksen oireistoon ja löytyy ihan diagnostisista kriteereistäkin termillä "motorinen hidastuneisuus". Myös äärimmäisen voimakas ahdistus voi tällaisia oloja auheuttaa jopa siinä määrin että puheen tuottaminen on vaikeaa.