Nyt se sitten lähestyy se hetki,kun pitäisi tuo käsikirjoitus postittaa.
Tekisi mieli tunkea se takaisin sinne laatikon perälle ja unohtaa (ja kohta joku vastaa, että niin kannattaakin tehdä, että vain prosentti julkaistaan eikä siitä mitään maksetakaan jne., mutta en välitä!). Toisaalta tuntuu, että takki on ihan tyhjä ja parempi ottaa se hylkykin kuin ei mitään. Että pääsisin johonkin suuntaan jatkamaan.
Lisäksi huijaan itseäni jatkuvasti, että täähän on ihan hyvä ja varmaan julkaistaisiin, jos vain viitsisin postittaa sen, eikä koskaan tarvitse kohdata sitä tosiasiaa, että mahdollisesti se onkin ihan paska. Voisin leikkiä muka-kirjailijan elämää lopun ikääni.
Nyt loppuu se itsen kusettaminen, perkele!
Tekisi mieli tunkea se takaisin sinne laatikon perälle ja unohtaa (ja kohta joku vastaa, että niin kannattaakin tehdä, että vain prosentti julkaistaan eikä siitä mitään maksetakaan jne., mutta en välitä!). Toisaalta tuntuu, että takki on ihan tyhjä ja parempi ottaa se hylkykin kuin ei mitään. Että pääsisin johonkin suuntaan jatkamaan.
Lisäksi huijaan itseäni jatkuvasti, että täähän on ihan hyvä ja varmaan julkaistaisiin, jos vain viitsisin postittaa sen, eikä koskaan tarvitse kohdata sitä tosiasiaa, että mahdollisesti se onkin ihan paska. Voisin leikkiä muka-kirjailijan elämää lopun ikääni.
Nyt loppuu se itsen kusettaminen, perkele!
Vastaukset 8
Vanhimmat
julkaisu, tai hyvää palautetta ainakin. Ja onhan se yhden prosessin loppu aina kun lähettää tekstin jonnekin, tavallaan osaa katsoa sitä sitten uudesta näkökulmasta.
Näin minäkin sen ajattelen.
Hyvä ote!
Minunkin mielestäni muiden kusettaminen on parempi vaihtoehto.
Olen joskus lähettänyt jopa saman paperipinkan toiselle puulaakille kun se toinen on palauttanut!
Jatkumatonta bumerangia.
Hauskaa!
Eipä niitä paperipinkkoja kukaan muu kuin itse sieltä pöytälaatikosta kaivele esiin lähetettäväksi.
Toivottavasti lähetyksesi osuu heti ensikerralla oikeaan osoitteeseen.
Sain neljä hylkyä.
Iskin ensin pääni Tammeen niin lujasti, että katselin hetken Otavan tähtiä. Gummeruksuin tilannettani hetken ja korkkasin pullon WSOY:tä.
Sain oivan päännousemuksen ja kiikutin käsikseni tähän erääseen kapakkaan, joka sijaitsee Fredalla, vai missä se nyt oli.
Olin edellisenä kesänä havainnut kapakan oikean henkiseksi. Siellä on pöytinä mm. vanhoja pulpetteja, mistä pitkästynyt istuja voi löytää kaikenlaista kiinnostavaa matskua. Niinpä sujautin käsiksen sinne ja onpa se nyt siis tavallaan julkaistu.
Lukijapiiri lienee tosin pieni, mutta oikean henkinen.
En muista nyt kapakan nimeä, kuka tietää?? Alkoi muistaakseni L-kirjaimella.
siis saanut vastauksen wsoy:ltä? Missähän ajassa. Mulla ollut käsikirjoitus siellä vuoden, mutta äh, posti varmaan hukannut.
juuri tältä firmalta; 1/2 vuotta.
Sinulla on vielä toivoa, joten älä nyt käy täyttämässä sitä pulpettia, vielä.
Olivat muuten ainoa, joka palautti paperinivaskan.
on jo yksi etappi, ja sinä olet sen saavuttanut. Harva käsikirjoitus julkaistaan sellaisenaan, ja harva heti ensimmäisellä kustantajalla. Laita siis useammalle, ja valmistaudu kirjoittamaan uudelleen osittain tai kokonaan. Ja kaikkein tärkeintä: aloita seuraava käsikirjoituksesi. Monet kirjoittavat useamman sepustuksen, ennenkuin saavat yhden julkaistua. Voihan niitä aikaisempia sitten työstää uudestaan. Ja kun tekee jo uutta, ei tarvitse niin paljon murehtia sitä, joka on jo kierroksellaan, vaan keskittyy siihen uuteen projektiin.
Olen itse melkein samassa tilanteessa. Käsikirjoitus vaikuttaa kuitenkin niin huonolta, etten vielä sitä lähetä minnekään. Uusi on kuitenkin jo suunnitelmissa.
Sama tilanne itsellä. Useamman vuoden, onko se nyt kolmen vai neljän vuoden jobi minkä tuohon olen uhrannut odotellen että koska tulisi inspis tai muuten vaan pääsisi "tilaan"
Ensimmäistä siis viedään, toki aihe on semmoinen että ei ole vastaan tullut vastaavaa. Ja varmaan jotain pientä talenttia kirjoittamiseen on kun parille kaverille, joista toinen ei ole lukenut kirjaakaan, uteliaisuuttaan pyysi saada lukea pätkän mun teksistä, niin kummatkin pyysivät et koskas lähetät lisää. Juu mä tiedän ettei liika lähellä oleville sais antaa "arvioitavaksi" tai ei niistä ainakaan numeroa nostaa.
Henkisesti tosiaankin olen valmistautunut että se ettei tuota tulla koskaan julkaisemaan on hemmetisti isomommin mahdollista kuin se että täällä puolen vuoden päästä nimimerkin takaa huutelisin että meitsi julkaistaan!
Niin juu, itse ajattelin katsella noita keskikokoisia ja joitain pieniäkin että kenelle pistän paperia menemään.