että tarinamme päättyi. :(
Sanoin sen tänne rakastamispalstalle, vaikket sinä kai koskaan minua rakastanut. Täällä on rauhallisinta, enkä jaksa noita sekoiluja tuolla yläpuolella.
Tänään mietin, että ehkä puoleltasi meidän välillä ei edes ollut mitään. Ehkä se oli vain minun toivettani ja uskoin sinunkin ajattelevan minua ja että olisin sinulle jotain erityistä. Ei niin tainnut koskaan ollakaan. :(
Sanoin sen tänne rakastamispalstalle, vaikket sinä kai koskaan minua rakastanut. Täällä on rauhallisinta, enkä jaksa noita sekoiluja tuolla yläpuolella.
Tänään mietin, että ehkä puoleltasi meidän välillä ei edes ollut mitään. Ehkä se oli vain minun toivettani ja uskoin sinunkin ajattelevan minua ja että olisin sinulle jotain erityistä. Ei niin tainnut koskaan ollakaan. :(
Vastaukset 19
Vanhimmat
jatkuu.Ehkä teidän molempien puolelta oli jotain,mutta huomasitte että se oli mahdotonta?
Elämä jatkuu.
jatkuu tietenkin. Hän se kai lähinnä piti tarinaamme mahdottomana, itse halusin uskoa sen olevan mahdollista.
Kirjoitinpa vain. Oma oloni on surullinen, mutta tiedän surunkin kuuluvan elämään.
niinkuin muutkin tunteet. Jos toinen pitää tilannetta mahdottomana, niin silloin se nimenomaan on sitä. Jatka matkaa, unohda. Tutustu uusiin ihmisiin.
on kyllä paljon hyviä ihmisiä elämässäni, eikä mitään varsinaista kiirettä löytää uutta rakkautta. Tiedän että niitä sattuu harvoin kohdalle eikä kiirehtiminen tai etsiminen tunnu nyt tarpeelliselta. En tunne tarvetta unohtaa myöskään, hän on ihminen joka on ollut elämässäni, miksi häntä unohtaisin. Tänään vain mietin tällaisia.
alkaa kahdenkeskisistä juttutuokioista, ei täältä. :)
päättyi tuolla ihan oikeassa elämässä. Hän sanoi niin. Ei siitä ole mitään epäselvyyttä. Kirjoitin vain kun halusin jonnekin purkaa ja näillä palstoilla on niin vähän enää mitään oikeita kirjoituksia kun nuo sekoilijat on vallanneet noi yläpalstat. Tai siltä minusta tuntuu, onhan myös niin, ettei itsekään jaksa enää niin lukea näitä ja toivoa että hän minulle tänne mitään kaunista kirjoittaisi. Joskus kirjoitti, niin ainakin uskon, mutta se taitaa olla jo kaukaista historiaa.
MIES ..tarina jatkuu ja loppuu tavalla jossa ojennat minulle käden ,vedät syliin ja suutelet minut tainnuksiin.:)
katoa. Rakkaus palannut entistä syvempänä ja ei kannata suruun ja vihaan tuhlata energiaa.
puhua tällaisia vieraalle etkä sille ketä kohtaan se rakkaus on palannut?
Sinä tuhlaat kaiken näin.
ole lainkaan vihainen. Miksi olisin? Suru kuuluu elämään siinä missä rakkauskin eikä kummankaan kokeminen ole energian hukkaa. Tunteita vain.
vasta tänään. Miehelle ei kannata koskaan paljastaa syviä tunteita tai hän alkaa pitämään itsestäänselvyytenä.
surullinen yhdessä vaiheessa. Nyt on ilo palannut. Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Tarkoitin vain, ettei pitkäksi aikaa kannata jäädä masennuksen syövereihin.
masentunut ole, surullinen vain. Iloinenkin olen usein, kaikki tunteet todellakin kuuluvat elämään. Rakkautta minulla ei ole elämässäni nyt, siis sellaista romanttista rakkautta, mutta kaipa sellaisenkin aika taas joskus tulee. Tiedän niin käyvän, olen kokenut tämän ennenkin.
ja ota vaikka joku tyyny, jota halaat.:) Kyllä se kulta jossain vaiheessa on siinä lähellä. Minä ainakin uskon niin ja eihän sitä tiedä, onko toisella vielä tunteita jäljellä. Elämästä ei koskaan tiedä. Romanttinen rakkaus on tosi ihanaa, mutta sitten siihen tulee arjen ongelmia, jotka latistavat kaiken. Myös tietyt haavat aukeavat, kun on aloittanut vakavan suhteen ja on ensin ollut rakastunut. En tiedä miksi. Sitä on jotenkin avoin ja kokee tuskallisena kaikki jutut. Pieni ero tekee hyvää itse kullekin. Mutta hyvä, että olet kuitenkin päällisin puolin iloisella mielellä.:)
se mies? Kenties halusi sinulta etupäässä vain sitä yhtä?
varattu. Seksi oli ihan luonnollinen (ja ihana..) osa suhdettamme. :)
tähän juttuun voisin yhtyä ja lisätä; tää on tätä, ollakko vaiko ei ja tehdä ja sanoa vai ei...tilaisuuksia olisi ollut kertoa ajatuksista, vaikka pienissä pätkissäkin, mutta kun ei sanaa saa suustaan silloin... harmillista tosiaankin.
se tosiaan ole helppoa aina puhua kaikesta. Itse yritin kuitenkin parhaani, joten siinä mielessä ei jäänyt harmittamaan.
surullinen,jos kerrot kaikki täällä,etkä puhunut hänelle itselleen? Oisit kysynyt rakastaako hän? ilmeisesti olet mies,etkä saanut avattua suutasi oikeassa paikassa. Kaikki kun ei oo sellasia,että teot puhuisivat puolestaan,eikä toisen ajatuksia voi lukea.
Oisit kertonut hänelle,että oli sinulle jotain erityistä.