Erilaisiin uskonyhteisöihin kuuluvilla ihmisillä on usein vaikeaa myöntää ja ottaa tarkkailuun negatiivisia asioita joita tapahtuu heidän yhteisössään, yleensä ne sivutetaan täysin.
Kuitenkin uskontonyhteisö edustaa myös sitä miten siihen kuuluvat ihmiset toimivat. Ja toiminnallaan he antavat ymmärtää miten huonosti tai hyvin tuo järjestön oppi vaikuttaa ihmiseen.
Tämäkin asia on monelle vaikea hyväksyä ja sen selittämistä helpotetaan sanomalla: "ihmisiähän me vain ollaan" tekemättä asian eteen kuitenkaan mitään.
Eli tuolloin tuo uskonyhteisö edustaa sitä vääryyttä mitä heidän keskuudessaan tapahtuu. Vastuuta paetaan hyväksymällä tuolla "ihmisiä me vain ollaan"-lausahduksella, koska asian annetaan vain olla.
Pahimmassa tapauksessa tuo voi muuttaa ihmiset täysin sokeiksi omaa yhteisöään kohtaavissa vakavissakin ongelmissa joita ei "pitäisi olla olemassa".
Joku voi sanoa ettei joka asiaan voi ehtiä puuttua, mutta miksi sitten Jumalanvaltakunnassa joiksi esim. vanhoillislestadiolaiset omaa joukkoaan kutsuvat kuvailevat yhteisöään "tämä on joukko jossa on hyvä ja rauhaisaa olla, maailmassa on pahuutta, täällä ei jne."?
Onko uskontoa tarkoitus markkinoida samalla tavalla kuin esim. laihdutuspilleriä, jossa kerrotaan ihmisen pudottavan painoaan 50kiloa puolessa vuodessa ja jossa mistään haittavaikutuksista ei hiiskahdeta millään tavalla vaan ne kierretään monenlaisilla selityksillä, jotta tuo ihminen saadaan siihen uskomaan ja vakuutettua?
Kuitenkin uskontonyhteisö edustaa myös sitä miten siihen kuuluvat ihmiset toimivat. Ja toiminnallaan he antavat ymmärtää miten huonosti tai hyvin tuo järjestön oppi vaikuttaa ihmiseen.
Tämäkin asia on monelle vaikea hyväksyä ja sen selittämistä helpotetaan sanomalla: "ihmisiähän me vain ollaan" tekemättä asian eteen kuitenkaan mitään.
Eli tuolloin tuo uskonyhteisö edustaa sitä vääryyttä mitä heidän keskuudessaan tapahtuu. Vastuuta paetaan hyväksymällä tuolla "ihmisiä me vain ollaan"-lausahduksella, koska asian annetaan vain olla.
Pahimmassa tapauksessa tuo voi muuttaa ihmiset täysin sokeiksi omaa yhteisöään kohtaavissa vakavissakin ongelmissa joita ei "pitäisi olla olemassa".
Joku voi sanoa ettei joka asiaan voi ehtiä puuttua, mutta miksi sitten Jumalanvaltakunnassa joiksi esim. vanhoillislestadiolaiset omaa joukkoaan kutsuvat kuvailevat yhteisöään "tämä on joukko jossa on hyvä ja rauhaisaa olla, maailmassa on pahuutta, täällä ei jne."?
Onko uskontoa tarkoitus markkinoida samalla tavalla kuin esim. laihdutuspilleriä, jossa kerrotaan ihmisen pudottavan painoaan 50kiloa puolessa vuodessa ja jossa mistään haittavaikutuksista ei hiiskahdeta millään tavalla vaan ne kierretään monenlaisilla selityksillä, jotta tuo ihminen saadaan siihen uskomaan ja vakuutettua?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun mielestäni vain lahkouskonnot toimivat kuvaamallasi tavalla.
Ne lupaa kaikkea hyvää ja vaikenee pahasta. Sen takia onkin hyvä tunnusmerkki terveestä ja sairaasta uskonnosta se, miten negatiivisiin asioihin suhtaudutaan. Otetaanko vastuu ja tunnustetaan, vai lakaistaanko maton alle ja syytetään muita.
Esimerkiksi Päivi Räsänen kertoi kuukausiliitteessä lasten uskonnollisesta kasvatuksesta siihen malliin, että se on todella vaikeaa koska vaara raja hengellisen väkivallan käyttöön on aina olemassa. Jos tällainen tunnustetaan itse, niin silloin se kertoo jo siitä että ollaan mielestäni kutakuinkin terveellä asenteella liikkeellä.
ihan ev.lut.kirkostakin kuin lahkoista.
Liekö sellaista olemassakaan jossa oltaisiin täysin rehellisiä?
olla vaikuttamasta lapsiin. Kun jo pienenä jolloin heidän käsityksensä Jumalasta ei ole valmis, pelotellaan helvetin tulella, joka on todella lapselle kamala pelote. Eihän pieni lapsi älyä, että ei sellaista paikkaa ole kuin kihkomielisten uskovaisten mielessä. Kun lapsi sitten aikuistuu hänellä on koko elämänsä ongelmia helvetin tulensa kanssa. Ei kai se ole normaalia elämää.