Toivon, että voisin saada mahdollisimman vähän niitä tuomitsevia viestejä koska voitte uskoa, että olen tuominnut itseni jo pahemmin kuin kukaan muu...
Mulla on ollut välillä melkein häiriintyneessä määrin vauvakuumetta. Kävi sitten niin, että mielenhäiriössä laitoin spremaa sisääni (mies siis tuli päälleni) ja tosta yhdestä kerrasta sitten tulin raskaaksi...
Nyy pyörii mielessä jopa sellaiset jutut kuin itsemurha. Tuntuu että pitäisi tehdä se mieluummin kuin abortti, koska minähän se olen joka ansaitsee kuolla.
Mies ei haluaisi vielä lapsia mutta on sitä mieltä että voitaisiin ekä selvitä tästä kuitenkin. Mullakin oli aluksi sellainen olo että selvitään mutta nyt tuli sitten nämä kaikki itsemurha-ajatukset...
Miten tyhmä ihminen voikaan olla. :(
Mulla on ollut välillä melkein häiriintyneessä määrin vauvakuumetta. Kävi sitten niin, että mielenhäiriössä laitoin spremaa sisääni (mies siis tuli päälleni) ja tosta yhdestä kerrasta sitten tulin raskaaksi...
Nyy pyörii mielessä jopa sellaiset jutut kuin itsemurha. Tuntuu että pitäisi tehdä se mieluummin kuin abortti, koska minähän se olen joka ansaitsee kuolla.
Mies ei haluaisi vielä lapsia mutta on sitä mieltä että voitaisiin ekä selvitä tästä kuitenkin. Mullakin oli aluksi sellainen olo että selvitään mutta nyt tuli sitten nämä kaikki itsemurha-ajatukset...
Miten tyhmä ihminen voikaan olla. :(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikai tuo nyt niin iso asia ole. Tiesitkö muuten ,että jos käytitte keskeytettyä yhdyntää niin olisit voinut kuitenkin tulla raskaaksi...
ja sitte meette yhessä ekaan ultraan.. :) sen jälkeen teidän sydän on myyty : D .
puhukaa miehenne kanssa. ja onhan miehesi kuitenkin jo hyväksynyt sen että vauva tulisi, ainakin viestistäsi saa sellaisen käsityksen? Menkää tosiaan sinne ultraan niin sielä näkyy pieni ihmisen alku, sen jälkeen ette muuta haluakkaan:) ja älä ajattele itsemurha-asioita, jos teet itsellesi jotain, teet sen myös sille pienelle vauvallesi, sekä miehellesi, sukulaisille ja lukemattomille muille ihmisille jotka tunsivat sinut... Olisiko mahdollista jos menisitte miehenne kanssa yhdessä/ tai sitten menisit yksin puhumaan jollekkin ammattiauttajalle? Kyllä te yli pääsette, sehän on pieni vauva, teidän oma:) Tsemppiä teille!
yhtä lailla olet voinut tulla raskaaksi touhutipoista, jos mies on esim. pikasesti käyttänyt siitintään emättimen suuaukolla...
Ei tuosta syyllisyyttä kannata kantaa. Jokainen elämä on lahja ja tämä suorastaan ihme - niin mikäli olet todellakin tullut raskaaksi "oman käden" kautta:)
joka käyttää vain keskeytettyä yhdyntää ehkäisykeinona, ja nainen tullut jo neljä kertaa raskaaksi, eli hyvinkin mahdollista ettet aiheuttanut tuota tilannetta itse. Älä ikimaailmassa tee itsellesi mitään pahaa, sinusta on tulossa nyt äiti ja sinun lapsi tarvitsee sinua! Itse odotan lasta yksin ja vaikeina hetkinä sitä miettii että ei ole enää kyse vain minusta, lapsen takia on vain jaksettava eikä luovuttaminen enää ole mahdollista. Yritä antaa itsellesi anteeksi.
kiitos vastauksista. :)
Juteltiin taas miehen kanssa ja päätettiin, että ei tehdä aborttia vaan annetaan tapahtua mitä tapahtuu. Ja että yritetään molemmat suhtautua mahdollisimman positiivisesti asiaan. Vaikka mullakin tunteet menee sellaista vuoristorataa ettei tosikaan. :(
Syyllisyyden tunne on silti voimakas, peruisin tekoni jos voisin. Eihän sitä voi tietää, mistä se vauva oikeasti sai alkunsa, johtuiko teostani vai ei, mutta silti. Pelottaa jos tämän syyllisyyden kanssa on elettävä koko elämä... Vai meneekö se sitten ohi, jos lapsi syntyy...
vauvanne syntyy, tuskin podet siitä mitään syyllisyyden tunnetta. Luulen että sen jälkeen olet vain kiitolinen koko loppuelämäsi, että päätitte pitää vauvanne. Ja hienoa, että olette tosiaan yhteis tuumin tehnyt tuon päätöksen. Nyt ei muutakun keskityt odottamiseen ja nautit niistä kaikista tuntemuksista mitä raskaana olo mukanaan tuo :)
LYYKKYY PYTTYYN!!LISSSSÄÄÄÄ TÄLLÄSIÄ ÄITEJÄ VAAN...näitä suomi tarvitseeee
No nyt kyllä rauhotut! Luuletko ettei tuota satu "paremmissakin piireissä"?
Ensinnäkin nyt kun olet raskaana, niin hormonit tekevät tehtävänsä ja kaikki tunnekuohut ottavat koville. Yritä sisäistää järjen tasolla asioita ja jätä tunteille tilaa. Jos koet syyllisyyttä, niin älä anna sen musertaa sinua alleen. Et ole tappanut ketään, et ole vahingoittanut ketään, mitään pahaa ei ole tapahtunut. Tietenkin raskaaksi olisi voinut jäädä toisellakin tapaa, mutta mitä väliä?! Olet nyt raskaana, niin kuin olet jo kauan halunnut, joten nauti siitä!!
Miehet eivät ole koskaan valmiita saamaan lapsia. Jos naiset aina odottaisivat sitä kun mies sanoo, että nyt olis aika, niin sukupuuttoonhan tässä olis jo tää laji kuollut. Mutta sitten kun se vauva syntyy... Ne on myytyä miestä saman tien. Edes raskausaikana mies ei samalla tavalla ymmärrä sitä mitä on tapahtumassa. Älä siis masennu siitä että mies vaikuttaa välinpitämättömältä. Niin vaikuttaa kaikki muutkin. Vasta sitten kun lapsi syntyy, niin mies kiintyy lapseen. Ehkä syynä on sekin, ettei mies saa tuntea lapsen liikkeitä ja kantaa tätä sisällään. Nainen taas tuntee vauvan jo ensimmäisten viikkojen jälkeen ja kiintyy tuohon ihmeelliseen pikkuihmiseen sisällään.
Katumus kuuluu myös raskauteen. Pitkään vauvaa harkinneet parit kokevat myös epävarmuutta ja katumustakin - todella usein.
Olet vain normaali ihminen joka käy normaaliin raskauteen liittyviä tuntemuksia läpi. En sano tätä kaikkea lohduttaakseni. Olen täysin tätä mieltä! Syyllisyys unohtuu ja saatte miehenne kanssa jotain aivan muuta ajateltavaa nopeastikin. Kun vain annatte siihen mahdollisuuden.
edellinen postas:
"Katumus kuuluu myös raskauteen. Pitkään vauvaa harkinneet parit kokevat myös epävarmuutta ja katumustakin - todella usein. "
Meillä oli harkittu ja haluttu raskaus mutta silti mulle tuli katumuksen ja syyllisyyden tunne, vaikken mitään ollut tehnyt väärää.
Vielä pahempi olo tuli siitä että podin sitä katumusta.
No sitä kesti kuitenkin vain muutaman päivän, ja nyt olen siis onnellisesti raskaana, enkä muuta haluakkaan kuin tätä pikkuista