YLE | Homeloukku | unelmakoti

voi voi hyvät on kuntoraportit mutta saa kyllä katella itsekkin peiliin.Ei näin hölmö voi olla!!

Ja täällä etelässä näistä ikivanhoista paskoista ihmiset maksaa parisataa tonnia tosta vaan.

repimään kuplaa puhki, kun läävien ongelmat ja lisäkustannukset valkenevat ihmisille.

ugh!

Ihminen on mielenkiintoinen, lähes skitso tapaus. Kasvatuksesta, ympäristöstä, koulutuksesta ja kokemuksesta huolimatta se tekee elämänsä tärkeimmät päätökset tunne-pohjalta, ei perustuen järkeen (vrt. parisuhdekumppani, asunnon hankinta, lasten hankinta yms.). Joskus se on hyvä, ja ainoa oikea tapa, joskus, ainakin silloin kun isot rahasummat ovat kyseessä, riskianalyysissä liian iso riski.

Tässäkin tapauksessa siskokset ovat sokaistuneet "niin ihanaan tonttiin, ja pensaiiin ja puihin ja kukkiin ja...ja jne". Ja sitten kun EI käytetä ostajan oikeutta käyttää omaa teknistä asiantuntijaa, vaan uskotaan sokeasti myyjäpuolen hankkimaa (maksamaa) "ammattimiestä", joka on aivan täysi "veivari"..

Lopputulos on selvä, epärehellinen vedättää hyväuskoista / tyhmää...

Näin on "aina" ollut kaupankäynnissä, ja näin tulee "aina" olemaan mikäli ei asioista oteta selvää / varmistuta kaupankäynnin kohteen ominaisuuksista itse.

Aikuisella ihmisellä on vastuu omista teoistaan, jos ilmaisee/haluaa tulla vedätetyksi, niin varmasti käy.

Käyttäkää hyvät ihmiset kokeneita, puolueettomia OMIA asiantuntijoita kun teette isoja päätöksiä.

t:liian paljon noita vedätettyjä blondeja nähnyt...

löytyy iso kasa. Vaatii vaan aikamoista rohkeutta mennä televisioon omalla kasvollaan varoittamaan muita. Hatunnosto.

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/575

Tapaus 1.
Omistan asunto-osakkeen, jossa ilmeni joitakin vuosia sitten homevaurioita. Taloyhtiö kiisti aluksi homeongelman olemassaolon, mutta saimme lopulta lakimiehen avustuksella taloyhtiön suostumaan remontin tekoon. Remonttia ei tehty kuitenkaan siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin asiantuntijat suosittelevat. Isännöitsijä ei suostu laittamaan remontista mitään mainintaa isännöitsijäntodistukseen, eikä liittämään kauppakirjaan asiasta mainintaa.
Kysymys: Jos nyt haluamme myydä asunnon, miten voimme informoida ostajaa riittävästi välttyäksemme vastuulta, jos homevaurio uusii kenties vuosienkin päästä?

Vastaus:
Myyjän täytyy laittaa kauppakirjaan maininta asiasta, vastaa Nevala. Isännöitsijä ei kauppakirjaan mitään merkintöjä tee, vaan myyjä.
Murtovaara huomauttaa, että jos on taloyhtiöstä kysymys ja yhdessä huoneistossa ilmenee tällainen asia (homevaurio), niin siitä kannattaa todella huomauttaa ostajalle siitäkin syystä, että samanlainen ongelma saattaa olla muissakin huoneistoissa, ja niidenkin korjauskustannukset tulevat välillisesti seuraavan omistajan vastattavaksi (yhtiövastike nousee).


Tapaus 2.
Puhelinkysymys: Veijo Juvonen Siilinjärveltä myi paritalon vuonna 1998. Nyt ostaja vaatii korvauksia, jotta saisivat uuden korotetun katon. Ostajan reklamaation mukaan katto on vuotanut keväisin kolmen vuoden ajan. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1974 sen aikaisten rakennusnormien mukaan loivakattoiseksi. Katto ei myyjän asumisaikana ollut vuotanut koskaan, eikä sitä todettu kuntokartoituksen yhteydessä kun talo myytiin.
Juvonen kysyy, minkä takia myyjällä ei ole oikeutta käydä tarkastuttamassa myymäänsä kohdetta esim. 6 kk välein niin kauan kuin on vastuussa myymästään kohteesta?

Vastaus:
Nevala vastaa, että myyjällä ei ole oikeutta käydä tarkastamassa myymäänsä kohdetta säännöllisesti. Mutta Nevalan mukaan kysyjällä on se väärä käsitys, että myyjä olisi vastuussa kaikista virheistä, mitä talossa ilmenee viiden vuoden aikana. Kyseessä on vanha katto, joten sen voi olettaakin vuotavan jossain vaiheessa. Leino jatkaa, että jos katto on rakennettu oikein ja hyvän rakennustavan mukaisesti, ja koska sen ikäinen katto alkaa olla jo uusintakunnossa, niin myyjän vastuu on mennyt jo pois.

Siilinjärveltä todettiin, ett kattoa onkin itse asiassa uusittu vuonna 1995. Nevala totesi että tämä muuttaa asiaa hieman, koska ostaja on voinut olettaa katon kestävän pidempään, mutta lisää että asiaa on vaikea arvioida näillä tiedoilla. Eklund lisää myös, että kuntokartoituksen teettämisen ajankohta vaikuttaa myös tuloksiin katon vuotamisesta, tosin ammattitaitoisen tarkastajan pitäisi osata arvioida katon kuntoa, vaikka se ei sillä hetkellä vuotaisikaan.


Tapaus 3.
Mitä ostaja voi tehdä, jos myyjä on haluton neuvottelemaan havaitun vian korvaamisesta? Miten edetä pattitilanteessa?

Vastaus:
Juristin hankkiminen on tietysti yksi vaihtoehto, mutta toinen keino on hankkia kuluttajavalituslautakunnalta lausunto, kertoo Leino, ja jatkaa että siellä on hirvittävä jono, mutta sieltä voi hakea ratkaisun asiaan viimeistään kahdessa vuodessa. Suoraan ei kannata lähteä käräjäoikeuteen, jos virhe ei ole suuri. Sopuratkaisu on ensisijainen keino selvitä asiasta ja lisäksi te tulee aina halvemmaksi kuin pitkäaikainen riitely. Kunnan kuluttajaneuvojat auttavat.


Tapaus 4.
Helsinkiläinen Sami Seise harkitsee huoneistossaan kylpyhuoneremonttia ja pohtii kuinka välttyä mahdollisilta ongelmilta. Seise kysyy voiko hän itse joutua vastuuseen edellisen omistajan/omistajien tekemistä remonteista ja kuinka laaja vastuu on itse tehdyissä remonteissa tai ammattilaisen tekemissä? Miten välttää remontteihin liittyvät vastuuongelmat asuntokaupan yhteydessä?

Vastaus:
Eklund sanoo, että tässä mennään selkeästi taloyhtiön vastuualueelle, eli vesieristykset ja putkistot kuuluvat taloyhtiölle ja laatoitukset kuuluvat asukkaalle. Nevala jatkaa, että yhtiö on vastuussa osakkeenomistajalle vanhoista remonteista. Jos itse tekee remonttia täytyy tästä ilmoittaa taloyhtiölle, ja selvittää tarvitseeko rakennuslupaa. Ja jos remontti asianmukaisesti tehdään, niin eihän siitä mitään vastuita tule.
Eklund suosittelee Kauppakamarin tavarantarkastajaa asiantuntijaksi, tai Rakennusmestarien Keskusliittoa.