Oletko sijoittanut koiraasi...Hei onko sinulla kokemuksia narttu koiran sijoittamisesta ja kyse on kääpiörodusta.Millaisilla ehdoilla se on sijoitettu että se olisi kannattava sijoitus?Eli monta pentua/pentuetta ja miten koiran kulut mikrosirut näyttelyt ja rokotukset?Kerro kaikki...
Koiran sijoittamisesta....
Tellu
4247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Me olemme sijoittaneet tähän mennessä yhden koiran. Koiran haltija maksoi pennusta puolet ja saa rahan takaisin, kun olemme pennuttaneet koiran kerran, jonka jälkeen koira on hänen.
Sopimuksen teimme Kennelliiton lomakkeelle. Koiran saa siis Kennelliiton sääntöjen mukaan pennuttaa vain kerran, mutta toki muunkinlaisia sopimuksia voi tehdä, jos se sopii molemmille osapuolille. Kannattaa tarkkaan harkita, kenelle sijoittaa, että tulette jatkossa hyvin toimeen keskenänne eikä riitoja tule. Sovimme myös, että näyttelyihin koiran saa viedä kumpi haluaa, ja se maksaa näyttelyt, joka vie ja saa tietenkin palkinnotkin. Me maksoimme rabieksen vasta-ainetestit ja muut ulkomaiden näyttelyihin trvittavat paperit, ja molemmat olemmekin käyneet koiran kanssa ulkomailla näyttelyissä. Koiran haltija maksaa normaalit ruokinnat, madotukset ja rokotukset, mutta me maksamme tiineydenaikaisen ruokinnan, siis penturuoan, kun siirtyy siihen ja vitamiinit tällöin ja kaikki muutkin tiineyteen liittyvät kulut. Sijoituskoiralle kannattaa ottaa ehdottomasti eläinlääkärivakuutus. Sen voi ottaa esim. haltijan nimiin, mutta maksaa sen itse tai puoliksi - ihan miten sovitte. Mikrosirutimme kaikki pennut itse, joten kenenkään pennun omistajista ei tarvinnut mikrosiruttaa pentua (tämän voi ottaa myyntihinnassa huomioon).
Kaikki on meillä mennyt hyvin, mutta meillä onkin mahtava sijoituskoiran omistaja. Onkin ehdottoman tärkeää, että kemiat pelaavat. Ja kaikki täytyy etukäteen tehdä todella selväksi tälle sijoituskoiran haltijalle ja kaikki kannattaa laittaa paperille, joihin allekirjoitukset. Sijoituskoiran haltijalla on velvollisuus ilmoittaa aina, kun koiralla alkaa juoksu ja tietenkin jos koira sairastuu tai muuta erityistä sattuu.
Ja sijoittaa kannattaa aika lähelle omaa asuinpaikkakuntaa, jolloin koiran noudot esim. näyttelyihin onnistuu helposti.
Sijoitussopimus kannattaa tehdä Kennelliiton paperille ja lisäehdot erilliselle paperille. Erilliselle paperille kannattaa ottaa myös allekirjoitukset ja kirjoittaa siihen esim. näin: Olen lukenut ja ymmärtänyt sijoituksen ehdot ja olemme käyneet ne myös yhdessä läpi, ja siihen alle sitten molempien allekirjoitukset.
Ottaisin vielä myös todistajien allekirjoitukset paperiin.
Jos teetät kaksi pentuetta, kirjoita lisäehtoihin, että ensimmäisen pentueen synnyttyä maksat puolet sijoittajan maksamasta summasta takaisin ja toisen pentueen jälkeen toisen puoliskon. Kennelliiton sopimuksessa muistaakseni lukee, että koiran omistus siirtyy koiran haltijalle pennutuksen jälkeen tai jos pennutusta ei ole tehty koiran täytettyä 4 vuotta.
Sopimukseen kannattaa laittaa myös kumman luona pennutus tapahtuu ja kuinka kauan koira viipyy kasvattajan luona. Yleensähän se tapahtuu kasvattajan luona ja koira tulee viikkoa ennen synnytystä ja lähtee, kun pennut ovat 6-7-viikkoisia. Jos sovitte toisin, kannattaa kaikki ehdot (maksut ym.) laittaa paperille.
Vielä korostan, että ensiarvoisen tärkeää on löytää yhteen hiileen puhaltava sijoituskoti.
Selkeä, hyvä kirjoitus.
Oma mielipiteeni on, että yksi pentue on riittävä myös sijoituskoiralta. Hyvin harvinaiset ulkomaantuonnit tms. ovat aia erikseen. Ja pentue on myös yksi pentu. Vaikka kuollutkin.
Ellet ole kokenut koiranomistaja, en suosittele pennutusta luonasi. Tai jos, niin kasvattajan on maksettava siitä sinulle erillinen (iso) korvaus.
Kyllä kasvattajien keskuudessa enemminkin yleistä on, että kuollutta pentuetta ei katsota pentueeksi. Jos itse sijoitan koiran, liitän aina sopimukseen ehdon, jonka mukaan kasvattaja saa teettää uuden pentueen, mikäli kaikki pennut kuolevat. Sijoitussopimuksen perimmäisenä tarkoituksenahan kasvattajalle on saada jatkoa kasvatustyölleen ja kuolleen pentueen kanssa siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Ainakin tähän saakka jokainen sijoituspennun ottaja on hyvin ymmärtänyt tämän asian ja suostunut tuohon ehtoon. Mikäli ehto tuntuisi jostakin kohtuuttomalta, on muistettava että hänellä vapaa tahto olla allekirjoittamatta sopimusta. Olen Kajsan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että usein on parempi, että pentue syntyy kasvattajan luona vastuu- ja kokemuskysymysten vuoksi. Jos kasvattaja toivoo pentueen syntyvän sijoituskodissa, niin on ihan oikein, että hän kustantaa kaikki pennuttamisesta aiheutuneet kustannukset ja ottaa vastuun pentueesta. Mutta mikäli pennun vastaanottaja kasvattajan toiveista ja tahdosta huolimatta haluaa pentujen syntyvän sijoituskodissa, niin siinä tapauksessa en katso, että kasvattajan on maksettava vastaanottajalle erikseen isoja korvauksia (esim. palkanmenetykset).