Palstalla on liikaa aloituksia, ja asiattomuutta. Moniinkaan aloituksiin ei ole vastannut kukaan, joihinkin vain muutama.
Palstalla näkyy tarve keskustella hoitokokouksista, ymmärrän se, sillä se on jättänyt arvet moniin sieluihin ja mieliin. Asiaa pahentaa vielä entisestäänkin se, että minkäänlaista asiallista, avointa tai rehellistä vastausta tähän ilmiöön ei saada, ainakaan juuri SRK:n taholta.
Siksi koenkin monien keskustelijoiden puolesta, että vertaistuki on ainoa tuki, jonka täältä palstalta saattaa saada.
Erottaminen RY:stä tuntui varmasti kamalalta, siinä vedettiin matto jalkojen alta pois kylmästi. Meni luottamus siihen, johon luottamuksen oli laittanut: Jumalan seurakuntaan, meni sosiaaliset suhteet, hylättiin sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Psykologisesti katsottuna pahin mahdollinen tapahtui pienelle ihmiselle. Se toki saattaa "lohduttaa", ettei ollutkaan yksin...
Avataan uusia aiheita kuitenkin vain harkiten. Kirjoitetaan vain, jos on asia, jota on pohtinut tarkoin ja sitten haluaa avata uuden keskustelun. Samaa asiaa pohditaan eri ketjuissa, voisiko niitä jotenkin yhdistää? Miltä kuulostaa?
Palstalla näkyy tarve keskustella hoitokokouksista, ymmärrän se, sillä se on jättänyt arvet moniin sieluihin ja mieliin. Asiaa pahentaa vielä entisestäänkin se, että minkäänlaista asiallista, avointa tai rehellistä vastausta tähän ilmiöön ei saada, ainakaan juuri SRK:n taholta.
Siksi koenkin monien keskustelijoiden puolesta, että vertaistuki on ainoa tuki, jonka täältä palstalta saattaa saada.
Erottaminen RY:stä tuntui varmasti kamalalta, siinä vedettiin matto jalkojen alta pois kylmästi. Meni luottamus siihen, johon luottamuksen oli laittanut: Jumalan seurakuntaan, meni sosiaaliset suhteet, hylättiin sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Psykologisesti katsottuna pahin mahdollinen tapahtui pienelle ihmiselle. Se toki saattaa "lohduttaa", ettei ollutkaan yksin...
Avataan uusia aiheita kuitenkin vain harkiten. Kirjoitetaan vain, jos on asia, jota on pohtinut tarkoin ja sitten haluaa avata uuden keskustelun. Samaa asiaa pohditaan eri ketjuissa, voisiko niitä jotenkin yhdistää? Miltä kuulostaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa hyvältä. Hyvä ehdotus.
hoitokokouksista:
Mitä te (me) oikeastaan odotamme SRK:lta? Oikeutta?
Miettikää, mitä se vaatisi SRK:n mieheltä (ja naisilta). Niiltä, jotka järjestivät näitä kokouksia, "hoitivat" tai kannattivat/kannattavat niitä.
Jos yritän asettua nyt heidän asemaansa, olisi hyvin rankka prosessi todella tulla alas korokkeelta ja tunnustaa virheensä ja antaa Jumalan tuomita itsensä. Saattaisi toki elvyttää elävään uskoon tällaisen hoitomiehen (tai niitä kannattaneet ihmiset), mutta kuinka rankka olisikaan se prosessi ja mitä se auheuttaisi SRK:ssa? Pohja putoaisi kokonaan pois monilta.
Silti vilpittömyyksissäni suosittelen tätä. Se olisi sama kuin joskus lapsena, kun oli tehnyt pahaa, vaikka varastanut omenia naapurin puusta, ja uskovaisena lapsena tunsi häpeää ja rangaistuksen ja synnin pelkoa, mutta tunnusti kuitenkin, ja siunattiin anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ei siinä omatunto sallinut enää valehdella, että VAIN KERRAN oli ottanut luvatta YHDEN OMENAN, kyllä ne oli kerrottava kaikki.
Toisaalta, mahtuuhan tänne tota tekstiä. Että eihän tämä ole mikään tila, joka tulisi "täyteen".
Mun puolesta jokainen tehköön aloituksia, saahan siinä ainakin kirjoitettua omat ajatuksensa ulos.
Onhan sekin terapiaa jollekin. Jos palstan sääntöjä ei rikota niin siinä puitteissa mun mielestä jokainen voi tehdä oman aloituksensa. Siitä sitten keskustellaan mistä keskustelua syntyy.
Hyvät aloitukseet painuvat äkkiä huitsin Nevadaan kun aloituksia tehtaillaan.
Kyllä ensin kannatta katsoa voisikohan viestinsä laittaa johonkin jo palstalla olevaan ketjuun.
Ihan yleitä vielä ulkopuolisen silmin.
Mutta tuota vertaistuki juttua olen minäkin pohtinut. Sitä soisi opeteltavan. Siis ei aina vastakkaan viestiin joka provosoi vaan viestiin...