Eli mies kysyi eilen että "tuletkos vaimokseni?". Vastasin kyllä.
Mitäs nyt sitten?
Pitäisi kai mennä sormuksia katsomaan, vai käykö mies katsomassa ne? Kun kosintahetkellä ei ollut kuin sen mummon vanha kihlasormus joka on mulle ihan liian iso ja jota ei voi valitettavasti pienentää...mut se on mulla sitten korurasiassa symbolina, tällä minut on kosittu. Pitäisikö se laittaa kaulakoruun? Tossa roikkuu kultaketjussa jo miehen antama sydän viimejoululta.
Miten pian on mentävä sitten naimisiin? Meillä on ollu puhetta talvihäistä mutta tälle talvelle ei taida enää ehtiä / saada kirkkoa / saada juhlapaikkaa?
Muuttuuko elämä tosiaan tästä?
Mitäs nyt sitten?
Pitäisi kai mennä sormuksia katsomaan, vai käykö mies katsomassa ne? Kun kosintahetkellä ei ollut kuin sen mummon vanha kihlasormus joka on mulle ihan liian iso ja jota ei voi valitettavasti pienentää...mut se on mulla sitten korurasiassa symbolina, tällä minut on kosittu. Pitäisikö se laittaa kaulakoruun? Tossa roikkuu kultaketjussa jo miehen antama sydän viimejoululta.
Miten pian on mentävä sitten naimisiin? Meillä on ollu puhetta talvihäistä mutta tälle talvelle ei taida enää ehtiä / saada kirkkoa / saada juhlapaikkaa?
Muuttuuko elämä tosiaan tästä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onneksi olkoon!!!
Voitte toki itse paattaa kaytannon, mutta kun menimme avomieheni kanssa kihloihin lahdimme yhdessa kaupunkiin sormuksia ostamaan, mina valitsin ihanan palmikkomallin sormuksen ja mies silean. Ja ensi kesana haat.
Jos haluatte nyt talvella naimisiin niin heti maanantaina kyselemaan kirkkoa!!Jos kirkon vain saa niin muuten ehtii ihan hyvin.
Mutta onnea elamaanne ja rakastakaa toisianne!!!
Onneksi olkoon!
Me ostimme sormukset yhdessä...ihan vaan sen takia että on sitten oikean kokoiset ettei tarvi alkaa suurentaan tai pienentään.
Miten pian naimisiin? Vaihtelee erittäin paljon, jotkut menevät parin kuukauden päästä kosinnasta jotkut ei. Me mentiin kihloihin -98 ja viime kesänä vasta naimisiin. Jotkut päättää kihloihin mennessä jo hääpäivänkin mutta me ei sitä tehty. Kihlaus on mielestäni lupaus avioliitolle joten kummatkin tiesimme että häät on edessä mutta ajankohdan päätimme vasta vuosi sitten.
Juhlapaikan saanti riippuu paljon siitä missä päin asutte. Mutta luulisin että vielä naimisiin kerkeette ihan hyvin jos tänä talvena häät haluatte pitää!
Ei se elämä juurikaan muutu, ei ainakaan meillä.
Onnea vielä kerran =)
Hei vaan!
Oma nykyinen mieheni kosi minua heinäkuussa 2003. Ilman sormusta. Vastasin kyllä. Parin päivän päästä käytiin yhdessä ostamassa sormukset. Sovittiin, että katsotaan ajan kanssa milloin vihille. Elokuussa päätettiin, että naimisiin. Ja syyskuun alussa varattiin maistraatista aika, ilmoitettiin sukulaisille, kavereille yms. Häät olivat syykuun vika viikolla. Juhlat kotona. Paikalla noin 10 ihmistä. Kivat juhlat.
Muutimme vasta häiden alla yhteen asumaan. Kihlaus ei siis muuttanut elämäämme. Avioliitto sitten enemmän.
En noista muista asioista kovinkaan paljon tiedä, kun ei ole vielä omakohtaista kokemusta. Mutta sen voin sanoa, että naimisiin ei ole mikään kiire. Minun setäni ja hänen vaimonsa menivät naimisiin monien vuosien päästä kihlauksesta. Että miettikää ihan rauhassa.
Me varasimme kirkon ja juhlapaikan viime viikolla maaliskuun alkuun. Et kyllä talvihäitä ehtii vielä tänätalvena juhlia.
Käytäntö on teidän itsenne päätettävissä. Meillä sekä kihla- että vihkisormukset ostettiin yhteistuumin. Kihloihin mentiin kesällä 2000 ja naimisiin kesällä 2003. Joten tässäkin hyvä esimerkki siitä, ettei kiirettä tarvitse pitää... :) Ja mitä tulee elämän muutoksiin - ei se siitä mihinkään muuttunut ole. Me asuimme jo yhdessä ennen kihloja, joten...