Ilmalämpöpumpun paras sijoitus ulkona?

Lauhdutusvedestä voi tulla kohtalainen ongelma, ainakin meillä. Ilman lämpötilasta riippuen vettä tulee sankokaupalla ja johonkin se on johdettava, koska ei sitä voi seinän viereenkään laskea, vaikka se nurmikkoon imeytyisikin. Ja jos laittaa putken, se jäätyy talvella, jos laittaa vadin koneen alle, sitä saa tyhjätä kahdesti päivässä. Ja entäs sitten jos ei olla kotona. Silloin tulee vedenpaisumus. En ole toistaiseksi keksinyt asiaan mitään järkevää ratkaisua ja käytänkin ainakin väliaikaisesti vanhaa ränninpalaa, jota pitkin vesi juoksee talosta kauemmas. Se ei tosin ole järkevää, sillä joku lapsista kompastuu aina ränniin (ja miksei aikuisetkin) ja se siirtyy paikaltaan. Niin että Remontti-Reiskat, mitäpä tehtäisiin?

voihan vitalis kirjoitti:

Lauhdutusvedestä voi tulla kohtalainen ongelma, ainakin meillä. Ilman lämpötilasta riippuen vettä tulee sankokaupalla ja johonkin se on johdettava, koska ei sitä voi seinän viereenkään laskea, vaikka se nurmikkoon imeytyisikin. Ja jos laittaa putken, se jäätyy talvella, jos laittaa vadin koneen alle, sitä saa tyhjätä kahdesti päivässä. Ja entäs sitten jos ei olla kotona. Silloin tulee vedenpaisumus. En ole toistaiseksi keksinyt asiaan mitään järkevää ratkaisua ja käytänkin ainakin väliaikaisesti vanhaa ränninpalaa, jota pitkin vesi juoksee talosta kauemmas. Se ei tosin ole järkevää, sillä joku lapsista kompastuu aina ränniin (ja miksei aikuisetkin) ja se siirtyy paikaltaan. Niin että Remontti-Reiskat, mitäpä tehtäisiin?

Lue lisää

Vesihän tulee siitä pumpusta talvella sulatustoiminnosta ja kesällä jäähdytystoiminnosta.
Eli ne saa tippumaan eri kohdasta.
Ainakin minulla sisältä tulevan vesiputken voi kääntää siihen kohtaan , mihin haluaa.
Laita sille kesäkäytölle oma sadevesikaivo ( muovinen maksaa kaupassa 5-10 euroa) ja siihen putkea muutama metri pihanurmen alle talosta pois päin tai sitten yhdistä sadevesijärjestelmään.
Se toimii kesällä.
Talvella sitä ei voi käyttää, ellei siihen putkeen laita sulatusta.

Lämmityskäytössä etelän sijoituksella ei voita mitään, sillä talvella aurinko ei lämmitä.

Kesällä jäähdytyskäytössä häviää hieman.

Ulkoyksikkö imee lävitseen suuret määrät ilmaa, eikä ilma ole auringossa sen lämpöisempää kuin auringossa.

Aurinko vain vanhentaa mateeriaalit nopeammin kuin varjossa.

vaan hunonee kirjoitti:

Lämmityskäytössä etelän sijoituksella ei voita mitään, sillä talvella aurinko ei lämmitä.

Kesällä jäähdytyskäytössä häviää hieman.

Ulkoyksikkö imee lävitseen suuret määrät ilmaa, eikä ilma ole auringossa sen lämpöisempää kuin auringossa.

Aurinko vain vanhentaa mateeriaalit nopeammin kuin varjossa.

Lue lisää

Ai...? Mistähän se sitten johtuu, että talvella auringon paistaessa itä- ja länsipuolella olevat mittarit näyttää jopa 10 astetta erilaisia lukemia..
Eikä tarvinne kertoa kumman puolen mittari näyttää lämpimämpiä lukemia.

aurinko lämmitä? kirjoitti:

Ai...? Mistähän se sitten johtuu, että talvella auringon paistaessa itä- ja länsipuolella olevat mittarit näyttää jopa 10 astetta erilaisia lukemia..
Eikä tarvinne kertoa kumman puolen mittari näyttää lämpimämpiä lukemia.

Lue lisää

kyllä se ilma on saman lämpöistä, mittari vaan näyttää eriä lukemaa esim. jos aurinko paistaa mittariin suoraan tai mittari on niin lähellä seinäpintaa jota aurinko on lämmittänyt jne. mutta tästä ei ole mitään hyötyä, koska sen ulkoyksikön läpi kulkee niin paljon ilmaa, ja ilma on saman lämpöistä ollaan sitten talon etelä tai pohjoispuolella.

aurinko lämmitä? kirjoitti:

Ai...? Mistähän se sitten johtuu, että talvella auringon paistaessa itä- ja länsipuolella olevat mittarit näyttää jopa 10 astetta erilaisia lukemia..
Eikä tarvinne kertoa kumman puolen mittari näyttää lämpimämpiä lukemia.

Lue lisää

Aurinko lämmittää vain pintoja, eli sen mittarin ja seinän, mutta ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta, eikä ilma ole yhtään lämpöisempää auringossa.

Itsellä on vieläkin ilppi hankkimatta. Kaipaan sitä enämmänkin kesäisen jäähdyksen vuoksi, mutta kun se tulee laitettua, niin toki sitä pitää käyttää lämmitykseenkin.

En ole keksinyt oikein hyvää sijoituspaikkaa. Yksi sijoitus mahdollisuus olisi parvekkeen yläpuollella katon alla.

Kuinka paljon vettä tulee lämmityskäytössä? Meinaan vaan että jos talvella viemröinti vaikka jäätyy tai pettää muuten, niin minkälainen ongelma siitä tulee?

käytännössä kirjoitti:

Itsellä on vieläkin ilppi hankkimatta. Kaipaan sitä enämmänkin kesäisen jäähdyksen vuoksi, mutta kun se tulee laitettua, niin toki sitä pitää käyttää lämmitykseenkin.

En ole keksinyt oikein hyvää sijoituspaikkaa. Yksi sijoitus mahdollisuus olisi parvekkeen yläpuollella katon alla.

Kuinka paljon vettä tulee lämmityskäytössä? Meinaan vaan että jos talvella viemröinti vaikka jäätyy tai pettää muuten, niin minkälainen ongelma siitä tulee?

Lue lisää

Saman hengen vetoon kysyisin myös sisäyksikön viemäröinnistä. Meneekö se kylmäaineletkujen mukana ulos, vai pitääkö viemäri järjestää sisälle? Sisäyksikön kondensointi ilmeisesti koskee ainoastaan kesäaiksaista jäähdytyskäyttöä?

Miten saat mahtumaan kottikärryt kompressorin alle, jossa tilaa on vain 30 cm pystysuunnassa? Minä vaan kysyn. Muuten kyllä ajatus olisi loistava, sillä vettä tulee ainakin tietyllä säällä VALTAVASTI.

jatkoa kirjoitti:

Saman hengen vetoon kysyisin myös sisäyksikön viemäröinnistä. Meneekö se kylmäaineletkujen mukana ulos, vai pitääkö viemäri järjestää sisälle? Sisäyksikön kondensointi ilmeisesti koskee ainoastaan kesäaiksaista jäähdytyskäyttöä?

Lue lisää

tippaputken voi viedä ulos tai viemäröidä, tätä tarkoitusta varten on saatavana erillisiä viemäröintirenkaita.
Lämmityskäytössä sitä vettä ei sisäyksiköstä tule, mutta ulkoyksiköstä tulee, ja tämä on jonkinlainen ongelma, vedellä kun on taipumus jäätyä pakkasella, korkealle asennuttu ulkoyksikkö roiskii vettä ympärillee, tuulisella ilmalla, ja ympäristö on myös sitten sennäköinen niinkuin arvata saattaa. Joskus on jouduttu ulkoyksikkölle vetämään tippaputki...mutta sen tietenkin joutuu saattolämmittämään.

ahti veden haltia kirjoitti:

Miten saat mahtumaan kottikärryt kompressorin alle, jossa tilaa on vain 30 cm pystysuunnassa? Minä vaan kysyn. Muuten kyllä ajatus olisi loistava, sillä vettä tulee ainakin tietyllä säällä VALTAVASTI.

Lue lisää

hyvä korkeus maasta voisi olla 1 m noin huollonkin kannalta. seinätelineen väliin voisi rakennella vedettävän muovikaukalon n.50 kertaa 40 cm. korkeutta 10 cm.muoviliikkeestä löytyy sopivia. pitää myös muistaa tyhjentää kaukalo.

käytännössä kirjoitti:

Itsellä on vieläkin ilppi hankkimatta. Kaipaan sitä enämmänkin kesäisen jäähdyksen vuoksi, mutta kun se tulee laitettua, niin toki sitä pitää käyttää lämmitykseenkin.

En ole keksinyt oikein hyvää sijoituspaikkaa. Yksi sijoitus mahdollisuus olisi parvekkeen yläpuollella katon alla.

Kuinka paljon vettä tulee lämmityskäytössä? Meinaan vaan että jos talvella viemröinti vaikka jäätyy tai pettää muuten, niin minkälainen ongelma siitä tulee?

Lue lisää

räystään alle voi asentaa ulkoyksikön,jos tilaa löytyy. edestä katsottuna vasemmalle puolelle,niin on helpompi tehdä putkiliitokset ja muut huollot.sulamis vedet talvella lämmityskaapelin avittamana ränniin ja maahan.

käyttää kirjoitti:

hyvä korkeus maasta voisi olla 1 m noin huollonkin kannalta. seinätelineen väliin voisi rakennella vedettävän muovikaukalon n.50 kertaa 40 cm. korkeutta 10 cm.muoviliikkeestä löytyy sopivia. pitää myös muistaa tyhjentää kaukalo.

Lue lisää

En laitattanut seinätelinettä, koska jyrinä seinässä olisi ollut isompi kuin jyrinä maassa. Koska tosiaankin desibelit ovat isompia kuin luvattiin ja kiviseinässä vielä isommat. Onneksi makuuhuone on kaukana.

jatkan vielä kirjoitti:

En laitattanut seinätelinettä, koska jyrinä seinässä olisi ollut isompi kuin jyrinä maassa. Koska tosiaankin desibelit ovat isompia kuin luvattiin ja kiviseinässä vielä isommat. Onneksi makuuhuone on kaukana.

Lue lisää

Ilmalämpöpumpuille on kaupan hylly,sieltä saa parhaan tuoton sijoitukselleen se on varma.

Jos nyt katselette eri laskelmia niin miksi ne ei
ole yhteneväisiä jos ovat uskottavia.

Vielä kerran unohtakaa kaikki ilpit jne.

käytännössä kirjoitti:

Itsellä on vieläkin ilppi hankkimatta. Kaipaan sitä enämmänkin kesäisen jäähdyksen vuoksi, mutta kun se tulee laitettua, niin toki sitä pitää käyttää lämmitykseenkin.

En ole keksinyt oikein hyvää sijoituspaikkaa. Yksi sijoitus mahdollisuus olisi parvekkeen yläpuollella katon alla.

Kuinka paljon vettä tulee lämmityskäytössä? Meinaan vaan että jos talvella viemröinti vaikka jäätyy tai pettää muuten, niin minkälainen ongelma siitä tulee?

Lue lisää

tulee vajaa puolilitraa tunnissa. Mukava jääkakku tulee koneen alle pakkasella.

Paras paikka kirjoitti:

Ilmalämpöpumpuille on kaupan hylly,sieltä saa parhaan tuoton sijoitukselleen se on varma.

Jos nyt katselette eri laskelmia niin miksi ne ei
ole yhteneväisiä jos ovat uskottavia.

Vielä kerran unohtakaa kaikki ilpit jne.

Lue lisää

joten sinäkin saat yrittää olla vitsikäs - ihan vapaasti!

Paras paikka kirjoitti:

Ilmalämpöpumpuille on kaupan hylly,sieltä saa parhaan tuoton sijoitukselleen se on varma.

Jos nyt katselette eri laskelmia niin miksi ne ei
ole yhteneväisiä jos ovat uskottavia.

Vielä kerran unohtakaa kaikki ilpit jne.

Lue lisää

rohkeasti laskelmasi tänne, niin katsotaan....

Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.

Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?

noin 10W/metri kirjoitti:

Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.

Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?

Lue lisää

Sharpin itsesäätyvä sulatuskaapeli


Kirjoitit:
Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.
Vastaan :
Itserajoittuva kaapeli sulanapitokaapeli lämmittää vaan tarpeen mukaan ja kylmiä kohtia putkessa!

Kysyt myös?
Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?
Vastaan:
Tähän saa vastata korkeamman ammattitaidon omaava henkilö ( sähkömies ),
Mutta koska kaapeli jo sinänsä rajoittaa tehoansa, olen sitä mieltä että ei siinä juurikaan säästöä synny!
Itselläni kulutus ei välttämätä ole se 132 W, koska kyseessä on itserajoittava kaapeli.

http://www.elfoil.fi/elchem_water.htm
Katso tässä itsesäätyvän lämmityskaapelin toiminta, joka ei välttämättä tarvitse termostaattia

Ecoflex Supra Plus Ecoflex 230 V-10 W/m -lämmityskaapeli säätää automaattisesti tehoaan paikallisesti ympäristön lämpötilan mukaan. Kaapelin lämpenevä osa on sähköä johtava polymeerimuovi, joka on pursotettu kahden kuparijohtimen väliin. Kylmissä kohdissa virta kulkee johtimelta toiselle synnyttäen lämpöä. Lämpimissä kohdissa vastusmateriaalin rakenne laajenee, jolloin sähköisten teiden määrä vähenee, vastusteho nousee ja lämmönluovutusteho alenee. Näin lämmitys ohjataan taloudellisesti putken kylmiin osiin.

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=46539139
FrostGuard, lämpökaapeli, jossa pistoke vesijohtojen pakkasvaurioiden estämiseen.
Itserajoittava lämpökaapeli valmiina pituuksina. FrostGuard voidaan asentaa ulkoisesti tai sisäisesti vesijohtoon. Sitac-hyväksytty juomavesiputkiin.
Sisäistä asennusta varten lämpökaapeli voidaan yhdistetään läpivientirenkaaseen (36-3466). Teho on noin 10 W/m 5 °C:ssa, metalliputkissa. Kun kaapeli asennetaan putken sisään on teho noin 20 W/m 5 °C:ssa. Jännite 230V. Sisältää asennusohjeen. Maadoitettu pistoke ja kahden metrin kaapeli.
Esim.
Tuote 36-3469 6m 89,00€

http://www.pistesarjat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=30&Itemid=45

R-410A kirjoitti:

Sharpin itsesäätyvä sulatuskaapeli


Kirjoitit:
Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.
Vastaan :
Itserajoittuva kaapeli sulanapitokaapeli lämmittää vaan tarpeen mukaan ja kylmiä kohtia putkessa!

Kysyt myös?
Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?
Vastaan:
Tähän saa vastata korkeamman ammattitaidon omaava henkilö ( sähkömies ),
Mutta koska kaapeli jo sinänsä rajoittaa tehoansa, olen sitä mieltä että ei siinä juurikaan säästöä synny!
Itselläni kulutus ei välttämätä ole se 132 W, koska kyseessä on itserajoittava kaapeli.

http://www.elfoil.fi/elchem_water.htm
Katso tässä itsesäätyvän lämmityskaapelin toiminta, joka ei välttämättä tarvitse termostaattia

Ecoflex Supra Plus Ecoflex 230 V-10 W/m -lämmityskaapeli säätää automaattisesti tehoaan paikallisesti ympäristön lämpötilan mukaan. Kaapelin lämpenevä osa on sähköä johtava polymeerimuovi, joka on pursotettu kahden kuparijohtimen väliin. Kylmissä kohdissa virta kulkee johtimelta toiselle synnyttäen lämpöä. Lämpimissä kohdissa vastusmateriaalin rakenne laajenee, jolloin sähköisten teiden määrä vähenee, vastusteho nousee ja lämmönluovutusteho alenee. Näin lämmitys ohjataan taloudellisesti putken kylmiin osiin.

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=46539139
FrostGuard, lämpökaapeli, jossa pistoke vesijohtojen pakkasvaurioiden estämiseen.
Itserajoittava lämpökaapeli valmiina pituuksina. FrostGuard voidaan asentaa ulkoisesti tai sisäisesti vesijohtoon. Sitac-hyväksytty juomavesiputkiin.
Sisäistä asennusta varten lämpökaapeli voidaan yhdistetään läpivientirenkaaseen (36-3466). Teho on noin 10 W/m 5 °C:ssa, metalliputkissa. Kun kaapeli asennetaan putken sisään on teho noin 20 W/m 5 °C:ssa. Jännite 230V. Sisältää asennusohjeen. Maadoitettu pistoke ja kahden metrin kaapeli.
Esim.
Tuote 36-3469 6m 89,00€

http://www.pistesarjat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=30&Itemid=45

Lue lisää

Ajattelin vain että jos on vaikka 15 astetta pakkasta, niin kaapeli on varmaan täydellä teholla, vaikka vettä ei taida juuri kondensoitua. Vai kondensoituuko?

Pitäisi varmaan laittaa mahdollisimman ohut ja eristäväseinäinen viemäriputki, jotta kaapeli veisi mahdollisimman vähän sähköä.

135W on kuitenkin melko suuri osuus pumpun ottotehosta...

vai onko kirjoitti:

Ajattelin vain että jos on vaikka 15 astetta pakkasta, niin kaapeli on varmaan täydellä teholla, vaikka vettä ei taida juuri kondensoitua. Vai kondensoituuko?

Pitäisi varmaan laittaa mahdollisimman ohut ja eristäväseinäinen viemäriputki, jotta kaapeli veisi mahdollisimman vähän sähköä.

135W on kuitenkin melko suuri osuus pumpun ottotehosta...

Lue lisää

Raja, jolloin sammutan pumpun.
Olet oikeassa tämän alhaisemmissa lämpötiloissa on turhaa pitää pumppu käynnissä.

Parempi on antaa joko sähköpatterien tai muun lämmitystavan hoitaa loput.
On ILP pumppuja joiden sanotaan tuottavan lämpöä vielä 20-25 jopa 30° C saakka.
Aivan kuten epäilit ( tiesit ) ulkoyksikön lamellit huurtuu ja sulamisvettävettä muodostuu eniten nollan molemmin puolin ( 5 ja -5° C )

On se 135W suuri osuus jos se menee koko ajan pumpun käydessä, mutta mielestäni sähkön kulutus on tästä vaan osa veikkaisin puolet.

Ps ILP pumppujen pohjan sulanapitokaapelien tehot alkaa muistaakseni 80W vatista

vai onko kirjoitti:

Ajattelin vain että jos on vaikka 15 astetta pakkasta, niin kaapeli on varmaan täydellä teholla, vaikka vettä ei taida juuri kondensoitua. Vai kondensoituuko?

Pitäisi varmaan laittaa mahdollisimman ohut ja eristäväseinäinen viemäriputki, jotta kaapeli veisi mahdollisimman vähän sähköä.

135W on kuitenkin melko suuri osuus pumpun ottotehosta...

Lue lisää

Otin selvää, kiitos että otit puheeksi!

Esimerkkinä 11w/m itsesäätyvä kaapeli
Kyllä lämpötilalla on vaikutusta lämpökaapelin
tehoon säätää tehoaan ympäristönlämpötilan mukaan seuraavasti
40 teho 3w/m
10 teho 11w/m
0 teho 13w/m
-10 teho 16w/m
elikkä mitä kylmemmäksi menee niin sitä enemmän tehoa ja vastaavasti mitä
lämpöisempää sitä vähemmän tehoa.
Kaapeli antaa aina jonkun tehon ( ei sammu koskaan ).

Nyt olen sitä mieltä vaikka kaapelia ei pidettäisikään aina päällä,
kannattaa silti käyttää termostaattia.
Ps taidan laittaa termostaatin

Jos haluat ison pakastekellarin, niin talon alle sitten. Ulkoyksikkö jäähdyttää sen minkä sisällä lämmittää.

Melkein yhtä hyvä idea kuin että jäähdyttää taloa kesällä pitämällä jääkaapin ovea auki.

rakentamassa ? kirjoitti:

Melkein yhtä hyvä idea kuin että jäähdyttää taloa kesällä pitämällä jääkaapin ovea auki.

Talon alle nousee maasta lämpöä ja tilahan oli tuulettuva. Laitteisto ei toimi koko aikaa joten ilmamassa ei jäähdy koko aikaa vai?

sen verran kuitenkin sulatusvettä lämmityskäytössä että en minä ainakaan riskeeraisi taloa homevaurioilla. Meillä ollut pumppu yli 10 vuotta ja pois ei annettais.
On mukava sekä kesällä että talvella.
Meillä on musta iso kanttinen muovipalju ulkoyksikön alla ja sillä voi melko helposti viedä sulamisveden tai jäätyneen lohkareen kauemmaksi talosta. Hyvin on tämä homma toiminut eikä vesi valu talon perustuksiin eikä tule isoja jääkukkuloita koneen alle.

Yli 10 v. pumppu kirjoitti:

sen verran kuitenkin sulatusvettä lämmityskäytössä että en minä ainakaan riskeeraisi taloa homevaurioilla. Meillä ollut pumppu yli 10 vuotta ja pois ei annettais.
On mukava sekä kesällä että talvella.
Meillä on musta iso kanttinen muovipalju ulkoyksikön alla ja sillä voi melko helposti viedä sulamisveden tai jäätyneen lohkareen kauemmaksi talosta. Hyvin on tämä homma toiminut eikä vesi valu talon perustuksiin eikä tule isoja jääkukkuloita koneen alle.

Lue lisää

Vesi on tietysti johdettava pois vaikka viemäriin tai salaojaan. Ulkoyksikössähän on puhallin joka kierrättää ilmaa ja tuuletus aukot ovat auki home ei pidä vedosta ja tuulesta. Lämpötila erokin sokkelin vieressä pienee kun ilma välillä jäähtyy puhaltimen pyöriessä sen enempää kuin alunperin normaalistikkään. Samoin ei valumisvesien jäätymistä tapahtuisi.

tuli sama mieleen ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennuspaikkaa miettiessä että voisiko sen asentaaa rossipohjan alle n. 80 cm korkeaan välitilaan heti eristetyn huoltoluukun viereen. kondenssivedet saa johdettua salaosa-tai sadevesiputkistoon.
Mieleeni tulevia etuja:
-ei näkyvissä
-talvella lämpötila ei pakkasen puolella
-kesällä viileämpi kuin ulkoilma
-tuuletin parantaa rossipohjan tuuletusta
haittoja:
-vaikeampi huoltaa
lisäyksenä edelliseen, voiko LTo laitteen poistoilman ohjata rossipohjan alle talvella ?(kesällä johdetaan suoraan ulos
Etuja ?
-parantaisi rossipohjan tuuletusta
-lämmittäisi rossipohjan ilmatilaa (parantaisi samalla rossipohjan alle sijoitetun ilmalämpöpumpun lämmöntuottokykyä)

ny viittikö eihän jääkaappia ja pakastintakaan pidetä ulkon kylmässä että ne toimis/hyötysuhde ois parempi ja samalla periaatteella toi ILP toimii...

pellet kirjoitti:

ny viittikö eihän jääkaappia ja pakastintakaan pidetä ulkon kylmässä että ne toimis/hyötysuhde ois parempi ja samalla periaatteella toi ILP toimii...

En koko litaniaa jaksanut lukea, mutta kannattaa ottaa huomioon myös ulkoyksikön sijoittelussa se ulkonäkö. Sehän on niin ruma, että aivan mahdotonta. Pois näköpiiristä, naapurin puoleiselle seinälle kenties ;-o)

Tuosta etelä-pohjoissijoittelusta, että tuo väite, että lämmityksen suhteen sijainti on sama, on totta. Aurinko ei paljoa vaikuta. Silloin ehkä, jos rakennat jonkun lasiterassin sen ympärille, että se ympäröivä ilma on oikeasti lämpimämpää. Avokatoksessa tai pelkällä seinällä ollessaan ei eroa ole. Silloin kannattaa sijoittaa päinvastoin pohjoisen puolelle, jos vähänkään on viilennystarvetta kesällä. Näin se vaan on, vaikka näemmä jotkut toista väittävät...

jhjhjhgjhjh kirjoitti:

En koko litaniaa jaksanut lukea, mutta kannattaa ottaa huomioon myös ulkoyksikön sijoittelussa se ulkonäkö. Sehän on niin ruma, että aivan mahdotonta. Pois näköpiiristä, naapurin puoleiselle seinälle kenties ;-o)

Tuosta etelä-pohjoissijoittelusta, että tuo väite, että lämmityksen suhteen sijainti on sama, on totta. Aurinko ei paljoa vaikuta. Silloin ehkä, jos rakennat jonkun lasiterassin sen ympärille, että se ympäröivä ilma on oikeasti lämpimämpää. Avokatoksessa tai pelkällä seinällä ollessaan ei eroa ole. Silloin kannattaa sijoittaa päinvastoin pohjoisen puolelle, jos vähänkään on viilennystarvetta kesällä. Näin se vaan on, vaikka näemmä jotkut toista väittävät...

Lue lisää

Ei jumalauta. Menit sitten sinänsä fiksun tekstin pilaamaan tuolla lasiterassijutulla. Mietipä nyt uudemman kerran.

1+19 kirjoitti:

Ei jumalauta. Menit sitten sinänsä fiksun tekstin pilaamaan tuolla lasiterassijutulla. Mietipä nyt uudemman kerran.

Tuo ehkä-sana siinä oli nimenomaan niitä varten, jotka luulevat, että auringon puolella ilma on lämpimämpää. Saavatpahan hyvän mielen, kun luulevat olevansa edes vähän oikeassa ;-o) Kyllähän se ilmamäärä on niin valtava, että jos oikeasti jotain hyötyä haluaa saada lasiterassista, niin sitten sen pitää olla jo eristetty jne eli oikeasti sillä sijoittelulla ei ole väliä. Kelpaako teksti nyt???

jioisdijgsjdfigjsi kirjoitti:

Tuo ehkä-sana siinä oli nimenomaan niitä varten, jotka luulevat, että auringon puolella ilma on lämpimämpää. Saavatpahan hyvän mielen, kun luulevat olevansa edes vähän oikeassa ;-o) Kyllähän se ilmamäärä on niin valtava, että jos oikeasti jotain hyötyä haluaa saada lasiterassista, niin sitten sen pitää olla jo eristetty jne eli oikeasti sillä sijoittelulla ei ole väliä. Kelpaako teksti nyt???

Lue lisää

Lisäyksenä vielä, että eka tekstin paino on sanoilla "naapurin puoleisille seinille" ;o-)))

gfrghjtghgf kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että eka tekstin paino on sanoilla "naapurin puoleisille seinille" ;o-)))

Miten toimii jos ulkoyksikkö 600kuution varastossa talon ulkoseinän toisella puolella.
Varastossa pakko pitää talvisin yli 20asteen ja taas talon puolella olis tarvetta lämmölle talvella ja viilennystä kesällä. Eli mitenköhän paljon tuo ulkoyksikkö viilentää varaston lämpöä talvella ja kuumentaa kesällä!?