Mikä olisi paras paikka ulkoyksikön sijoitukselle?
Ilmalämpöpumpun paras sijoitus ulkona?
Etelä vai Pohjois seinällä?
4516448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
älä päästä lunta ilmavirtauksen mukana kennolle, jäätää...
muutenkin sellanen paikka missä voi kuumanveten kans lutata ja sulatella.
käyttää jäähdytykseen kesällä niin valitse varjoinen paikka.
Lauhdutusvedestä voi tulla kohtalainen ongelma, ainakin meillä. Ilman lämpötilasta riippuen vettä tulee sankokaupalla ja johonkin se on johdettava, koska ei sitä voi seinän viereenkään laskea, vaikka se nurmikkoon imeytyisikin. Ja jos laittaa putken, se jäätyy talvella, jos laittaa vadin koneen alle, sitä saa tyhjätä kahdesti päivässä. Ja entäs sitten jos ei olla kotona. Silloin tulee vedenpaisumus. En ole toistaiseksi keksinyt asiaan mitään järkevää ratkaisua ja käytänkin ainakin väliaikaisesti vanhaa ränninpalaa, jota pitkin vesi juoksee talosta kauemmas. Se ei tosin ole järkevää, sillä joku lapsista kompastuu aina ränniin (ja miksei aikuisetkin) ja se siirtyy paikaltaan. Niin että Remontti-Reiskat, mitäpä tehtäisiin?
Vesihän tulee siitä pumpusta talvella sulatustoiminnosta ja kesällä jäähdytystoiminnosta.
Eli ne saa tippumaan eri kohdasta.
Ainakin minulla sisältä tulevan vesiputken voi kääntää siihen kohtaan , mihin haluaa.
Laita sille kesäkäytölle oma sadevesikaivo ( muovinen maksaa kaupassa 5-10 euroa) ja siihen putkea muutama metri pihanurmen alle talosta pois päin tai sitten yhdistä sadevesijärjestelmään.
Se toimii kesällä.
Talvella sitä ei voi käyttää, ellei siihen putkeen laita sulatusta.
niin tietenkin mahdollisimman lämpimään paikkaan,
auringonvalo lämmittää eikö niin,ero voi olla 10 astetta,ja samoin hyötysuhde paranee .muuta jotkut toista mieltä ,varsinkin ne joilla on laite pohjoispuolella,samoin, jotka myös viilentää,(tarviiko suomessa)
Lämmityskäytössä etelän sijoituksella ei voita mitään, sillä talvella aurinko ei lämmitä.
Kesällä jäähdytyskäytössä häviää hieman.
Ulkoyksikkö imee lävitseen suuret määrät ilmaa, eikä ilma ole auringossa sen lämpöisempää kuin auringossa.
Aurinko vain vanhentaa mateeriaalit nopeammin kuin varjossa.
Ai...? Mistähän se sitten johtuu, että talvella auringon paistaessa itä- ja länsipuolella olevat mittarit näyttää jopa 10 astetta erilaisia lukemia..
Eikä tarvinne kertoa kumman puolen mittari näyttää lämpimämpiä lukemia.
kyllä se ilma on saman lämpöistä, mittari vaan näyttää eriä lukemaa esim. jos aurinko paistaa mittariin suoraan tai mittari on niin lähellä seinäpintaa jota aurinko on lämmittänyt jne. mutta tästä ei ole mitään hyötyä, koska sen ulkoyksikön läpi kulkee niin paljon ilmaa, ja ilma on saman lämpöistä ollaan sitten talon etelä tai pohjoispuolella.
Aurinko lämmittää vain pintoja, eli sen mittarin ja seinän, mutta ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta, eikä ilma ole yhtään lämpöisempää auringossa.
Aivan sama kunhan on kaukana makuuhuoneista.
koska ilma joka puolella saman lämpöistä. Ulkoyksikkö ikkunan alapinnan tasolle,niin ei kastele liikaa seinää.Lasten pulkka,lumikola tai kottikärryt alle,niin kyllä vesi lähtee.
Itsellä on vieläkin ilppi hankkimatta. Kaipaan sitä enämmänkin kesäisen jäähdyksen vuoksi, mutta kun se tulee laitettua, niin toki sitä pitää käyttää lämmitykseenkin.
En ole keksinyt oikein hyvää sijoituspaikkaa. Yksi sijoitus mahdollisuus olisi parvekkeen yläpuollella katon alla.
Kuinka paljon vettä tulee lämmityskäytössä? Meinaan vaan että jos talvella viemröinti vaikka jäätyy tai pettää muuten, niin minkälainen ongelma siitä tulee?
Saman hengen vetoon kysyisin myös sisäyksikön viemäröinnistä. Meneekö se kylmäaineletkujen mukana ulos, vai pitääkö viemäri järjestää sisälle? Sisäyksikön kondensointi ilmeisesti koskee ainoastaan kesäaiksaista jäähdytyskäyttöä?
Miten saat mahtumaan kottikärryt kompressorin alle, jossa tilaa on vain 30 cm pystysuunnassa? Minä vaan kysyn. Muuten kyllä ajatus olisi loistava, sillä vettä tulee ainakin tietyllä säällä VALTAVASTI.
tippaputken voi viedä ulos tai viemäröidä, tätä tarkoitusta varten on saatavana erillisiä viemäröintirenkaita.
Lämmityskäytössä sitä vettä ei sisäyksiköstä tule, mutta ulkoyksiköstä tulee, ja tämä on jonkinlainen ongelma, vedellä kun on taipumus jäätyä pakkasella, korkealle asennuttu ulkoyksikkö roiskii vettä ympärillee, tuulisella ilmalla, ja ympäristö on myös sitten sennäköinen niinkuin arvata saattaa. Joskus on jouduttu ulkoyksikkölle vetämään tippaputki...mutta sen tietenkin joutuu saattolämmittämään.
hyvä korkeus maasta voisi olla 1 m noin huollonkin kannalta. seinätelineen väliin voisi rakennella vedettävän muovikaukalon n.50 kertaa 40 cm. korkeutta 10 cm.muoviliikkeestä löytyy sopivia. pitää myös muistaa tyhjentää kaukalo.
räystään alle voi asentaa ulkoyksikön,jos tilaa löytyy. edestä katsottuna vasemmalle puolelle,niin on helpompi tehdä putkiliitokset ja muut huollot.sulamis vedet talvella lämmityskaapelin avittamana ränniin ja maahan.
En laitattanut seinätelinettä, koska jyrinä seinässä olisi ollut isompi kuin jyrinä maassa. Koska tosiaankin desibelit ovat isompia kuin luvattiin ja kiviseinässä vielä isommat. Onneksi makuuhuone on kaukana.
Ilmalämpöpumpuille on kaupan hylly,sieltä saa parhaan tuoton sijoitukselleen se on varma.
Jos nyt katselette eri laskelmia niin miksi ne ei
ole yhteneväisiä jos ovat uskottavia.
Vielä kerran unohtakaa kaikki ilpit jne.
tulee vajaa puolilitraa tunnissa. Mukava jääkakku tulee koneen alle pakkasella.
joten sinäkin saat yrittää olla vitsikäs - ihan vapaasti!
rohkeasti laskelmasi tänne, niin katsotaan....
eteläpuolen seinälle. Suunnilleen 80 cm räystään alapuolelle. Tosin nyt on kyseessä ilma/vesilämpöpumppu. Se ei siis jäähdytä lainkaan.
Perustelen sijoitusta aurinkoiselle puolelle sillä, että auringon säteilyllä on merkitystä ainakin ulkoyksikön sulatukselle, ei niinkään lämmityksessä. Tosin, uskoisin auringolla olevan merkitystä lämmityksessä keväisin aurinkoisella säällä. Suora säteily lämmittää kennoa.
Korkeus asennuksessa perustuu siihen, että ulkoykkkö ja sisäyksikkö ovat lähes samassa korkeudessa. Putkiyhteys on hieman nouseva sisäyksikköön päin, ilmanpoisto on putkiston ylimmässä kohdassa.
Ulkoyksiköstä valuu vettä sulatusvaiheessa. Siksi pitää tehdä jotain sulamisvedelle. Toistaiseksi sitä ei ole ratkaistu. Yhtenä vaihtoehtona pidän veden johtamista rakennuksen sisäpuolelle viemäriin. Allas ulkoyksikön alle ja siitä 32 mm viemäriputkella yhteys sisäpuolelle lattiakaivoon.
Äänestä ei ole ollut mitään ongelmaa, vaikka ulkoyksikön teline on suoraan seinässä kiinni. Ulkoyksikön "tassujen" alle laitoin riittävät tärinänvaimentimet. Ääni ei kuulu sisälle lainkaan. Ei edes sulatusvaiheessa.
VÄHITEN HÄIRITSEVÄLLE PAIKALLE, SEKÄ SISÄYKSIKÖN PAIKKA HIEMAN VAIKUTTAA ULKOYKSIKÖN SIJAINTIIN.
Silleen pitää sijoittaa, että on riittävän kaukana seinästä tai seinä suojattu sulatus ja kondenssivedeltä. Roiskii niin paljon vettä kesällä ja talvella, jotta paikat kastuu, varsinkin jos on ylös asennettu. Parvekkeelle tai katokseen ei pidä asentaa, jos vedestä on haittaa. Veden johtaminen putkella tai rännillä pois ei onnistu kuin kesällä, talvella jäätyy . Tumma eteläseinä ja ylös asennettuna varmaankin olisi paras paikkana, koska aurinkoisena päivänä lämmin ilma nousee ylös seinää pitkin, mutta tuo vesi on ongelma.
Sharpin asennuskuvia:
ILP:n kokemuksia, asennus, pumpun äänet, viemäröinti, kuvia otettu 11.10.2005
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=43.msg195#msg195
Ps sulatusvesille voisi myös kaivaa kuopan, noin 1m3 maata pois ja soraa tilalle ja saattokaapelilla putki sorakuoppaan!
Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.
Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?
Sharpin itsesäätyvä sulatuskaapeli
Kirjoitit:
Mietiskelin tässä vähän tuota sulanapitokaapelia. Tuo on jo suht hyvä systeemi että kaapelille menee sähkö pumpun käydessä, joten se ei lämmitä ainakaan ihan turhaan.
Vastaan :
Itserajoittuva kaapeli sulanapitokaapeli lämmittää vaan tarpeen mukaan ja kylmiä kohtia putkessa!
Kysyt myös?
Mitenkäs nuo pumppujen sulatustoiminnot toimii? Olisiko mahdollistaa antaa kaapelille virtaa aina kun pumppu menee sulatukselle?
Vastaan:
Tähän saa vastata korkeamman ammattitaidon omaava henkilö ( sähkömies ),
Mutta koska kaapeli jo sinänsä rajoittaa tehoansa, olen sitä mieltä että ei siinä juurikaan säästöä synny!
Itselläni kulutus ei välttämätä ole se 132 W, koska kyseessä on itserajoittava kaapeli.
http://www.elfoil.fi/elchem_water.htm
Katso tässä itsesäätyvän lämmityskaapelin toiminta, joka ei välttämättä tarvitse termostaattia
Ecoflex Supra Plus Ecoflex 230 V-10 W/m -lämmityskaapeli säätää automaattisesti tehoaan paikallisesti ympäristön lämpötilan mukaan. Kaapelin lämpenevä osa on sähköä johtava polymeerimuovi, joka on pursotettu kahden kuparijohtimen väliin. Kylmissä kohdissa virta kulkee johtimelta toiselle synnyttäen lämpöä. Lämpimissä kohdissa vastusmateriaalin rakenne laajenee, jolloin sähköisten teiden määrä vähenee, vastusteho nousee ja lämmönluovutusteho alenee. Näin lämmitys ohjataan taloudellisesti putken kylmiin osiin.
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=46539139
FrostGuard, lämpökaapeli, jossa pistoke vesijohtojen pakkasvaurioiden estämiseen.
Itserajoittava lämpökaapeli valmiina pituuksina. FrostGuard voidaan asentaa ulkoisesti tai sisäisesti vesijohtoon. Sitac-hyväksytty juomavesiputkiin.
Sisäistä asennusta varten lämpökaapeli voidaan yhdistetään läpivientirenkaaseen (36-3466). Teho on noin 10 W/m 5 °C:ssa, metalliputkissa. Kun kaapeli asennetaan putken sisään on teho noin 20 W/m 5 °C:ssa. Jännite 230V. Sisältää asennusohjeen. Maadoitettu pistoke ja kahden metrin kaapeli.
Esim.
Tuote 36-3469 6m 89,00€
http://www.pistesarjat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=30&Itemid=45
Ajattelin vain että jos on vaikka 15 astetta pakkasta, niin kaapeli on varmaan täydellä teholla, vaikka vettä ei taida juuri kondensoitua. Vai kondensoituuko?
Pitäisi varmaan laittaa mahdollisimman ohut ja eristäväseinäinen viemäriputki, jotta kaapeli veisi mahdollisimman vähän sähköä.
135W on kuitenkin melko suuri osuus pumpun ottotehosta...
Raja, jolloin sammutan pumpun.
Olet oikeassa tämän alhaisemmissa lämpötiloissa on turhaa pitää pumppu käynnissä.
Parempi on antaa joko sähköpatterien tai muun lämmitystavan hoitaa loput.
On ILP pumppuja joiden sanotaan tuottavan lämpöä vielä 20-25 jopa 30° C saakka.
Aivan kuten epäilit ( tiesit ) ulkoyksikön lamellit huurtuu ja sulamisvettävettä muodostuu eniten nollan molemmin puolin ( 5 ja -5° C )
On se 135W suuri osuus jos se menee koko ajan pumpun käydessä, mutta mielestäni sähkön kulutus on tästä vaan osa veikkaisin puolet.
Ps ILP pumppujen pohjan sulanapitokaapelien tehot alkaa muistaakseni 80W vatista
Otin selvää, kiitos että otit puheeksi!
Esimerkkinä 11w/m itsesäätyvä kaapeli
Kyllä lämpötilalla on vaikutusta lämpökaapelin
tehoon säätää tehoaan ympäristönlämpötilan mukaan seuraavasti
40 teho 3w/m
10 teho 11w/m
0 teho 13w/m
-10 teho 16w/m
elikkä mitä kylmemmäksi menee niin sitä enemmän tehoa ja vastaavasti mitä
lämpöisempää sitä vähemmän tehoa.
Kaapeli antaa aina jonkun tehon ( ei sammu koskaan ).
Nyt olen sitä mieltä vaikka kaapelia ei pidettäisikään aina päällä,
kannattaa silti käyttää termostaattia.
Ps taidan laittaa termostaatin
Tuli mieleen sijoitus talon alle ryömintä tilaan joka on 1 m korkuinen 8 x 9 m ja tuulettuva ventiileiden 8 kpl 125 mm kautta. Talon alla ei ole haittaa auringosta eikä muista sääilmiöistä siellä vallitsee aika tasainen lämpötila läpi vuoden.
Jos haluat ison pakastekellarin, niin talon alle sitten. Ulkoyksikkö jäähdyttää sen minkä sisällä lämmittää.
Melkein yhtä hyvä idea kuin että jäähdyttää taloa kesällä pitämällä jääkaapin ovea auki.
Talon alle nousee maasta lämpöä ja tilahan oli tuulettuva. Laitteisto ei toimi koko aikaa joten ilmamassa ei jäähdy koko aikaa vai?
sen verran kuitenkin sulatusvettä lämmityskäytössä että en minä ainakaan riskeeraisi taloa homevaurioilla. Meillä ollut pumppu yli 10 vuotta ja pois ei annettais.
On mukava sekä kesällä että talvella.
Meillä on musta iso kanttinen muovipalju ulkoyksikön alla ja sillä voi melko helposti viedä sulamisveden tai jäätyneen lohkareen kauemmaksi talosta. Hyvin on tämä homma toiminut eikä vesi valu talon perustuksiin eikä tule isoja jääkukkuloita koneen alle.
Vesi on tietysti johdettava pois vaikka viemäriin tai salaojaan. Ulkoyksikössähän on puhallin joka kierrättää ilmaa ja tuuletus aukot ovat auki home ei pidä vedosta ja tuulesta. Lämpötila erokin sokkelin vieressä pienee kun ilma välillä jäähtyy puhaltimen pyöriessä sen enempää kuin alunperin normaalistikkään. Samoin ei valumisvesien jäätymistä tapahtuisi.
tuli sama mieleen ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennuspaikkaa miettiessä että voisiko sen asentaaa rossipohjan alle n. 80 cm korkeaan välitilaan heti eristetyn huoltoluukun viereen. kondenssivedet saa johdettua salaosa-tai sadevesiputkistoon.
Mieleeni tulevia etuja:
-ei näkyvissä
-talvella lämpötila ei pakkasen puolella
-kesällä viileämpi kuin ulkoilma
-tuuletin parantaa rossipohjan tuuletusta
haittoja:
-vaikeampi huoltaa
lisäyksenä edelliseen, voiko LTo laitteen poistoilman ohjata rossipohjan alle talvella ?(kesällä johdetaan suoraan ulos
Etuja ?
-parantaisi rossipohjan tuuletusta
-lämmittäisi rossipohjan ilmatilaa (parantaisi samalla rossipohjan alle sijoitetun ilmalämpöpumpun lämmöntuottokykyä)
On, että etelä seinälle, jos on tarkoituksena lämmittää ja tarpeeksi kauas seimästä ettei sama ilma kierrä uudestaan ulkoyksiköön.
ny viittikö eihän jääkaappia ja pakastintakaan pidetä ulkon kylmässä että ne toimis/hyötysuhde ois parempi ja samalla periaatteella toi ILP toimii...
En koko litaniaa jaksanut lukea, mutta kannattaa ottaa huomioon myös ulkoyksikön sijoittelussa se ulkonäkö. Sehän on niin ruma, että aivan mahdotonta. Pois näköpiiristä, naapurin puoleiselle seinälle kenties ;-o)
Tuosta etelä-pohjoissijoittelusta, että tuo väite, että lämmityksen suhteen sijainti on sama, on totta. Aurinko ei paljoa vaikuta. Silloin ehkä, jos rakennat jonkun lasiterassin sen ympärille, että se ympäröivä ilma on oikeasti lämpimämpää. Avokatoksessa tai pelkällä seinällä ollessaan ei eroa ole. Silloin kannattaa sijoittaa päinvastoin pohjoisen puolelle, jos vähänkään on viilennystarvetta kesällä. Näin se vaan on, vaikka näemmä jotkut toista väittävät...
Ei jumalauta. Menit sitten sinänsä fiksun tekstin pilaamaan tuolla lasiterassijutulla. Mietipä nyt uudemman kerran.
Tuo ehkä-sana siinä oli nimenomaan niitä varten, jotka luulevat, että auringon puolella ilma on lämpimämpää. Saavatpahan hyvän mielen, kun luulevat olevansa edes vähän oikeassa ;-o) Kyllähän se ilmamäärä on niin valtava, että jos oikeasti jotain hyötyä haluaa saada lasiterassista, niin sitten sen pitää olla jo eristetty jne eli oikeasti sillä sijoittelulla ei ole väliä. Kelpaako teksti nyt???
Lisäyksenä vielä, että eka tekstin paino on sanoilla "naapurin puoleisille seinille" ;o-)))
Miten toimii jos ulkoyksikkö 600kuution varastossa talon ulkoseinän toisella puolella.
Varastossa pakko pitää talvisin yli 20asteen ja taas talon puolella olis tarvetta lämmölle talvella ja viilennystä kesällä. Eli mitenköhän paljon tuo ulkoyksikkö viilentää varaston lämpöä talvella ja kuumentaa kesällä!?