Yks puu

Sen ohitse usein kuljen,
rungossaan on arpeutunnu,
ohuen kalvon alla.

Pysähtymään saa,
nään miten ohut,
suojaava kalvo.

Arpeutunnu
alla sen tunteva,
miten siihen sattuu?

Jatkan matkaani,
Sinä olet mielessäni,
samasaistun.

Ymmärränkö
vetoat minuun?

Ymmärrän ja
tunnistan itsessäkin,
on vasta arpeutunnu,
ohut kalvo.

Kohtalotoveri
yks puu.
14352
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

tämänkin puun arpia
vain ohut kalvo
vielä sen peittää
ja odottaa

mitä, sen vastauksen
antaa aika...

Kiitos runostasi

Äänestä
  • Aloittaja

    Tuola lenkkipolullani on
    tuo puu ja miten se on
    minulle saarnannu.

    Olen siihen samaistunnu
    ominen kipeinen
    tuntien samaistumista.

    Ymmärrystä
    jospa sitä voisimme
    toisillemme jakaa
    ois matkanteko helpompaa.

    Käpertyneinä
    omiin piiloihimme
    ettei vain kukaan
    näkis.

    Ripustelemme
    keinotekoisia oksillemme
    suojaks
    kysyessä, mitä kuuluu?
    vastaus
    kiitos hyvää.

    kaunis ilma tänää

    kaaru
    Liisan tarinatuvasta
    jälleen kiitosta tielles.

    Äänestä

Niin monasti olen katsellut sinua
ja tuntuu kuin välillämme olisi
jokin ystävyys. Aina paikallasi
seisot ja odotat, kun luokset tulen
sydäntäni purkamaan.

Sama rauha aina sinusta henkii,
yksinäisyys ja sinun oma hiljaisuus.
Jotain lunasi minussa kehittyy ja
kasvaa viereesi päästä kun saan
rauhaa itseeni kasvattamaan.

Alltojen keskellä kivillä seisot,
mitään muuta ei lähelläsi ole.
Linnut veden toisinaan oksillasi
istuu, kalastajan vene vierstä ohi käy.
Minulle olet Rakas saarnipuu.

Sinä muistuta minua Rakkaastani, joka
pois on viereltä otettu. Hänen muistoaan
vierelläsi muistan ja ikävä minut syliinsä
kietoo. Saarnipuu sinä olet kuin minä, joka
pysyvästi, kiinni Rakkaseen tarrautuu.


http://www.youtube.com/watch?v=JLBanviNN9o

Kiitos runostasi.

Kun ihminen menttää Rakkaimpansa,
joku kohta ihmisessä avautuu ja
lopulta arpeutuu kiinni.

Ennalleen se ei palaa, mutta
elämä jatkuu.

Kun kohtaa toisen, jolla on
samanlainen arpikudos,
ihmisessä herää jotakin.

On saanut sielun virikkeeksi
annoksen empatiaa.

Ymmärtämistä omien uskomusten
yli ja ohitse.

Hyvin koskettavaa ja
kaunista tekstisi.

Ihailtavasti se tunnelma,
mitä tavoitit, syntyi ja
kesti loppuun saakka.

Ymmärrän koko sydämellä
tekstisi taustan ja
ajatuksen.

Äätettömästi voimia ja
kannustusta päivääsi.

Äänestä
  • Aloittaja

    Sinä, niin avoimesti lähelleni tuut,
    ymmärrys tie sille vie.
    Miten tuttuja onkaa nuo tiet,
    missä seisoo yksinäisiä puita.

    Jotka kantaa arpeutuneita haavojaan,
    joille toivois ymmärryksenlämpöä.
    Rakkaan paikka arpeutunnu,
    miss tunteitten tuulet kulkee.

    Hetkeen jossa vois lämpöä
    toiselle suoda jota sydän sykkii.
    Sanomattoman suurella tuntevalla sydämelläs,
    olet syvälle sieluni vesille laskennu.

    Jotaki niin kaunista
    "et jää palkkaas vaille"

    Muistan erään
    olin pankissa ja sielä siirsin rahaa tytölleni.
    Kerroin samalla menetyksestäni,
    miten niin kuivassa paikassa?
    Kolme virkailijaa itkee ,minun kanssa?
    Josta kehkeytyi syvä luottamus,
    kukkasin aina menin heitä tervehtimään.

    mies-57
    Laulunki löysit niin kauniin,
    kauniiks puuks
    Saarnipuu, elpyy sen oksisto ja
    kevään tuloa jo odottaa.
    Tahtoo avautua tuntea miten,
    elämän mahla virtaa joka suonessa.

    Sydämellinen kiitos toit esiin,
    aitoa lämpöäs...Liisa otettuna kiittää

    Äänestä

Minä olen joskus pysähtynyt katsomaan pihlajaa ja ajatellut runosi sanoilla...

Kosketti minua sielusta asti tämä!

Äänestä
  • Aloittaja

    Luonto se puhuu kieltä,
    tuon koivun josta tämä alkoi.
    Sitä katsoessa siinä näin,
    oman arpeutuneen syvän haavan.

    Tuosta pihlajasta , kun mainitset
    minullaki siitäki yks sanoisinko.
    Traakinen tositarina,
    en tiedä, ei taitais koneet kestää.

    Joku herättää, kipua tuntee,
    mut sitä kautta voi ojentaa,
    lähimmäiselleen kättä.

    Sinulle muistoilles kiitos ja
    kiitos pysähdyit, siitä on taas,
    hyvä jatkaa, hyvää viikonloppua...Liisa

    Äänestä

Aivan ihanaa tekstiä.
Samaistuminen on tärkeää,
löytää "kohtalotovereita"
vaikka sitten
kertomallasi tavalla.

Liikuttavaa,

kiitos!

Äänestä
  • Aloittaja

    Sen edessä ei voi uhota,
    suojella ettei enää sattuis.
    Ihmettä
    saanu peitteeks läpinäkyvän,
    kalvon
    josta näkee sydän lyö.

    Odelii

    On elomme niin arvaamaton,
    voi yhteinen polkua päättyä.
    Sinulle kiitos kuljit,
    annoit aikaas herkin tunnoin.

    Hyvää viikonloppua ..Liisa

    Äänestä

tästä runostasi löydän itseni kulkemassa tuolla
metsässä ajatusteni kanssa, ja kaipaamassa jotain
nimeämätöntä, tuntematonta. Ja seuranani kaikki
kohtalotoverit, puut.

Kiitos jälleen tunteikkaasta runostasi.

Äänestä
  • Aloittaja

    metsä sielä voi kokea hienoja hetkiä.
    Minulle kuin rakkauden tyys-sija
    avosylin ottaa vastaan ja sellaisenaan tulla.
    Onnenhetkiä sydän tekee retkiä
    näkee herkkää haurasta, siitä uuden versoa.
    Kantoki
    kasvaa uus virpi.
    oiskoha sitä itsekki,
    jonkinmoinen virpi.

    lindalindal1

    Hymy matkassa tässä lämmin ajatus,
    mukanahan ne ajatukset kulkee,
    kuin somittelis sopivaks aiheeks.
    Jonka laskea vois oikeaan paikkaan,
    tai lohdutukseks ,
    on ollu kivikkoinen vaikea tie.

    Oii jotai tässä nyt nousi,
    Sinulle kiitos kukkasen sen poimin...Liisa

    Äänestä

Miten paljon puussakin haavoja repeemiä -
pihka peittää - parantaa -
jälki vain jää -
se siinä on -
ei sitä pestä voi pois -
ei haavaa ihmisenkään -
paranee -
niin kuin paranee -
poistu - ei - milloinkaan

Kiitos Liisa, niin jälleen on sanasi uskomattoman herkät ja vertauksesi osuva!
Kiitosta täältä vilkuttaa yx Murukulta-paju, joka taipua voi, mutta ei katketa ! ;)

Äänestä
  • Aloittaja

    Joihin itsekki voi samastua,
    kauneutta silloinki,
    kantaa omalla tavallaan.

    Ymmärtää saa
    syvien haavojentiet
    ne vie silloin
    sinne minne ei
    vapaaehtoisesti kulkis.

    Josta
    ei tyhjin sydämin
    tielle uudelle tulla.

    Ihmeen
    sen kokee tuntee
    herkistyneet heränneet
    aistien korvat.

    MURUKULTA
    kiitollisuus kuin malja, missä kantaa läpi elämän.
    Sen suunnattoman rakkauden läsnäolon,
    joka pyynteettömästi on rinnalla kulkennu.

    Sinulle lauantaiaamuus tuoreita heränneitä,
    sydämeltäni kiitoksia..Liisa

    Äänestä

Kohtalotovereita
voi olla niin erinlaisia,
sinä olet löytänyt puun..

Jostain syystä mieleeni
tästä runostasi nousi eräs
laulu joka kertoo myös
kohtalontovereista:Nestori Miikkulaisesta
ja norpasta =)))

Pidin!

Äänestä
  • Aloittaja

    Luonto on syli
    sinne avoimin tunnoin
    miten usein tieni veikää.
    Lähelle tulla
    silloin kun on haavottunnu,
    vain harva siihen jäi.

    Tuosta puusta
    en nyt tiedä
    oisko joku muu
    sen nähdessään
    samoin kokenu?

    Kait
    minun oma kipuni
    katsoi siihen
    ihme
    seki lohdutti.

    Laulujen lunnaat
    Saimaassa minäki uin, en oo nähny vielä
    Nestori Miikulaista vaikka kovasti oon uinu.

    Minänoita
    aamussa tässä kiitän eilisestä vierailustas.
    Erilaisuuden rönsyilyä runotielle.Liisa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


toivonliisa kirjoitti:

Sen ohitse usein kuljen,
rungossaan on arpeutunnu,
ohuen kalvon alla.

Pysähtymään saa,
nään miten ohut,
suojaava kalvo.

Arpeutunnu
alla sen tunteva,
miten siihen sattuu?

Jatkan matkaani,
Sinä olet mielessäni,
samasaistun.

Ymmärränkö
vetoat minuun?

Ymmärrän ja
tunnistan itsessäkin,
on vasta arpeutunnu,
ohut kalvo.

Kohtalotoveri
yks puu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu