Talussanomat: "Teollisuuden palkkaamista ammattikorkeakoululaisista kaksi kolmesta on insinöörejä. Se kolmas on yleensä kauppaa ja hallintoa opiskellut tradenomi, joka kaikkein useimmin työllistyy kuitenkin kauppaan ja palveluihin. Tradenomit eivät herätä samanlaisia intohimoja kuin insinöörit, eivät ainakaan 250 tradenomia palkanneessa Keskossa.
”Se on meille hirmu tärkeä kohderyhmä, jossa osaamisen taso on hyvä, käytännöllislähtöinen mutta kuitenkin korkea-asteinen. Se on hyvä peruskoulutus moneen tehtävään ja ykkösvaihtoehto kauppiasohjelmiin”, suitsuttaa Keskon henkilöstöjohtaja Kyösti Pärssinen.
Tutkinnot ja tehtävät eivät aina kohtaan kaupassakaan.Vaikka työmarkkinat ovat imaisseet valmistuneet hyvin, tradenomit työskentelevät toimihenkilöinä sen sijaan, että he olisivat asiantuntijoita tai keskijohtoa. Tradenomiliitossa ei hykerrellä.
”Se on iso ongelma. Erityisesti pikkupaikkakunnilla ja erityisesti naistradenomit joutuvat usein tyytymään suorittavan tason tehtäviin.”, järkeilee suunnittelupäällikkö Kristiina Pääkkönen.
Kyselyjen mukaan työnantajat eivät pidä tradenomien vahvuutena teorian soveltamista käytäntöön, vaikka juuri sillä on perusteltu koko ammattikorkeakoulujärjestelmää. Pääkkönen sanoo tämänkin johtuvan tradenomien ylitarjonnasta: osaamista ei pääse näyttämään, kun aika menee rutiinihommissa.
Tradenomiopinnot aloittaa joka vuosi lähes 10 000 opiskelijaa.
”Tradenomina olisin assistentti seuraavat kymmenen vuotta, vaikka koulussa annettiin ruusuisempi kuva päällikkötehtävistä. Luokkakokouksessa joka toinen oli tradenomi.”
Nuorten naisten mukaan ammattikorkeaan menevät eivät tiedä, kuinka paljon enemmän työnantajat arvostavat yliopistomaistereita, koska opintoviikoissa tutkintojen ero on pieni. Epätietoisuutta lisää se, että koulu kuin koulu korostaa erinomaisuuttaan ja arvostustaan työmarkkinoilla.
”Se on meille hirmu tärkeä kohderyhmä, jossa osaamisen taso on hyvä, käytännöllislähtöinen mutta kuitenkin korkea-asteinen. Se on hyvä peruskoulutus moneen tehtävään ja ykkösvaihtoehto kauppiasohjelmiin”, suitsuttaa Keskon henkilöstöjohtaja Kyösti Pärssinen.
Tutkinnot ja tehtävät eivät aina kohtaan kaupassakaan.Vaikka työmarkkinat ovat imaisseet valmistuneet hyvin, tradenomit työskentelevät toimihenkilöinä sen sijaan, että he olisivat asiantuntijoita tai keskijohtoa. Tradenomiliitossa ei hykerrellä.
”Se on iso ongelma. Erityisesti pikkupaikkakunnilla ja erityisesti naistradenomit joutuvat usein tyytymään suorittavan tason tehtäviin.”, järkeilee suunnittelupäällikkö Kristiina Pääkkönen.
Kyselyjen mukaan työnantajat eivät pidä tradenomien vahvuutena teorian soveltamista käytäntöön, vaikka juuri sillä on perusteltu koko ammattikorkeakoulujärjestelmää. Pääkkönen sanoo tämänkin johtuvan tradenomien ylitarjonnasta: osaamista ei pääse näyttämään, kun aika menee rutiinihommissa.
Tradenomiopinnot aloittaa joka vuosi lähes 10 000 opiskelijaa.
”Tradenomina olisin assistentti seuraavat kymmenen vuotta, vaikka koulussa annettiin ruusuisempi kuva päällikkötehtävistä. Luokkakokouksessa joka toinen oli tradenomi.”
Nuorten naisten mukaan ammattikorkeaan menevät eivät tiedä, kuinka paljon enemmän työnantajat arvostavat yliopistomaistereita, koska opintoviikoissa tutkintojen ero on pieni. Epätietoisuutta lisää se, että koulu kuin koulu korostaa erinomaisuuttaan ja arvostustaan työmarkkinoilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On aivan järkyttävää, että oppilaitokset saavat itse markkinoida koulutusohjelmiaan ja itse määritellä, mihin ammatteihin heidän koulutuksensa antaa valmiudet. Sitten hakijat luulevat, että kun haen nyt tuohon koulutukseen, niin 3-4 vuoden kuluttua olen asiantuntija tai päällikkö.
Jos amkista valmistuisi asiantuntijoita, niin mihin maistereita ja tohtoreita sitten enää tarvittaisiinkaan? Keskon Kyösti Pärssinen puhui täyttä asiaa kun totesi, että amk-tutkinto on hyvä peruskoulutus moneen tehtävään. Peruskoulutuksen jälkeen on hyvä jatkaa opintoja eteenpäin tai kehittyä asiantuntijaksi työelämässä. Mutta amk:sta ei valmistu valmiita asiantuntijoita.
En kyllä sanoisi, että yliopistosta juuri valmistunut kauppatieteiden maisterikaan olisi mikään asiantuntija sen enempää tai vähempää kuin vasta valmistunut tradenomikaan. Ei sitä ole kukaan ennen kuin on tehnyt alalla ensin töitä. Mm. omalla työpaikallani on juuri valmistuneita kauppatieteiden maistereita, ja eivät he nyt terävimpinä kyninä penaalissa loista ;). Ehkä sitten vuosien saatossa...
Mutta sen myönnän, että yliopistoissa on varmasti "taatumpi" taso, kuin ammattikorkeissa. Ammattikorkeakoulun yksiköt vaihtelevat tosi paljon keskenään ja tutkinnonhan saa suoritettua aivan liian helpolla. Tämä on myöskin varmasti osasyy siihen, miksi tradenomeilla on aika kökkö maine. Kolmosen papereilla pystyy valmistumaan melkein kuka tahansa ainakin markkinoinnin puolella, ei se paljon älliä vaadi...
Olen insinööri AMK ja en työskentele koulutustani vastaavalla alalla. Näihin hommiin päädyin kun muutakaan ei ollut tarjolla. En ole katunut näitä työtehtäviä.
Vasta 5-10v. kuluttua voi määritellä onko asiantuntemusta. Asiantuntijaksi voi päästä muutamasa vuodessa hyvinkin kapealle alalle tai vuosien kuluttua laajemmille kokonaisuuksille. Ensimainittuja löytyy isoista organisaatioista enemmän.
Tredeille ongelma on juuri siinä että koulut lupaavat esimies/asiantuntijatason valmiuden mutta pääkaupunkiseutua lkm. niitä ei ole tarjolla läheskään kaikille halukkaille. Siispä pitää tyytyä matalampiin tehtäviin jos ei halua muuttaa pois tai perustaa omaa yritystä.
Tradenomitutkinto on hyvä perustutkinto kuten KTM:nkin. Koulutusta enemmän kuitenkin ihmisen oma soveltuvuus alalle määrittää vuosien kuluttua onko asiantuntija, johtaja vai laarinpohjan puurtaja. Toivotan kaikille opiskelijoille onnea ja intoa opiskeluihin ja valmistumisen jälkeiseen elämään. Sinne kuitenkin tähdätään!