Valtakunnallinen koulutus antaa eväitä lapsilähtöisyyteen
Lapsia ja nuoria ei Suomessa nähdä kuntalaisina lainsäädännöstä huolimatta. Lasten ääni saadaan kuulumaan, kun eri alojen aikuiset istuvat samaan pöytään. Valtakunnallinen Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -koulutuskiertue kannustaa kuntia lapsilähtöisyyteen.
Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kuulluksi kunnissa vaihtelevat huomattavasti. Noin kolmasosassa kuntia ei ole edes lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, vaikka lainsäädäntö niin edellyttää.1)
Suomen perustuslain sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolaki vuodelta 2006 puolestaan velvoittaa järjestämään alle 29-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyyn.
Lisäksi viime vuoden uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään perusteelliset suunnitelmat, joissa huomioidaan myös lasten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila yleisesti.
- Jotta kunnissa työn alla olevat kuulemisia koskevat mallit saataisiin toimiviksi, on suunnitteluun otettava mukaan lapsia ja nuoria, painottaa Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja.
Wreden mukaan onnistuneiden suunnitelmien teko edellyttää myös kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Saman pöydän ääressä pitäisi istua kuntien nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien asiantuntijoiden.
Osallistumisen ja kuulemisen laaja-alaisessa huomioinnissa tarvitaan lisäksi järjestelmällistä koulutusta. Tällä hetkellä sitä on kunnissa tarjolla vähän. Koulutusta tarvitsisivat niin kunnan henkilöstö, luottamushenkilöt sekä lapset ja nuoret.
Koulutustarpeeseen vastataan 12.1.2009 käynnistyvällä koulutuksien sarjalla. Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -seminaareissa jaetaan käytännön tietotaitoa ja malleja. Eri kuntasektoreiden yhteistyöhön kannustava koulutus on tarkoitettu kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille, opetushenkilöstölle ja nuorisotyöntekijöille.
Seminaarit järjestetään tammi- ja maaliskuun aikana Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa.
Toteutuksesta vastaavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu, lääninhallitukset ja maakuntaliitot.
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Sopimuksen kolme keskeistä teemaa ovat lapsen oikeus 1) erityiseen suojaan ja hoivaan, 2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä 3) osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009. Juhlavuoden suojelijana Suomessa toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
lisätietoja:
- ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, puh. 0400 810077, S-posti: georghenrik.wrede(at)minedu.fi
- tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja, puh. 040 718 1114, S-posti: camilla.lehtinen(at)pp.inet.fi
www.minedu.fi/politiikkaohjelma
KAIKKI UUTISET »
http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=4233
Lapsia ja nuoria ei Suomessa nähdä kuntalaisina lainsäädännöstä huolimatta. Lasten ääni saadaan kuulumaan, kun eri alojen aikuiset istuvat samaan pöytään. Valtakunnallinen Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -koulutuskiertue kannustaa kuntia lapsilähtöisyyteen.
Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kuulluksi kunnissa vaihtelevat huomattavasti. Noin kolmasosassa kuntia ei ole edes lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, vaikka lainsäädäntö niin edellyttää.1)
Suomen perustuslain sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolaki vuodelta 2006 puolestaan velvoittaa järjestämään alle 29-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyyn.
Lisäksi viime vuoden uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään perusteelliset suunnitelmat, joissa huomioidaan myös lasten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila yleisesti.
- Jotta kunnissa työn alla olevat kuulemisia koskevat mallit saataisiin toimiviksi, on suunnitteluun otettava mukaan lapsia ja nuoria, painottaa Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja.
Wreden mukaan onnistuneiden suunnitelmien teko edellyttää myös kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Saman pöydän ääressä pitäisi istua kuntien nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien asiantuntijoiden.
Osallistumisen ja kuulemisen laaja-alaisessa huomioinnissa tarvitaan lisäksi järjestelmällistä koulutusta. Tällä hetkellä sitä on kunnissa tarjolla vähän. Koulutusta tarvitsisivat niin kunnan henkilöstö, luottamushenkilöt sekä lapset ja nuoret.
Koulutustarpeeseen vastataan 12.1.2009 käynnistyvällä koulutuksien sarjalla. Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -seminaareissa jaetaan käytännön tietotaitoa ja malleja. Eri kuntasektoreiden yhteistyöhön kannustava koulutus on tarkoitettu kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille, opetushenkilöstölle ja nuorisotyöntekijöille.
Seminaarit järjestetään tammi- ja maaliskuun aikana Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa.
Toteutuksesta vastaavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu, lääninhallitukset ja maakuntaliitot.
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Sopimuksen kolme keskeistä teemaa ovat lapsen oikeus 1) erityiseen suojaan ja hoivaan, 2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä 3) osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009. Juhlavuoden suojelijana Suomessa toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
lisätietoja:
- ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, puh. 0400 810077, S-posti: georghenrik.wrede(at)minedu.fi
- tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja, puh. 040 718 1114, S-posti: camilla.lehtinen(at)pp.inet.fi
www.minedu.fi/politiikkaohjelma
KAIKKI UUTISET »
http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=4233
Vastaukset 2
Vanhimmat
on myös erikseen mainittu että:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072
Nuorisolaki 27.1.2006/72
....................
3 luku
Kuntien nuorisotyö ja -politiikka
7 §
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä.
Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat
nuorten kasvatuksellinen ohjaus,
toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet,
tieto- ja neuvontapalvelut,
nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki,
liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta,
nuorten ympäristökasvatus
sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut
tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.
8 §
Nuorten osallistuminen ja kuuleminen
Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.
Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa ......
"
Wreden mukaan onnistuneiden suunnitelmien teko edellyttää myös kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Saman pöydän ääressä pitäisi istua kuntien nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien asiantuntijoiden.
"
Missä todelliset asiantuntija eli lapset ja nuoret.
Wreden asennevamma, jonka mukaan muut edelleen ja JÄLLEEN lapset jätetään suunnitteluun OSALLISTUMATTA, on onneton hänen itsensä ja ennen kaikkea lasten ja nuorten kannalta. Ei ole odotettavissa mitään kovin kummosia tuloksia kun ei ole tuota edes tajuttu vieläkään. Sisälukutaidossa puutteita.