Meidän 2v7kk poika on alkanut pelaamaan valtataistelua ruuan kanssa. On syönyt itse yksivuotiaasta saakka, parin vuoden kieppeillä sitten alkoi "auta"- jakso, jolloin syötiin yhdessä. Välillä taas ei missään nimessä ole saanut auttaa :). Nyt poika pyytää syöttämään jo ennen kuin ollaan päästy pöytään. Ollaan kerrottu että osaat syödä itse, ja lopuksi voidaan sitten yhdessä kaapia mutta itse pitää syödä. Ruuasta kieltäytymisiä on ollut enempi vähempi. Aluksi hermostuin itse kun ei mikään auttanut, ja poistin pojan vauhdilla pöydästä pelleilemästä. Nyt olen yrittäny ottaa linjan, jossa selitän, että tulee nälkä ja paha olo jos ei syö, ja noustaan sitten lopuksi suuremmitta numeroita kaikki pois pöydästä oli syöty tai ei. Kuinka kauan menee, että kaveri tajuaa syy-seuraus- suhteen, annanko vain olla syömättä vai mikä ihme auttaa????
Uhmaikäisen syömälakko
Nälkäkurki
6384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jos muuten ei uppois.
Onko ollut muuten muutoksia elämässä? Jos ne heijastuu syömiseen. Esim.uusi vauva,tarhaan meno jne
Eipä ole ollut muutoksia, päivisin ollaan kotona pojan ja 1v5kk pikkusisaren kanssa (joka syö itse tosi reippaasti ja luulisi käyvän esimerkistä). Poikakin saattaa jopa alkaa itse syömään, mutta sitten aivan kuin muistaisi että hitsit, täytyypä kokeilla äidin reaktiota tälläkin kertaa. Ja kun on huomannut, että multa savu nousee korvista, osaa kyllä pelata peliään. Tänään en sitten kiinnittänytkään mitään huomiota syömättömyyteen, niin oli pikkukaveri hieman ihmeissään ja toisti monta kertaa että hän ei syö. Totesin vain että no sitten et syö ja sinulle tulee nälkä jne.
syömään ja ihan varmasti. Meillä vuoden nuorempi tyttö joka parin lusikallisen jälkeen alkoi ihan piruuttaan sotkemaan, heitti lusikan lattialle, kauho ruokaa pöydälle, kävi syöttikseen seisomaan johon sitten kyllästyin ja aloin poistamaan neidin pöydästä yhden varoituksen jälkeen (varoitus oli pelkkä tiukka EI) ja jos halusi jatkaa syömistä niinsai tulla jatkamaan ja jos meno jatkui, poistin kokonaan pöydästa ja laitoin puoan pois. Viikon päivät rettelöi pöydässä mutta nyt on ruokarauha koko perheelle taattu.
Kokeileehan lapset kokoajan rajojaan ja jos vanhemman reaktio on AINA SAMA esim. poistaminen pöydästä tms. niin aika nopeesti ne sit lopettaa koska eihän se ole hauskaa. Pitkät maarittelut pahentaa asiaa koska sähän kiinnität huomion siihen huonoon käytökseen. Semiä ja pitkää pinnaa ja toivottavasti teillä palaa ruokarauha pian taloon.
lailla. Seuraava ruoka seuraavaan aikaan ja jos/kun on nälkä>kyllä syö. Jos taas alkaa sama laulu, påois pöydästä ja ei mitään huomiota asiaan..."mene leikkimään"....jnejne tavallista. Äläkä hisahdakkaan nälästä tai muustakaan, ole ihan vaiti!
Sulla on siinä toinen mallia ottamassa! Siksi!
Ei mitään pitkiä selityksiä, niinhän lapsi taas saa huomiosi syömättöyydellään. Pois pöydästä, jos ei syö. Ruokapöydässä syödään, jos ei onnistu ---> pois. Kuulostaa karulta, mutta ei silloin saa huomiota temppuilullaan, kun on pois keittiöstä.
Juu näinhän se on että oma käytökseni on ollut vaihtelevaa ja poika ei ole oikein varmistunut että mitä tuosta syömättömyydestä seuraa :). Nyt siis sanon kerran, että syödään ja sitten en enää kiinnitä mitään húomiota. Poistan pöydästä, mikäli ei syöminen tapahdu. Ja seuraava ruoka tarjoillaan vasta seuraavaan ruoka-aikaan. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja loogiselta!