Olen menossa eturistisideleikkaukseen. Onko kokemuksia kannattaisiko se tehdä spinaalipuudutuksessa vai nukutuksessa?
Eturistisideleikkaus
pelkokerroin1000
82450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
se tehdä ihan puudutuksessa..
Mulla leikattiin etu,-ja sivuristisiteet nivelsiteet ja kaikki puudutuksessa yhdellä kertaa.Tosin mulla kesti 5 h se leikkaus.Sä pääset kyllä helpomalla :)
Älä turhaan pelkää, lääkärit osaavat hommansa ja kaikki menee hyvin.
Tsemppiä :)
Mä sain valita jommankumman ja valitsin nukutuksen. Oli huomattavasti helpompi vaihtoehto. Ennen saliin menoa sain jo rauhoittavaa,ja olin ihan pihalla jo silloin. Hihittelin vain:) Nukutuksessa se hyvä puoli, ettei tiedä mistään mitään. Itselläni ei heräämisessä ollut ongelmia, ei pahoinvointia, eikä mitään. Kipulääkettä sain suoraan suoneen, joten ei ollut kipujakaan. Loppupäivän olin väsynyt, muuten oli kaikki ok:)
Mua oksettaa veri/piikit ja kaikki asiaan liittyvä. Siksi spinaalipuudutus ei varmaan olisi oikein hyvä. Pelkään kuitenkin nukutustakin. Katsoin eilen netistä eturistisideleikkausta ensimmäiset 10 sekunttia ja alkoi tuntua, että nyt oksennan. Niin, että se siitä mun rohkaudesta. Taidan kuitenkin kallistua sen nukutuksen kannalle, että lääkärit saavat työskentelyrauhan. Toisaalta rauhottavat voisivat auttaa, vaikka olisinkin hereillä spinaalipuudutuksessa. Mulla on vaan semmoinen käsitys, että se spinaali ei vie kuin kivun, ei tuntoastia.... Pohdin varmaan liikaa...
tehtiin polven tähystys spinaalipuudutuksessa ja sain myös rauhottaviakin. eli ku sain sen puudutuksen niin sain rauhottavaa samalla ja sit olin aikalailla paikallani ja puhuin vaan sillon ku ne hoitajat kysy jotain. ääniähän sieltä tietenkin kuuluu ku ne tekee työnsä. Kun olin saanu sen rauhottavan niin melkein nukuin siinä samalla, että puudutuksesta ois helpompi toipua ainakin. mut päätät mitä päätät.
ja mua nukutettiin.Oikein pirteä olo jälkeenpäin. Niin pirteä etten saannut edes yöllä unta.
Minusta nukutuksessa ei ollut mitään pelottavaa.
Nyt tietenkin polvi kipeä ja turvoksessa. Onneksi ei kovasti särje.
Miten muut olette selvinneet nukutuksesta leikkauksen jälkeen? Taidan itsekin kallistua nukutuksen puolelle. Meinaan, ettei pää kestä spinaalia, ja sitä että pitäs kuulla, nähdä, haistaa ja tuntea jotain. Spinaalipuudutushan ei vie tuntoaistia, vaan kivun.
Mulla leikeltetiin polvea kahteen otteeseen viime talvena ja molemmat leikkaukset kesti 4-6 h. Molemmilla kerroilla nukutettiin, eikä ees tarjottu puudutusta. Ehkä syynä oli se, että narkoosissa oli parempi rusautella kiinnikkeitä poikki, kun polvi oli jäykkä leikkaukseen mentäessä. Eli samalla tehtiin lisää liikerataa.
Molemmat nukutukset meni sikäli hyvin, että fiilis oli kuin valot ois leikkauksen alussa laitettu pois ja sitten taas sytytetty leikkauksen päätyttyä. Ekan leikkauksen jälkeen oli pahoinvointia, joka pystyttiin toisessa leikkauksessa lääkityksellä eliminoimaan. Kun ekan leikkauksen jälkeen pääsin parin sairaalayön jälkeen lähtemään kotiin toipumaan, fiilis oli taxiin kävellessä kuin ois ollut 24h risteilyllä. Eli hiukan krapulainen ja väsynyt, mutta onnellinen kun pääs hengissä kotiin toipumaan ;-) Toisessa leikkauksessa oli nukutuksen lisäksi niin kovat puudutukset ja kipulääkkeet, että heräämössä oli hiukan vaikea löytää normaalia hengitysrytmiä. Sekin kuulemma ihan normaalia, mutta erittäin epämiellyttävää. Seuraavalla kerralla harkitsen kyllä myös puudutusta, jos se on mahdollista.
Minulle tehtiin sama toimenpide eli uusi eturistiside reiden koukistajajänteestä otetulla siirteellä. Se tapahtui puudutuksessa ja minäkin hirveästi pelkäsin etukäteen.
Mutta kun sain rauhoittavat lääkkeet, kyllä se pelko siinä väistyi. Puudutuspiikki vähän kirpaisi mutta voin vannoa että minkäänlaista tietoa jalkojen olemassaolosta ei sen koomin tuntunut. Toimenpiteen aikana sain vielä suoneen rauhoittavaa joloin nukuinkin hetkenaikaa.
Ainoa egatiivinen puoli siinä oli seuraavan päivän valtava päänsärky ja oksentelu... Sekin on kuulemma tosi harvinaista mutta mahdollista.