ennenkuin TV-ohjelmani alkavat.
Iltapäivällä minulla oli pienoinen vaatenäyttely, kun tuuletin vaatteita.
Hypistelin ja kääntelin käsissäni sellaisia vaatteita joita en ole moneen vuoteen voinut käyttää painon nousun takia.
Heinäkuun alusta lähtien olen onnistunut karistamaan ylimääräisiä kiloja niin paljon että ilokseni huomasin voivani ottaa entisiä vaatteita taas käyttöön. Säästyyhän siinä hiukan rahaa kun ei tarvitse ostaa uusia.
Kerroin pojalleni että nyt mahtui taas Ruotsin Neito-pukukin päälleni, johon hän tokaisi että
hän voi ottaa kuvan ennenkuin puku taas kutistuu :)
Eikö ollutkin hienotunteisesti sanottu? |-D
Täytynee ottaa hiukan kuvia todisteeksi että vaatteet todella ovat joskus mahtuneet päälleni.
Iltapäivällä minulla oli pienoinen vaatenäyttely, kun tuuletin vaatteita.
Hypistelin ja kääntelin käsissäni sellaisia vaatteita joita en ole moneen vuoteen voinut käyttää painon nousun takia.
Heinäkuun alusta lähtien olen onnistunut karistamaan ylimääräisiä kiloja niin paljon että ilokseni huomasin voivani ottaa entisiä vaatteita taas käyttöön. Säästyyhän siinä hiukan rahaa kun ei tarvitse ostaa uusia.
Kerroin pojalleni että nyt mahtui taas Ruotsin Neito-pukukin päälleni, johon hän tokaisi että
hän voi ottaa kuvan ennenkuin puku taas kutistuu :)
Eikö ollutkin hienotunteisesti sanottu? |-D
Täytynee ottaa hiukan kuvia todisteeksi että vaatteet todella ovat joskus mahtuneet päälleni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mikäas se semmonen ruotsin neito puku on, ootkos sie ollu mis ruotsi vai kansallispukuko on.sinulla on hienotunteinen poika :)ko noin nätist äitillee sano.
on hyvä välil tuulettaa vaatteita,sielt ko voip löytyy vaik mitä,niinko meil kerran kävi.;)
meil kävi kerran ko oltii jalmarin kanssa kaupunkilla ja haettii karja rahoja konttorista,siihe aikaa ei maksettu pankkii viellä.
jalmaril ol aika moinen tukku, pitkälti toistakymmentä tuhatta markkaa ulsterin povitaskussa.
myö käytii kaupoissa ja apteekissa ja sitte pankkiin. mutta pankis ko hää meinaa antaa rahoja kassaneitille ,niin niitä ei olekkaa.
ja myö hätäännyttii ja etittii vaik mistä käytii kaik kaupatkii mis oltii oltu.
markkoja ei vaa löytyny, se keljutti meitä pitkään, jalmarii viel pitempää ko oli niin nuuka mies, mutta minkäs sille mahto.pääteltii et ne oli puonnut taskusta ko otti reseptii.
sit olikohan parin vuuen päästä ,yks kevät mie tuuletin talvivaatteita ja harjasin hänen mustaa takkiaa,ko tunsin et helmas ol jottain. etsin sissään pääsyy eri taskuista ja povitaskusta vuoren sissää pääsikin.
ja sielhä meiän teuras rahat oli. mie ilta ruuan aikaa panin nipun jalmarin lautasen vieree ko hää tuli syömää. kyllä hää ilahtu kovin.myö tyytväisenä laskettii leikkii, et pankissahan ne ol ,vaikkei korkoo tullukkaa.
sen jälkee kyllä korjasin reppeytyneet vuorit.
Ilta ehtii ennen kuin?
Oli varmaan Jalmari onnellinen, kun sai setelit takaisin. Varmasti oli hämmästyksestä silmät ympyrkäisenä. Oli tosi hauska juttu.
Hyvää Yötä!
Ei ole turhaan Ruuneperi Senora Lyyliä ylistänyt,
hieno kertoja hän on ollut.