Mahdollisimman huono ja erittäin raskas tapa tehdä itsensä toisesta riippuvaiseksi, on sitoutua kantamaan hänen syntejään omilla hartioillaan. Heitä kuormasi Jeesukselle!
Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta sitä se ei ole.
On kysymys mielenrauhaan pääsemisestä, on kysymys pääsemisestä sopuun itsensä ja itseä ympäröivän elämän kanssa.
Palsta on täynnä hätähuutoja, niitä en todellakaan vähättele, koska tunnen omakohtaisesti tämän sisällön.
Väärä rakkaudeton hengellisyys (ryhmä) tuo paljon sisäistä tuskaa, koska se hylkää ihmisen PERSOONAN sellaisena kun hän on, ja pyrkii muuttamaan ihmistä väkisin toisenlaiseksi kun Jumala on hänet luonut.
Onko parannus siis tarpeeton, ja pitääkö ihmisen elää himojensa ohjaamana, minne "tuuli tytön/pojan kuljettaa?" Vastaus on, ei!
Usko Kristukseen on todellinen parannus. Jumala on rakkaus. Laki herättää ihmisen ruususen unesta, laki osoittaa meidät jokaisen syntiseksi, mutta laki ei voi auttaa ihmistä tästä eteenpäin, ei askeltakaan.
Ihminen ei voi siis pelastua tekemällä jotakin, tai jättämällä jotakin tekemättä. Kaikki sääntöihin ja määräyksiin perustuvat hengelliset liikkeet perustavat pelastuksensa toivon lainvanhurskauteen. Omavanhurskaus saatana on pettänyt, vietellyt pois Kristuksesta, luottamaan omiin tekemisiin taikka tekemättä jättämiseen.
Vihollinen on ovelampi kuin yksikään ihminen! Siksi onkin aivan välttämätöntä pysyä ikään kuin kaksi käsin kiinni Kristuksessa. Pysyä siinä vanhurskaudessa, jonka Kristus lahjoittaa USKON KAUTTA, ILMAN OMIA TEKOJA.
USKOSSA valvominen tarkoittaa juuri tässä uskossa pysymistä, horjumatta sinne taikka tänne, kaikkinaisten opintuulien mukana.
Ihminen kuka lienetkin, sinä et voi tulla autuaaksi millään muulla tavalla kun...
Yksin uskosta
yksin armosta
yksin Kristuksen tähden
Aamen! Kiitos kunnia ja ylistys sinulle Jeesus.
Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta sitä se ei ole.
On kysymys mielenrauhaan pääsemisestä, on kysymys pääsemisestä sopuun itsensä ja itseä ympäröivän elämän kanssa.
Palsta on täynnä hätähuutoja, niitä en todellakaan vähättele, koska tunnen omakohtaisesti tämän sisällön.
Väärä rakkaudeton hengellisyys (ryhmä) tuo paljon sisäistä tuskaa, koska se hylkää ihmisen PERSOONAN sellaisena kun hän on, ja pyrkii muuttamaan ihmistä väkisin toisenlaiseksi kun Jumala on hänet luonut.
Onko parannus siis tarpeeton, ja pitääkö ihmisen elää himojensa ohjaamana, minne "tuuli tytön/pojan kuljettaa?" Vastaus on, ei!
Usko Kristukseen on todellinen parannus. Jumala on rakkaus. Laki herättää ihmisen ruususen unesta, laki osoittaa meidät jokaisen syntiseksi, mutta laki ei voi auttaa ihmistä tästä eteenpäin, ei askeltakaan.
Ihminen ei voi siis pelastua tekemällä jotakin, tai jättämällä jotakin tekemättä. Kaikki sääntöihin ja määräyksiin perustuvat hengelliset liikkeet perustavat pelastuksensa toivon lainvanhurskauteen. Omavanhurskaus saatana on pettänyt, vietellyt pois Kristuksesta, luottamaan omiin tekemisiin taikka tekemättä jättämiseen.
Vihollinen on ovelampi kuin yksikään ihminen! Siksi onkin aivan välttämätöntä pysyä ikään kuin kaksi käsin kiinni Kristuksessa. Pysyä siinä vanhurskaudessa, jonka Kristus lahjoittaa USKON KAUTTA, ILMAN OMIA TEKOJA.
USKOSSA valvominen tarkoittaa juuri tässä uskossa pysymistä, horjumatta sinne taikka tänne, kaikkinaisten opintuulien mukana.
Ihminen kuka lienetkin, sinä et voi tulla autuaaksi millään muulla tavalla kun...
Yksin uskosta
yksin armosta
yksin Kristuksen tähden
Aamen! Kiitos kunnia ja ylistys sinulle Jeesus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaan miten saada tuo perusjuttu ry:illä höpöttävien pappojen puherepertuaariin?
mutta, mistä se usko tulee?
Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta ja näin "ne papat" siellä ry:llä opettaa..
ja opettavat, että laki herättää ihmisen synnistä ja osoittaa syntielämän vääräksi, jolloin ihmisellä on armosta mahdollisuus tehdä parannus "kätten päälle panemisen kautta", hänestä tulee uskovainen ja hän saa Pyhän Hengen.
Ja kannattaa rukoilla, että näin saisi tapahtua kaikille, jotka etsivät ja kolkuttavat.
Usko siis tulee kuulosta, ei tunnosta, mausta tai näkemisestä. Selma. MISTÄ kuulo alunperin tulee? Kun olen puolikuuro, niin minut siis tuomitset jäämään puoliuskovaksi?
Lähes joka päivä minä sitä asiaa täällä ja toisaallakin käsittelen. Koska muuta oelastusta ei ole, kuin USKO Jumalan lupauksiin. Ennen kaikkea MINÄ ELÄN uskossa Kristukseen joka hetki. Olen Jumalan armosta Kristuksen ansion tähden pelastettu. Hallelujaa kiitos Jeesus sinun rakkaudestasi.
Siis:
- Yksin uskosta
- yksin armosta
- yksin Kristuksen tähden
1. Laki osoittaa jokaisen ihmisen syntiseksi.
2. Laissa on myös tärkeä kohta, sen mukaan jokainen joka täyttää lain, on siitä elävä.
3. Ihminen ei kykene täyttämään lakia, siksi kukaan ei voi lain kautta pelastua.
Jumala itse järjesti pelastuksen. Hän järjesti sen itse itse itsensä kanssa, Poikansa Jeesuksen lihan ruumiissa.
Lihaksi tullut Jumala, (Poikansa lihan muodossa), täytti lain, Hän kärsi lain rangaistuksen, kuoleman, meidän puolestamme, meidän jotka emme kykene lakia täyttämään.
Jeesus ei ainoastaan kuollut meidän syntiemme edestä, vaan hän nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista. Tähän Kristuksen kärsimisen kuoleman ja kuolleista ylösnousemisen osallisuuteen me olemme kastetut, Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Me jotka olemme Kristukseen kastetut, olemme Kristuksen päällemme pukeneet. Kilvoitus on USKOSSA kilvoittelemista, jeesuksenuskossa.
__________
*) Laki ei siis ainoastaan osoita syntielämää vääräksi, vaan se osoittaa samalla sen ettei kukaan ihminen voi pelastua millään muulla tavalla kun
- Jumalan armosta
- Kristuksen tähden
- USKO on käsivarsi jolla pelastushyvyydet (Jumalan armo ja Kristuksen ansio) vastaanotetaan.
______________
On hämmästyttävää että lestadiolaisten kokouksissa ei lausuta yhteen ääneen uskontunnustusta. Vihollisen voima tallattaisiin paljon sillä tavalla, ihmiset tulisivat pikku hiljaa ymmärtämään sen mihin he uskovat.
Nyt on käynyt sillä tavalla, että yksi ryhmä lestadiolaisia luottaa Oulun johdatukseen ja toinen luottaa Jellivaaraan.
Seurakunta on noussut merkitykseltään kirkkaasti ohi Kristuksen sanan. Seurakuntaoppi on kaventunut käsitteiksi, "vain me", "hyvä me".
Hajaannus on tehnyt tehtävänsä!!
niinpä lestadiolaiset eristäytyvät muhimaan kukin ryhmä keskenään omassa liemessään.
Eivät he etsi keskinäistä yhteyttä, puhumattakaan että etsisi yhteyttä maailmanlaajuiseen Kristuksen kirkkoon, joka koostuu niistä ihmisistä jotka ovat panneet pelastuksensa toivon Jeesukseen Kristukseen.
Vaikka et tehnytkään kysymystäsi minulle, ja vastasin edellisessä viestissäni jonkin verran tähän kysymykseen, niin jotakin haluan tähän erittäin hyvään kysymykseesi vielä pohdiskella.
Vanhoillisille(kin) on tyypillistä käyttää sanoja joiden sisältöä he eivät selvästikään ymmärrä.
Kun puhutaan pelastavasta uskosta joka tulee kuulosta, on hyvin tärkeätä tietää
1. MIHIN tulee uskoa ja
2. MITÄ tulee KUULLA.
Kumpaankin edelliseen kysymykseen on vain yksi oikea vastaus, - sama vastaus kumpaankin: KRISTUKSEN SANA.
MILLÄ Kristuksen sana kuullaan niin, että USKO SYNTYY? Vastaus on, SYDÄMELLÄ.
Kuurolle sana VÄLITETÄÄN viittomalla, kuurosokealle ihokosketuksen kautta.
Mutta USKO ei synny minkään ihmisen elimen kautta, ei vaikka kuinka huudettaisiin viitottaisiin kiitettäisiin taikka moitittaisiin. USKON saa aikaan Kristuksen sana, - löytäessään tien ihmisen sydämeen.
Joh. 14:1 "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen.
Uskokaa Jumalaan,
ja uskokaa minuun.
Joh. 14:2 Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
Joh. 14:3 Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
Joh. 14:4 Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte."
Joh. 14:5 Tuomas sanoi hänelle:
"Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"
Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Joh. 14:7
Jos te olisitte tunteneet minut,
niin te tuntisitte myös minun Isäni;
tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."