Ei onnistu ei sitten millään mimun konsteilla, nimittäin ajokoiran kynsien leikkaus.Olisiko jollakin tarjota hyvää neuvoa,vaan pitääkö turvautua pieneläin klinikan palveluihin,muttakun sekin on niin kallista.
Taistelu kynsistä
hävinnyt osapuoli
222136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
moikka,
kokeilkaapa sellasta että toinen leikkaa koiran kynsiä samalla kun toinen antaa koiralle herkkuja. meillä tää systeemi onnistuu aina erinomaisesti.
Meidän eestinajokoira on niin leponen että antaa leikata kynnet ja harjata hampaat, eikä välitä mitään.
kun koira valmiiksi väsynyt eli esim. reilun ulkoilun jälkeen, en tietenkään silloin, kun on juuri uni tulemassa silmään. Ensin silittelen, puhun mahd. rauhallisesti, leikkaan vaikka yhden kynnen/pv ja samalla nami. Joskus onnistuu koko tass kerralla ja vaikka kaikki tassut. Jos yhtään vaikuttaa, että koira ei tykkää, jätän yhteen kynteen, ennen kuin yritänkään enempää.
meilläkin toimii toi että toinen antaa samalla jotain makupaloja. muuten kun rimpuilee niin et vaikee onnistua ilman et koko kynsi lähtee mukana! :D
Meillä jäi koiran varusteisiin sellainen muovikauluri tassuhaavan jäljiltä. Sen kun laittaa päähän, koira on rauhallinen ja antaa leikata kynnet seisaaltaan, tassu tassulta. Koira ei pääse kuonollaan sähläämään tilanteeseen ja itsekin alistuu kohtaloonsa. Kannattaa itse lisäksi toimia varmoin ottein, ettei eläin hermostu sähläämiseen.
Ajurin pää polvien välliin ja pieneen huoneeseen.
Ota koiralle joku herkku pala mistä se tykkää?
Siitä sitten napsit saksilla koiran kybbet vähitellen välillä kun koira karkaa otat kiinni ja naks. Pakkohan noi kynnet on leikata!
meillä oli pakko leikata niin, että toinen nosti koiran syliin ja toinen leikkasi. ainoa missä ei rimpuillut.
Missäpäin asut? Meinasin että voi olla ihan tarpeen saada käytännön apukin kerralla näytettyä.
Itse laitan kummankin koiran (cockerspanieli ja Beagle) selälleen jalkojen väliini. Ei pääse rimpuilemaan ja pysyy paikollaan. Hyvin onnistuu itsellä sillä tavalla. Mutta sinun pitää vain kokeilla eri konsteja, niin huomaat mikä niistä sopii omalle koirallesi.
Koira johtaa 1-0. Eli koira pomottaa, olet häviöllä.
Kerran minulla oli ajokoira, joka nuoresta pitäen tokaisi, jos sen kynsiin koski. Tälle koiralle oli hyvä konsti kuonokoppa. Kun koiralla oli kuonokoppa päässä, se antoi mielellään leikata kyntensä.
Kahdella ihmisellä kynsien leikkuu sujuu hyvin, olipa koira mikä tahansa. Nostetaan koira sänkyyn, pannaan kuonokoppa päähän ja vahva panta kaulaan, peitetään pyyheliinalla silmät, toinen henkilö pitää vahvalla otteella pannasta koiran pitkällään ja toinen leikkaa kynnet varoen leikkaamasta verikynteen. Kun tätä tekee säännöllisesti huomaa koira, ettei homma ole kovinkaan kauheaa.
Kynsienleikkuun jälkeen on koira palkittava jollain mieleisellä ruualla.
Vaikea sanoa miksi koira ei anna leikata kynsiä ja miten se käyttäytyy siinä tilanteessa. Rupeaako leikkimään vai rimpuilemaan?
Mutta ei nyt ihan ensimäiseksi kannata kuonokoppaa sille pistää, ellei sitten pure ja sitä ei saa pakottaa siihen mitenkään, silloin saat kahta kauheemmin tapella siitä kynsien leikkuusta.
Mä suosittelisin, että alotat ihan alusta, eli
kosket tassuun -> palkka
nostat tassua -> palkka
näytä kynsisaksia -> palkka (jos pelkää saksia)
koske saksilla tassuun -> palkka
"naksauta" saksia -> palkka
leikkaa yksi kynsi -> palkka
kannattaa esim. metsälenkin jälkeen tai sillon kun koira on väsynyt aloittaa. Vaikka päivän mittaa aina vähän vaikeuttaa, ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen koiran huomaamatta.
Mutta jos siihen tosiaan rupeaa pakottamaan voi olla , että koira ei anna enää koskea itseensä ollenkaan yms.
mutta hyviä vinkkejä tuossa aijemmissa osassa oli. :)
Pahinta on metsästyspäivän jälkeen aloittaa kynsien leikkuu. Varsinkin jos koira on ajanut pitkän päivän, sen jalat ovat usein niin hellät tai kipeät, ettei se anna niihin koskea.
Eri asia on, jos muuten kävellytetään tai juoksutetaan. Koskaan ei kipeitä jalkoja pidä mennä hämmentämään.
Meinasin jo kirjoittaa omat ohjeet mutta annajj:n ohjeeseen ei ole lisättävää.
koska meillä kävi pennulle niin, että kynsi irtosi rapunritilään, ja leikkaaminen ylipäänsä oli vaikeaa. vaikeammaksi se muuttui kun toinen piti kiinni ja palkitsi ja toinen leikkasi. tein niinkuin edellinen, yksi ilman että koiraa pidettiin kiinni. joskus saatan vieläkin vaan "katsella" anturoita tai kynsiä ohi mennen, eikä koira nykyään ole moksiskaan, koska luottaa etten satuta. ikävistä kokemuksista huolimatta antaa nykyään leikata hienosti kaikki kynnet, ja olen onnistunut leikkaamaan ilman että hermoon on osunut. koiralla aina namit vieressä, ja tietää saavan joka kynnen jälkeen palkkion, siksi jaksaa nätisti odottaa.
Edellisten ajokoirieni kanssa taistelin myös kynsien leikkuun kanssa, mutta vasta nyt kolmannen kanssa opin sen mitä tuossa yllä jo monet kirjoittavat. Jos on itsekkin hermostunut, niin ei varmasti tule mitään kynsien leikkuusta, väsyneen koiran kynnet on helpompi leikata ja kun malttaa leikata vain pari kynttä päivässä niin kaikki menee hyvin. Ja kun leikkaa usein ja heti sen ohuen kärjen kasvettua, niin pikkuhiljaa koira oppii, että tämä nyt vain on normaalia toimintaa. Annan myös koiran haistella kynsisaksia ihan rauhassa ennen leikkausta. Auttaa ihan oikeasti kun joku kokenut kynsien leikkaaja näyttää sinulle sinun koirallasi miten se tapahtuu helpoiten.
Koiran paali naruun jaloista ja koira pysyy paikallaan.
Leikkaan ne kynnet sitten noilla sokuri saksilla.
Sen jälkeen kun kynnet on leikattu annan koiralle herkkua.
Näkyy kirjoitetun paljon erilaisia ohjeita, kun sopivasti soveltaa omaan käyttöön, selviytyy varmasti.
Kyllä tältä palstalta pitäisi joku konsti löytyä.
Nyt kannattaa juoksuttaa ja tarkkailla kynsiä, jottei metsästyskaudella kynnet katkea.
Viikkoa ennen ajatuskautta kannattaa leikata kynnet sopivan lyhyeksi ja viilalla pyöristellä, jottei tule kynsien halki ja poikki menemisiä.
eiköhän tuo kynsienleikkuuseen opettaminen pitäisi aloittaa jo heti kun koiranpentu tulee taloon...eli heti alusta asti viikottain käsitellään pennun tassuja ja ollaan leikkaavinaan (eihän niitä nyt toki jatkuvasti voi leikatakaan) ja palkitaan niin pentu oppii heti alusta asti, että homma kuuluu elämään. Samalla tavallahan niitä korvia pitää putsailla ja suuhun katsellaan yms...Helpompi opettaa pennusta asti kuin antaa"kasvaa metsässä" ja sitten painitaan aikuisen ajokoiran kanssa ;)
Tästä nyt ei ollut kyseiseen ongelmaan apua, mutta ehkä vinkkiä seuraavaa koiraa ottaessa... :)