Voisiko, ehtiikö karibialta palata pohjoisempaa? Peräti islannin kautta jos nyt keväällä olisi palaamassa? Mikä kylmyyden lisäksi oli suurin vaikeus. Tuulensuunnat vai myrskyt?.
Karibialta pohjoisen kautta
suunnttelija.
161227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tiedän pari suomalaisvenettäkin, jotka ovat tulleet pohjoista reittiä. Itse en ole purjehtinut sitä reittiä, joskin suunnitellut.
Etäisyydet Bermuda - Nova Scotia 1084 nm
Nova Scotia - Reykjavik 1407 nm
Reykjavik - Helsinki 1809 nm.
Laske tarvittava aika sen mukaan mikä on veneesi ja miehistösi normaali vuorokausimatka ja lisää siihen melko runsaasti satama-aikaa. Sitä varmaankin tarvitaan sopivan sään odotteluun. Ei varmaankaan ole kovin fiksua asettaa tiukkaa aikataulua ja ehtiä perille jonain tiettynä päivänä.
Helgolandia pidemmäksi avomerelle!
Miksi pitäisi palata pohjoisen kautta jos kerran olet Karibialla? Ainoa varsinainen etu on Golf-virta. Mutta jos välttämättä haluaa ylittää Atlantti pohjoista reittiä, niin sitten varaudu kylmyyteen ja myrskyihin. En ole ylittänyt Atlanttia veneellä, mutta kauppalaivoilla 17 kertaa joista kerran tulimme Azorien kautta koska pohjoiseen oli luvattu kovaa myrskyä.
Ei silti kukaan voi antaa mitään takuuta etteikö etelässäkin olisi myrskyistä, mutta jos olisi vedonlyönnistä kyse niin eteläisempi reitti olisi minun valinta.
kirjastossa tai kirjakaupassa käyntiä:
"World Cruising Routes", J.Cornell.
Kirjasta löytyy juuri ne asiat, joista täällä keskustellaan ja viisastellaan: eri reittivaihtoehdot, todennäköiset tuulet ja virrat, suositellut ajankohdat, waypointit yms.
eastfinnin kommentti on hyvä eli miksi kylmään ja myrskyisempään reittivaihtoehtoon..
Varsinkin pointti on aiheellinen, jos kyseessä on ennestään tuntemattoman veneen siirtopurjehdus eikä kipparilla ole aikaisempaa valtamerikokemusta.
Tavanomaisen reitin käyttämisessä on sekin hyvä puoli, että Herb´s Net on apuna koko ylityksen ajan (edellyttää HF-radiota).
Jos joku kysyy jostain reitistä, niin täällä heti tuomitaan henkilön valinnat, ihmetellään miksi haluaa sinne...
Jos joku haluaa pohjoisen kautta mennä, niin miksi pitää sitä ihmetellä ja dissata?
Pohjoisessakin on hienot maisemat, valavedet eikä ole ihan sitä tyypillistä ja helpointa valintaa.
Täällä kun joku ehdottaa poikkeamista tutulta ja turvalliselta karibian kierrosreitiltä, niin johan arkajalat älähtää.
Onhan pohjoisen kautta mentykin atlantin yli, miksi ei vois tulla?
Olisiko ihan mahdotonta, jos jonku kysyessä jotain, komentoitaisi sitä mitä kysyjä kysyy, eikä heti kyseenalaisteta kysyjän valintoja ja motiiveja, mitä se kenellekään kuuluu.
Tuntuu olevan niin, että nämä kommentoijat on juuri niitä, jotka eivät koskaan edes ole atlantilla purjehtineet, mutta ovat kyllä lukeneet jonkun kirja, jossa kerrotaan niistä "oikeista" reiteistä, ja tuota kirjaa hoetaan sitten kuin jotain mantraa.
Perusteluna totean, että
1. Kysymyksistä ja kommenteista päätellen "suunnittlija" on todennäköisesti melko kokematon purjehtija eikä suinkaan sellainen, jolle "karibian reitti on tuttu ja turvallinen".
2. Olisi vastuutonta suositella vaativaa reittiä ensikertailaiselle valtameren ylittäjälle tai vähätellä riskejä. "Arkajalan älähtämisestä" ei todellakaan ole kysymys!
3. Reittikirjan suosittelun ymmärrät sinäkin sitten joskus, jos/kun itse olet purjehtinut isoillavesillä. Tarkoitus oli opastaa helppoon tiedon hankintaan ja perustietojen opiskeluun.
Tosi ikävä, että haluat ottaa vanhan purjehtijan neuvot pottuiluna (olen seilannut yli 40 vuotta ja ylittänyt mm. sekä Etelä- että Pohjois-Atlantin eri suuntiin ja eri reittejä).
rapakon takaa, ei varmasti kysele täältä mitään!
Pelkkiä provoja!
Provoilusta.
Melko tarkkaan vuosi sitten täällä kyseli yksi kaveri veneen hakemisesta vähän kauempaa. Kertoi vielä, että ei ole mitään kokemusta purjehduksesta, mutta homma kiinnostaa. Jotkut silloinkin sen määritteli provoiluksi, mutta ei se sitä ollut.
Mistäkö tiedän? Koska lopulta kyseisen kaverin kanssa käytiin hakemassa se vene. Oli hyvä reissu ja myöhemmin kesällä käytiin vielä yhdessä purjehdusreissulla Riigassa, hyvä reissu sekin.
Jos kysytään mielipidettä eri reiteistä, niin miksi ei saisi kertoa omaa mielipidettään?
Ei ole kyse mistään ihmettelystä eikä vähättelystä tai tuomioista.
Oletin ettei kysyjä ole itse perillä Atlantin olosuhteista ja säätiloista, kun kerran neuvoa kysyy.
Mulle on ihan sama jos joku ehdontahdoin haluaa talvella Pohjois-Atlantille, sinne vaan.
Mitä hienoja maisemia mahdat tarkoittaa? Itse en ole huomannut "maisemissa" eroja pohjoisen ja etelän välillä, samaa avomerta.
On edesvastuutonta jos ei neuvo kysyjää, mikäli asiasta jotain tietää.
Tietoni eivät perustu kirjoihin eikä kuulopuheisiin vaan Atlantin ylitykseen 17 kertaa ja pituussuunnassa useampaan kymmeneen kertaan, rahtilaivoilla tosin.
Todellisuudessahan valtameren ylityksissä ei kysymys ole maisemien katselussa. Se on purjehtimista rannattomalla merellä, sopeutumista isoon swellin, sään seuraamista, lyhyitä unia jne.
Ehkä kyselijät odottelivatkin kannustusta "extremeen" ja sääolojen vähättelyä:
Lähtekää ihmeessä pohjoista reittiä. Upeita jäälohkareita Nova Scotian edustalla, mahtavia sumuja, raikkaita tuulia. Grönlantiin voi poiketa, jos jäätilanne sallii. Reykjavik on vähän tylsä, mutta Färsaarille kannattaa poiketa. Reitti on todellinen elämys! Saavutte kivan legin jälkeen heti alkukesästä kotivesille. Hieno reissu, suositellaan. Näinkö olisi parempi?
Mikä tämä on? En ole koskaan kuullut siitä. Tosin en ole koskaan ylittänyt isoa rapakkoakaan.
Herb Hilgenberg on meteorologi, joka harrastuksenaan ohjaa veneitä pohjoisen Atlantin ylityksillä SSB-radion kautta. Tässä aika hyvä esittely:
http://www.handsonsailing.us/articleherb.html
Herbs netin merkitys on viime vuosina hieman vähentynyt, kun grib-fileinä veneille saa sat.puhelimilla tai ssb-vastaanottimella aika hyvän ja täsmällisen ennusteen (niiden weatherfax- ym karttojen lisäksi tietysti).
Herbs net palvelee talvella hiihtokeskuksia.
Herb Hilgenberg ei ole ammatiltaan metereologi, vaikka onkin viime vuosikymmenien aikana perehtynyt käytännön metereologiaan. Hän on tietääkseni toiminut yhteistyössä US Coast Guardin kanssa hurrikaanikausien aikana pelastuspalvelussa.
Herb´s Net toimii edelleen eikä sen merkitys ole vähentynyt, koska Atlantin ylittäjien määrä on lisääntynyt. Herbin palvelun etu pelkkiin sääfakseihin ja grib-fileihin on se, että hänellä on käytettävissään muutakin säätietoa sekä runsaasti kokemusta tiedon soveltamisesta.
Herb antaa jokaiselle Nettiin ilmoitautuneelle päivittäiset venekohtaiset sääennusteet ja reittisuositukset myrskyjen tai tyynien välttämiseksi. Siksi palvelu on niin suosittu. Se on myös maksuton.
HF-radiot modeemit ovat kehittyneet samaan aikaan kuin satelliittiyhteydetkin. Ero näissä kahdessa järjestelmässä on
- HF-sääpalvelut ovat maksuttomia
- HF-radion sähköpostiliikenne on ilmainen radioamatööreille (Winlink) ja halpa muille (Sailmail-liittymä maksaa 250 USD vuodessa eikä sähköpostien lukumäärissä tai grib-file yms palveluissa ole rajoituksia eikä lisämaksuja).
- Satelliittiyhteys on melko kallis eikä sovellu veneiden väliseen liikenteeseen.
http://www3.sympatico.ca/hehilgen/vax498.htm
Kiitos asiallisista vastauksista.
Koitan muualta lisää.
koska keväällä ja syksyllä on vähän väliä yli 50 solmun myrskyjä. On niitä heinäkuussakin.
Suosittelen katsomaan esim. tällä hetkellä
www.passageweather.com ja sieltä valitset atlantin ja animate. Aivan samanlaisia violetteja >50 knot matalapaineita liikkuu pitkin kevättä ja syksyä. Joka tapauksessa, varautuminen monen viikon purjehduksella myrskyihin ja kylmään on edellytys tuolle hommalle (laahusankkurit ja niin edelleen).