Lauri löysi allaolevan jutskan joka tietenkin herkisti piinkovan sepeli ja värinäakkukauppiaan(ovat oikosulkusuojattuja). Oma pieni hentoinen tyttäreni tuli mieleen ja ajatus siitä miten ikävä on tämä sepelinen maailma pienille jaloille.
*********** Suojelusenkeli**************
Mä katson yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa
Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen
Mut ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen
Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan
Muistan päivän leikit ja kuinka sua rakastan
Sä olet tosi pieni ja mä melkein toivoisin
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin
Kohta ryntäät maailman ruuhkaan näet varjoja ja aurinkoa
Tee mitä teet mut älä sielullesi vahinkoa
Sillä haavat nuo ei parane vaik´ isi kuinka puhaltais
Siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais
Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
On harmaantuneet värit enkelin repaleiset siivet sen
Voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
tuon sillan jonka yli kaikki lapset kulkevat
*********** Suojelusenkeli**************
Mä katson yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa
Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen
Mut ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen
Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan
Muistan päivän leikit ja kuinka sua rakastan
Sä olet tosi pieni ja mä melkein toivoisin
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin
Kohta ryntäät maailman ruuhkaan näet varjoja ja aurinkoa
Tee mitä teet mut älä sielullesi vahinkoa
Sillä haavat nuo ei parane vaik´ isi kuinka puhaltais
Siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais
Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
On harmaantuneet värit enkelin repaleiset siivet sen
Voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
tuon sillan jonka yli kaikki lapset kulkevat
Vastaukset 9
Vanhimmat
Istun hiljaa huoneessani,
tytär nukkuu.
Tutustui tänään alkoholiin.
Onneksi asutaan niin pienessä paikassa,
että sain soiton kotiin
ja hain hänet pois.
Meillä ryntäys tapahtui nyt sitten,
hieman alle 16 vuotiaana.
4 jo poissa kotoa asuvan lapsen kanssa
en koskaan joutunut tähän tilanteeseen,
joten olen aika tyhjä juuri nyt,
enkä tiedä mitä ajatella.
Huominen keskustelu toivottavasti
aukaisee molempien silmät!
noihin aikoihin minäkin kävin discoissa tahi kavereiden kanssa oltiin kotibileissä, joissa myös
hiukan alkoholi mukana.
Muistan vieläkin miltä tuntui "pelko" että vanhemmat saa tietää, ja saihan ne..
kaveripiisissä myös vanhemmat olivat jotenkin tuttuja, saattoivat soitella meidän tietämättä(kauheeta...selän takana juonivat..:))
itseasiassa vanhemmat tiesivät enemmän,mitä me edes uskoimme heidän tietävän. Saarnoja en muista saaneeni, mutta myöhemmin olen tajunnut, että he aina jotenkin valvoivat meitä, vaikka luulimme ettei kukaan huomaa/nää mitä teemme, aina jossain, näkymättömissä oli valvova silmä, vanhemmat/naapurit "salaa" seurasivat.
en usko että saarnat/kiellot olisivat auttaneet mitään, päin vastoin, mehän olimme kovassa kapinointi iässä.
nykymaailman menoon verrattuna ,me olimme kuitenkin "partiolaisia", eikä koskaan mitään ikävää sattunutkaan. ja me kaikki tiesimme, että oli olo mikä tahansa, tapahtui mitä tahansa, aina voi soittaa vanhemmille, ja aina voi mennä kotiin.
ja se toi turvaa, -kuitenkin.
tuossa siis minun omia kokemuksiani.. minun eteeni vastaava tilanne ei tule kuin noin 10 vuoden päästä..ja toivottavasti ei yhtään aikaisemmin, olen nähnyt myös paljon nuorempia kaljakassien kanssa.. ja he ovat AIVAN liian nuoria.. :(
ja siksi olen vähän ihmeissäni.
Tyttö perusteli eilen,
että hän halusi kerran koittaa,
eikä ottaisi tavaksi.
Oli myös sopinut ystävänsä kanssa,
että jos jotakin tapahtuu,
ystävä pitää huolta.
Niin, niin.
Nopeasti se aikuisuus pitäisi tulla,
nyt kun on poikakaverikin.
Kiltti kotityttö ei saisi enää olla.
Poika on kyllä ihan kiva
ja opiskelee, eikä ole mikään juomari.
Silti tuntuu nyt pahalta.
Tietenkin senkin vuoksi,
että hän on nuorin ja olen pitänyt
häntä niin järkevänä nuorena naisena.
Kai tämä sitten siihen
irtiottoon kuuluu.
Luottamus silti meni.
Haluan kuitenkin keskustella tilanteesta
ja tehdä pelisäännöt selväksi.
Myös kotiintuloajat tulevat nyt.
Täällä niitä ei ole ollut,
kun nuoriso roikkuu kylällä kaiken
kansan silmissä.
Olen aika ehdoton näissä kasvatusasioissa,
työ on kait sen tuonut tullessaan
ja jotkut asiat eivät vain kertakaikkiaan
käy nuorelle ihmiselle.
Tämä on mielestäni sellainen.
Voih minua pässinpäätä!
Olen itse tuon laulun löytänyt pojan syntymän aikoihin...
Ja kyllä sai kyyneleet silmiin,monta kertaa.
Tuo teksti on tarkoitus kirjoittaa tauluun ja laittaa lastenhuoneen seinään.
Kiitos Late tästä. =)
Mikko Alatalo on laulanut ko. laulun levylle,osta ja kuuntele,on tosi hyvä.
Mul on se jonkun laulamana... jossain lastenlaulu-kasetissa, joka kerta se saa kyyneleet valumaan silmistä... herkkis-hyttis =))
mutta Kristiina Halkolan laulamana
jostain "kultaiselta" -60,70-luvuilta.
Kaunista, todella
ja hyvä pitää mielessä.
(Ainakin minun nyt) :)
Kiitos ihanista sanoista. Löysin kirpputorilta, just tuon kyseisen suojelusenkelitaulun esikoiseni syntymän aikoihin ja se on lasten huoneen seinällä vieläkin. Nyt ajattelin kirjoittaa nuo sanat ja ripustaa seinälle taulun alle. Herkisti kyllä niin "kovan" miehenikin nuo sanat.
Minun lapsuudessani tuo taulu roikkui sänkyni vieressä ja on edelleenkin minulla tallessa.
Omille lapsukaisillenikin toivon suojelusenkeliä rinnalle kulkemaan,
kuten jokaiselle maailman lapselle, on meillä vanhemmilla niin vaativa tehtävä nykyään, ettei apu ole pahaksi!