olla illalla kaupungilla kavereiden kanssa? Eivät käytä alkoholia, eivätkä tupakoi. Hoitavat asiansa ja koulunsa moitteettomasti.
Olen nyt päättänyt, että klo 22.00 on oltava kotona. Onkohan tämä liian aikaisin? Nukkumaan meillä mennään viikonloppuisin klo 24.
Viikolla hän on lastenkodissa.
Olen nyt päättänyt, että klo 22.00 on oltava kotona. Onkohan tämä liian aikaisin? Nukkumaan meillä mennään viikonloppuisin klo 24.
Viikolla hän on lastenkodissa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
pisti tuo, että lapsi on viikolla lastenkodissa. Miksi? Vai onko tämä joku provo?
jollei ole tapaamisoikeuden rajoitusta. Nyt ei ole. Hän niin kiltisti pyysi lisäaikaa, kun muutkin saa olla niin ja niin myöhään...
ok vaiko liian aikaisin,
kun kaveritkin saa olla niin miksen minä jne .....
Tuleeko itse omilla kyydeillä vai haetteko esimerkiksi autolla tai milloin viimeinen bussi tulee?
Miten lastenkodilla suhtaudutaan kotiintuloaikoihin ja kuinka heillä niitä valvotaan?
_______________________
http://www.iltalehti.fi/perhe/200605234493180_pr.shtml
Ollaan kasvattamatta!
23.5.2006 11:41
Garamien viisihenkinen perhe viihtyy hyvin keskenään, vaikka vanhimmat lapset ovat jo teini-ikäisiä. Se johtuu kuulemma siitä, ettei Garamien lapsia ole kasvatettu.
Pyöräilevä Garamin perhe on tuttu näky kotilahden hiekkateillä.
Pyöräilevä Garamin perhe on tuttu näky kotilahden hiekkateillä.
Kevät huipentuu huippuravintolassa
Ravintolassa perheen kanssa syöminen kuuluu Garamien tapoihin. He jättävät väliin paikat, joissa lapset ohjataan omaan pilttuuseen syömään nauravia nakkeja ja lihapullia.
- Monet ravintolat eivät tunnu haluavan asiakkaikseen lapsiperheitä, Sami Garam napauttaa.
Garamien perhepäivälliset venähtävät usein pitkiksi. Joskus heitä vetää puoleensa paikallinen pitseria, mutta juhlan tullen valitaan paikaksi jokin huippuravintola. Jo vuosien ajan heillä on ollut tapana juhlistaa koulujen päättymistä huippuluokan ravintolassa.
Garamit kiittävät ravintoloita, joiden listalta annoksesta kuin annoksesta saa myös puolikkaan. Silloin lapsikin voi valita samasta runsaudesta kuin aikuinen.
Alan ammattilaisena Sami Garam tietää, että pienen annoksen tekeminen maksaa ravintolalle melkein yhtä paljon kuin isokin, sillä annoksessa eniten maksaa työ. Tämä palvelu ei siis ole ravintolalle äkkiseltään ajateltuna kovin kannattavaa bisnestä. Palvelu maksaa itsensä kuitenkin takaisin hyvän asiakassuhteen syntymisen kautta.
Harrasta harkiten
Julia, Petra ja Kasper Garam harrastavat musiikkia. Julia soittaa pianoa, Petra poikkihuilua ja Kasper marimbaa. Julia on myös mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorten netin toimitusryhmässä.
Päivi ja Sami Garamin mielestä aktiivisessa musisoinnissa on lapsille aivan kylliksi harrastusta. Kaikkeen ei aika millään riitä.
Vaikka vanhemmat kuluttaisivat paljon aikaa kuljettelemalla lapsiaan harrastuspaikasta toiseen, se ei lähennä perheenjäseniä.
- En sanoisi, että se on yhdessäoloa, jos lapsi pelaa fudista ja vanhempi seuraa laidalta, Sami Garam sanoo.
Garameilla halutaan, että lapsilla on aikaa kotona oleiluun ja leikkiin. Kaiken ei pidä olla ohjattua toimintaa. Siksi ehdotus pitkän päivän koulusta ei saa heiltä varauksetonta kannatusta. Jos pienet koululaiset olisivat koulussa pitkään, olisi toiminnan pakko olla sääntöjen mukaista suurten ryhmien vuoksi. Se taas vähentäisi lapsen vapaata leikkiaikaa.
Garamien kodissa on ovi auki. Isä Sami Garam, stadintaja, kokki, kolumnisti, tv-kasvo ja keittokirjailija, panee vieraille kahvin porisemaan, ja illansuukahvit järjestetään pihalle koko perheen voimin. Kaikki tekevät luontevasti osansa.
Perheen hyvä yhteishenki näkyy. Sen salaisuutta on heiltä myös udeltu. Päivi Garamilta kysyttiin neuvolassakin, millä keinoilla niin mukavan tuntuinen katras on kasvatettu.
- Olemalla kasvattamatta, Päivi vastasi.
Vanhemmat eivät ole soveltaneet lapsiinsa kasvatusoppaiden tai kasvatusgurujen neuvoja. He ovat tehneet niin kuin ovat parhaaksi nähneet. Paljon on perua vanhempien omasta kotikasvatuksesta.
- Eikös teillä ollut myös aika rentoa ja vapaata kotona, Sami kyselee ja Päivi nyökkäilee.
Päivi ja Sami ovat monilapsisista perheistä. Päivillä on sisar ja veli, Samilla veli ja kaksi siskoa.
Sopuisa perhekemia perustuu pitkälti siihen, että kaikilla on aikaa toisilleen. Päivi ja Sami kertovat iloisina, että heillä on viime aikoina ollut monia sellaisia viikonloppuja, jotka on voitu viettää yhdessä perheen kanssa.
He minigolfaavat, käyvät uimassa, pyöräilemässä ja elokuvissa.
- Viime syksynä kävimme sienimetsässä, Petra, 13, lisää.
Aina ei tarvitse lähteä minnekään. Kotona on kivaa.
- Viihdyn parhaiten kotona. Täällä voi rentoutua ja olla oma itsensä, Julia, 15, sanoo.
Sami pystyy tekemään kirjoitustöitään kotona, joten hän on usein paikalla, kun lapset tulevat koulusta. Artesaani Päivi oli kotiäitinä siihen asti, kun Kasper, 10, täytti neljä vuotta.
- Ja nyt käytän vuorostani lapsityövoimaa töissäni, hän väittää nauraen.
Perheen lapset ovat piirtäneet kuvat Päivin Pag-putiikin Mam-muttikassiin. Netissä toimiva käsityön markKinapaikka Suomen Taitoverkko on valinnut sen Toukokuun Tuotteeksi.
Päivi sanoo viihtyvänsä hyvin omien lapsien kanssa.
- Kun olen kuunnellut joitakin muita vanhempia, tuntuu, että heille lapset ovat rasite, hän ihmettelee varovaiseen sävyyn.
Garameilla on rento henki. Maitopurkin kaatuminen ei voi olla maailman vakavin ja kamalin asia, vaan sille on parasta nauraa. Pelleily ja lapselliseksi heittäytyminen kuuluvat aikuistenkin käytökseen.
- Mutta meillä ei tapella, ei nälvitä, eikä kanneta kaunaa, Sami linjaa.
Toki myös Garamit osaavat pillastua ja kiukutella. Kun tunteet lyövät yli laidan, on aikuisen aika näyttää aikuisuutensa. Jos teini tiuskaisee vanhemman olevan tyhmä, ei se oikeuta aikuista vetäytymään mykkäkouluun tai kiukuttelemaan muulla tavalla.
Päivin ja Samin mielestä aikuisen tulee antaa periksi, kun on sen aika.
Garameilla ei ole tiukkoja sääntöjä minkään suhteen.
- Emme ole määritelleet kotiintuloaikoja. Kotiin tullaan, kun on sen aika: kun tapahtuma loppuu tai kun muut lähtevät kotiin.
Päivi ja Sami eivät usko, että lapset pärjäisivät paremmin kovassa maailmassa, jos he opettaisivat kotona täsmäkeinoja sitä varten.
Garamien arvomaailmassa ykkösenä ei ole kyynärpäätaktiikan hiominen. Kotona saadaan arkisessa vuorovaikutuksessa perusvalmiuksia elämän koko kirjoon.
- Monilapsisessa perheessä opitaan jakamaan ja odottamaan omaa vuoroa. Aina ei saa kaikkea, mitä haluaisi, Päivi toteaa.
TEKSTI HELJÄ SALONEN
[email protected]
KUVAT PASI LIESIMAA
___________________
Kotiintuloajoista on olemassa oikein tutkimustietoakin.
http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/29FA59F4BEA3B58AC22571E20036441F/$file/eslh_106.pdf
______________________
ja kotiintuloaikoja on säädetty kaupunkikohtaisestikin.
Niin ettei nakkilan kirkon torilla notkuta enää kello ....... jälkeen.
http://www.nakkila.fi/paatokset/kokous/KOKOUS-395-5.HTM
Kunnanhallitus
§ 262
25.06.2007
Valtuusto
§ 45
27.08.2007
LASTEN JA NUORTEN KOTIINTULOAIKASUOSITUS
575/01/018/2005
Kh § 262
Koulutoimenjohtaja Pekka Varheensalo ja nuoriso-kulttuurisihteeri Tiina Palomäki ovat kirjeellään 7.6.2007 kunnanhallitukselle esittäneet kotiintuloaikasuosituksesta seuraavaa:
"Kunnanhallitus päätti 27.11.2006 § 437 asettaa nuorisotyön kehittämistä selvittävän työryhmän. Työryhmä laati - Nuorisotyön kehittäminen -asiakirjan, jossa on strategia -tyyppisesti esitetty Nakkilan nuorisotyöhön liittyviä asioita.
Kunnanhallitus on pyytänyt työryhmän jättämästä esityksestä lausunnot eri lautakunnilta sekä SKTO:n johtokunnalta, Nakkilan seurakunnalta sekä nuorisotyötä tekeviltä järjestöiltä.
Nuorisotyön kehittämistä valmistellut työryhmä kirjasi esitykseensä seitsemän kriittistä menestystekijää sekä strategisia toimenpiteitä joilla päästään kirjattuihin tavoitetasoihin.
Yhtenä toimenpiteenä Nuorisotyön kehittäminen -asiakirjassa, on nuorten kotiintuloajat ja tavoitetasona kotiintuloaikasuosituksen hyväksyntä valtuustossa 31.7.07 mennessä.
Oheisena kotiintuloaikasuositus, mikä tulisi käsitellä edellä kerrotun mukaisesti valtuustotasolla saakka."
Kirjeen liitteenä on kirjeluonnos, joka sisältää seuraavanlaisen kotiintuloaikasuosituksen:
Lasten ja nuorten vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta ja tätä kasvatusvastuuta ei tule siirtää yhteiskunnalle. Lasten ja nuorten kotiintuloajoista huolehtiminen sisältyy edellä mainittuihin lasten huoltajien vastuisiin, mutta on tärkeää, että yhteiskunta tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja kotiintuloaikasuositukset ovat yksi osa tätä yhteiskunnan tukea.
Jotta vanhemmat eivät kokisi kotiintuloaikasuosituksen antoa ylhäältäpäin tapahtuvaksi määräilyksi tai ohjeistukseksi, jolla ei ole kosketuspintaa kotien olosuhteisiin, tulee asian täytäntöönpanossa pyrkiä kotien kasvatusperusteista käsin sitouttamaan lasten vanhemmat vastuullisen vanhemmuuden toteuttamiseen erilaisin menettelytavoin. Tässä yhteydessä suositusten anto voi parhaimmillaan toimia positiivisena tukena vanhempien kasvatustyössä edellyttäen, että vanhemmat kokevat voivansa suosituksiin aidosti sitoutua eräänlaisen yhteisöllisen sopimuksen puitteissa.
Tavoitteena tulee olla , että myös lasten ja nuorten harrastukset saadaan sovittua niin, että ne pääsääntöisesti loppuvat ennen suosituksena olevia kotiintuloaikoja.
V. 2007 kevättalvella pidetyissä huoltajailloissa tuli mm. esille vanhempien vaikeus ja arkuus asettaa nuorille rajoja. Nähtiin, että joidenkin yhteisten pelisääntöjen luominen nuorille helpottaisi vanhempien kasvatustyötä. Yhtenä esimerkkinä nousi esiin nuorten kotiintuloajat.
Nuorisotyön kehittämistä valmistellut työryhmä kirjasi esitykseensä seitsemän kriittistä menestystekijää, joista viimeinen, selviytyminen elämässä mahdollisimman hyvin, sisältää mm. nuorten kotiintuloaikasuosituksen.
Kotiintuloaikasuositus:
-
Peruskouluikäisten, 1-9 lk , kotiintuloaikasuositus viimeistään klo 21.00.
Viikonloppuisin yläasteikäisten kotiintuloaikasuositus voi olla hieman myöhempi, mikäli nuorille on kunnan, seurakunnan tai jonkin järjestön toimesta järjestetty aikuisten valvomaa toimintaa.
Lisäksi muistutetaan seuraavista asioista:
- annetaan lasten olla lapsia
- vanhemmat ovat aina vastuussa kotibileistä
- aikuiset eivät osta eivätkä myy päihteitä alaikäisille (laki)
On tärkeää, että em. asian täytäntöönpanossa huolehditaan aktiivisesta tiedottamisesta lasten vanhempiin ja heidän kasvatustyötään tukeviin kunnan hallintokuntiin ja paikkakunnan sidosryhmiin.
Kunnanjohtajan ehdotus:
Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy laaditun kotiintuloaikasuosituksen, mutta hyväksyy kotiintuloajat seuraavasti muutettuina:
4 - 6 lk
klo 20.00
7 - 9 lk
klo 21.00
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se velvoittaa koululautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan huolehtimaan asian riittävästä tiedottamisesta.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Täytäntöönpano: ehdotus valtuustolle
Lisätietoja antaa:
Koulutoimenjohtaja Pekka Varheensalo
Puh. (02) 5375 910
[email protected]
------------------------------------------
Valt § 45
Päätös: Keskustelun aikana Anna-Kaisa Valla ehdotti, että valtuusto päättää kotiintuloaikasuosituksen työryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että Anna-Kaisa Valla on tehnyt kunnanhallituksen päätösehdotuksesta poikkeavan päätösehdotuksen, mutta sitä ei ole kannatettu, joten ehdotus raukeaa ja valtuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen päätösehdotuksen.
____________________
http://www.mll.fi/ajankohtaista/kannanotot_ja_lausunnot/?x41070=132798
1.2.2005
Nuorten kotiintuloaikasuositukset
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu pyydettynä lausuntona nuorten kotiintuloaikasuosituksen käyttöönotosta seuraavaa:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että lapsen huoltajien tehtävänä on turvata lapsen hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi huoltajilla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja muista henkilökohtaisista asioista. Lapsen/nuoren kotiintuloajoista huolehtiminen sisältyy edellä mainittuihin lapsen huoltajien tehtäviin.
Lastensuojelulain mukaan kunnan viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Laki edellyttää myös, että kunnan on sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kehittäessään pidettävä huolta siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve.
MLL korostaa lapsen ja nuoren ikäkauteen suhteutetun riittävän varhaisen kotiintulon merkitystä lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle. Lasten ja nuorten myöhäisiin kotiintuloaikoihin kunnan tulee vaikuttaa ensisijaisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palvelujen kautta annettavalla vanhemmuuden tuella, ohjauksella ja neuvonnalla sekä lapsille ja nuorille annettavalla tuella, ohjauksella, kasvatuksella sekä luomalla mielekkäitä harrastus- ja toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Koska myöhäisiin kotiintuloaikoihin liittyy usein päihteidenkäyttöä, kunnan ennaltaehkäisevällä päihdetyöllä on myös tärkeä tehtävä vaikutettaessa kotiintuloaikoihin.
MLL ei näe estettä sille, että kunta antaa osana kasvuolojen kehittämistä suosituksia lasten ja nuorten kotiintuloajoista. MLL samalla korostaa, että mahdolliset lasten ja nuorten kotiintuloaikasuositukset on kytkettävä osaksi vanhemmuuden tukea ja nuorisotyötä. Kunnan on näissä toiminnoissaan tuettava lapsen huoltajia kotiintuloaikojen asettamisessa sekä tuettava ja ohjattava lapsia ja nuoria heidän kasvunsa ja kehityksen kannalta suotuisaan ajankäyttöön.
MLL suosittaa, että kunnan antaessa suosituksia lasten ja nuorten kotiintuloajoille, kunta samalla hyväksyy toimintaohjelman, jossa määritellään, miten kunta toiminnallaan ja palveluillaan tukee lasten ja nuorten riittävän varhaista kotiintuloa. Kunnan antama lasten ja nuorten kotiintuloaikasuositus jää ilman kytkentää kunnan varsinaiseen toimintaan etäiseksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjesta.
Helsingissä 31.1.2005
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Eeva Kuuskoski
pääsihteeri
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, (09) 34811580
-----
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=31&mag_id=39
Pääkirjoitus 10.03.2005
Lasten kotiintuloajat
Viime aikoina on laajalti eri puolilla Suomea käyty julkista keskustelua lasten kotiintuloajoista. Aihe ei sinänsä ole uusi. Uutta sen sijaan on se, että vanhempien ohella toivotaan kunnan ottavan vastuuta lapsista. Eräät kunnatkin jo ovat antaneet suosituksia nuorten kotiintuloajoista.
Kuntien suositukset eivät tietysti ole ehdottomia määräyksiä, vaikka päätöksen olisikin tehnyt kunnanvaltuusto. Lasten ja nuorten kotiintuloajat on viime kädessä ratkaistava kotona. Samahan koskee yleensäkin rajojen asettamista. Parhaimmillaan kysymys on vanhempien ja lasten yhteisestä sopimuksesta. ”Kamalaa, jos kaupunki määrää”, totesivat Jämsänkosken nuoret Koillis-Häme -lehden haastattelussa.
Kuntakohtaiset suositukset tai vielä paremmin koulujen luokkakohtaiset – samanikäisiä kaveruksia koskevat – sopimukset tukevat vanhempia heidän kasvatustyössään. Kautta aikojenhan lapset ja nuoret ovat keskusteltaessa kotiintulosta vedonneet siihen, että kaikki muutkin saavat olla pitkään ulkona. Keskustelu kotona ja kodin ulkopuolella luo yhteistä linjaa. Tässä lehdessä (ss. 36-37) kerrotaan, miten Järvenpäässä lasten kasvurauhaa etsitään julkisen vallan, järjestöjen, seurakuntien, yritysmaailman ja perheiden yhteistyönä. Näin uskotaan syntyvän yhteisiä käytäntöjä ja myös rohkeutta puuttua epäkohtiin.
Jämsänkoskelaisnuorten mielestä ”kotiintuloajat ovat vanhempien rakkautta”. Kysymys on juuri siitä, mistä lähtökohdista kotiintulosta päätetään tai sovitaan. Onko kysymys kontrollista, kurinpalautuksesta ja viestitäänkö nuorelle, ettei häneen luoteta? Rajoituksilla voidaan toisaalta ilmaista huolenpitoa ja rakkautta. Nuorten mielestä ne opettavat myös ottamaan vastuuta itsestään: kotiin on saavuttava sovittuun aikaan.
Voi tietysti kysyä, tarvitsevatko vain lapset ja nuoret määräyksiä kotiintuloajoista. Eikö sama koske meitä vanhempia?
Mauri Upanne
päätoimittaja
kotiintuloajatkin, mehän olemme täysiä orjia.
Antaisin itse hänen olla 23.00 asti viikonloppuisn ulkona, mutta pelkään, että kärähdämme.
pitäisi osata käyttää lastensa suhteen!
Kummaa että pitää kysellä muilta tuollaisistakin asioista!
Nykyaikana ei osata itse päättää asioistaan, kummia vanhempia lapsilla nykyisin!
lapsen asioista itse.
Etkö pitkän viikon jälkeen haluaisi itsekin olla lapsesi kanssa? Miksi hän on luonasi vain yönseudun?
Itse toivoisin varmasti vastaavassa tilanteessa, että hän ei menisi minnekään, vaan olisimme kotona keskenämme.
halua estää häntä myöskään olemasta kaveripiirissään, joka on tuonikäisille niin tärkeää. En myöskään haluaisi poiketa muiden perheden asettamista rajoista, jotka lapseni mukaan ovat aika rajattomat.
Ei nuori joka ilta halua lähteä ja hän lähtee vasta iltapäiväruuan jälkeen joskus viiden - seitsemän aikaan.
klo 22.00 on aika sopiva kotiintuloaika ton ikäisellä.
Muistaakseni meillä oli aikanaan samoin.
Poikkeustapauksissa sitten oli joskus joustoja, jos oli elokuvissa, tai jossain konsertissa jne.
Mieluummin niitä joustoja, kuin et nuori uhmallaan jättää tulematta kokonaan.
ALAPÄÄSSÄ!
http://www.answering-islam.o
rg/suomi/html/lapsimorsiamet.html
Eikä ulos iltaisin ollenkaan vai?
...
???
Meillä 15 vuotias on kavereiden kanssa korkeintaan kello 21.00.Ja muutenkin lapsi ilmoittaa mihin on menossa ja kenen kanssa.Nukkuun lapsi laittaa viimeistään kello 22.00,mutta yleisemmin jo ennen 21 yhtä.
Ei noita aikoja ole annettu vaan ne on lapsesta itsestä lähtöisin.
Hänellä on aina niin paljon touhua iltaisin.
Elämään suuntaa antava valvominen on ohjattuna
nuorelle hyväksi.
Olen lapsistani huomannut yöllä päässeemme tutustumaan taivaalla oleviin tähti ratoihin.
Ja ohtineet mistä olemme kotoisin?
Jos ei ole televisiota niin lapset valveutuvat useammasta asiasta luonnon mukaisesti.
Myös "keskustelut"tulevaisuuden työ tai halu auttaa muita tulee yön hiljaisina hetkinä paremmin ymmärretyksi.
http://www.advanceearth.blogspot.com/
arkisin 21 ja viikonloppuisin ja loma-aikoina 22. Poikkeuksia toki on, mutta silloinkin pitää olla kyyti tai oleskella omalla asuinalueella.
entä kesällä? Kun on valoisaa, ei kesätyöaika, eikö ulkona voisi olla pitempään, jos tietää missä lapsi on?