Hei, odotan toista lastani ja vauvoille tulee ikäeroa 1v4kk. Onko kenelläkään kokemusta vauvojen hoidosta näin pienellä ikäerolla? Miten on mennyt? Mikä on ollut vaikeinta ja mikä hienointa? Olen miettinyt paljon hyviä ja myös niitä huonojakin puolia tässä pienessä ikäerossa joka lapsille tulee. Olisi kiva kuulla kokemuksia joltain joka on ollut jo vastaavassa tilanteessa.
Sisarusten ikäero
1 v 4 kk
3374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eli jos nyt tästä kierrosta nappaa niin ikäeroksi tulee hieman alle tuo 1v 4kk..
Itselläni ei siis ole kokemusta, mutta olen perheen vanhin lapsi ja seuraavalla siskollani ja minulla on juuri tuo 1v 4kk eroa.. Äiti aina kertoo, että raskasta se alussa oli, mutta nopeasti opin minä itsekseni leikkimään ja ottamaan vastuuta kun olin isosisko. Sitten kun pikkusisko jo oppi leikkimään niin meistä oli toisillemme todella paljon seuraa.. Tuttavani, jolla kahden ekan välissä suurinpiirtein tuo saman ikäero ja sitten toisella ja kolmannella 3 v, niin tämä nuorin leikkii nykyään yksin, kun isommat siskot ovat jo sen verran "isoja" ja tuossa iässä tuollanen 3 v ikäerokin tekee jo ison eron..
kahden nuorimman ikäeroksi tuli tuo 1v4kk ja kaikista pahmmista peloista huolimatta me ollaan pärjätty tosi hyvin. Rankinta oli ihan vauva-aika kun poika valvoskeli paljon ja minä en saanut nukutuksi ja päivällä kuitenkin piti jaksaa ikiliikkujan kanssa. Toinen oli se syyllisyyden tunto, musta tuntui että olen pettänyt mun silmäteräni hankkiutumalla raskaaksi ja laitoksella jopa itkin (voi niitä hormooneja ja tunnemyrskyä) etten halua koko vauvaa ja tään takia mun pikkuinen on ihan yksin kotona (isi ja 11 ja 8vuotiaat veikat seuranaan),
Parastahan tässä on ehdottomasti ettei 1v4kk osaa vielä olla mustis kun taas meillä vahhemmalla parilla ikäero on 2v9kk ja se oli kamalaa kun sai olla kokoajan vahtimassa ettei tapahu mitään kun vanhempi poika kohteli veljeään kaltoin. Voimia ja uskoa tulevaan kyllä tarvii ja ehkä hieman hyvää tuuriakin mutta hyvin teillä menee, usko pois.
kokemusta on kohta vuosi ja meillä ikä ero on 1v4kk. Alkuun oli helppoa koska ei nuorempi liikkunut tai edes paljon vaatinut. Nyt hän on kohta vuoden ja vanhemmasta on muuttumassa "lapseksi" (tyrannista) aina kun imetin nuorempaa niin v. teki kaiken pahan.
Nyt muuten on ihan helppoa jopa leikkivät joskus yhdessä mutta koko ajan saa olla vahtimassa koska nuorempi on syönyt jotain mitä ei saisi...
Vanhempi auttaa kovasti nuoremman hoidossa hakee tutit ja vaipat vaihtaa itse oman vaippansa, huutaa äiti jos nuorempi tekee tuhmia. on tämä ihanaa sinänsä mutta nukkuminen jää vähälle kun nuorempi nukahtaa 21 ja herää pari kertaa tutin etsimiseen, sitten kun toinen kerta sioittuu yleensä 06 ja 07 väliin niin vanhempi havahtuu siihen ja herää ja sit ei voi enään itse nukkua.
Mutta ihanaa aikaa tämä pää osin on. Ja kaikki jotka miettivät että riittääkö rakkaus ja aika toisellekkin niin vastaus on KYLLÄ. maalais järjen kanssa pärjää. ja kun muistaa pitää samat säännöt esikoiselle ja nuoremmalle niin ei oikeestaan ole ongelmia. ja kun lapset kasvavat niin tämä helpottuu =)