Tapasin poikaystäväni netin kautta. Kaikki meni alusta asti nappiin, mutta yksi isompi ongelma oli olemassa - hänen tupakointinsa. Itse en ole koskaan polttanut, joten savuttomuus ja muut terveet elämäntavat ovat minulle tärkeitä asioita. Homma meinasi jäädä alkutekijöihinsä, kunnes mies kertoi lopettavansa tupakoinnin, mikäli syy siihen löytyisi, (lue: tyttöystävä). Hän pyysi saada mahdollisuuden tutustua minuun paremmin pahasta tavastaan huolimatta. Pessimistinä (asenteella "ihan sama, ei tästä kuitenkaan kehity mitään") annoin hänelle mahdollisuuden.
Kuukausi tutustumisen jälkeen olin korviani myöten rakastunut. Tuntui siltä, että olin löytänyt kauan etsimäni elämäni miehen. Paketti oli täydellinen minulle ja mies tunsi samoin. Valitettavasti tupakointi oli yhä kuvioissa, mutta mies vannoi entistä enemmän lopettavansa sen vuokseni. Tiesin, ettei tupakointia voi toisen takia lopettaa, ellei siihen löydy omaa voimakasta motivaatiota. Mies kuitenkin kertoi harkinneensa lopettamista jo kauan ja yrittäneensä sitä aikaisemminkin. Luotin hänen lupauksiinsa, halusin olla hänen tukena ja aloimme seurustella.
Lopettamista yritettiin neljä kuukautta tuloksetta. Se oli miehelle todella vaikeaa. Minulta alkoi mennä hermot asian kanssa, mutta rakkaus oli edelleen jäljellä - ja kasvanut.
Koska tiesin, etten pystyisi elämään tupakoitsijan kanssa pidemmän päälle, aloin antamaan miehelle kovia vaatimuksia lopettamisen suhteen. Punainen lanka oli seuraavanlainen: "Valitse minut tai tupakka!". Mies sanoi valitsevansa ehdottomasti minut mutta selitteli, että lopettaminen vie vain aikaa. Hän alkoi pelätä, että jätän hänet, mikäli lopettaminen ei onnistukaan. Jätetyksi tulemisen pelko johti jatkuvaan valehteluun. Mies ei halunnut tunnustaa polttaneensa, vaan mieluummin valehteli silmät kirkkaina lopettamisen olevan hyvällä mallilla. Sain tietää, ettei asia ollutkaan niin ja pahoitin useasti mieleni.
Nyt on kulunut puoli vuotta lopettamislupauksesta. Mies polttaa edelleen (minulta salassa) ja valehtelee entistä enemmän. En siedä valehtelua, joten se tuottaa lisäongelmia suhteeseen. Kaikki muut asiat ovat kunnossa ja rakastamme toisiamme kovasti. En haluaisi jättää miestäni, mutta luulen, että se on jossain vaiheessa edessä, mikäli homma jatkuu samaan malliin. Tämä surettaa minua ihan liikaa ja aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa.
Olen miettinyt, että... Onko olemassa ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti pysty lopettamaan tupakointia, vaikka syy(t) ja menetelmät olisivat kuinka hyviä? Voiko riippuvuus voittaa rakkauden? Yksinkertaisesti: Miten minun tulisi tällaisessa tilanteessa toimia, ja kuinka kauan odottaa jotain tapahtuvan? Asia on vaikea, kun on tunteet pelissä.
Kuukausi tutustumisen jälkeen olin korviani myöten rakastunut. Tuntui siltä, että olin löytänyt kauan etsimäni elämäni miehen. Paketti oli täydellinen minulle ja mies tunsi samoin. Valitettavasti tupakointi oli yhä kuvioissa, mutta mies vannoi entistä enemmän lopettavansa sen vuokseni. Tiesin, ettei tupakointia voi toisen takia lopettaa, ellei siihen löydy omaa voimakasta motivaatiota. Mies kuitenkin kertoi harkinneensa lopettamista jo kauan ja yrittäneensä sitä aikaisemminkin. Luotin hänen lupauksiinsa, halusin olla hänen tukena ja aloimme seurustella.
Lopettamista yritettiin neljä kuukautta tuloksetta. Se oli miehelle todella vaikeaa. Minulta alkoi mennä hermot asian kanssa, mutta rakkaus oli edelleen jäljellä - ja kasvanut.
Koska tiesin, etten pystyisi elämään tupakoitsijan kanssa pidemmän päälle, aloin antamaan miehelle kovia vaatimuksia lopettamisen suhteen. Punainen lanka oli seuraavanlainen: "Valitse minut tai tupakka!". Mies sanoi valitsevansa ehdottomasti minut mutta selitteli, että lopettaminen vie vain aikaa. Hän alkoi pelätä, että jätän hänet, mikäli lopettaminen ei onnistukaan. Jätetyksi tulemisen pelko johti jatkuvaan valehteluun. Mies ei halunnut tunnustaa polttaneensa, vaan mieluummin valehteli silmät kirkkaina lopettamisen olevan hyvällä mallilla. Sain tietää, ettei asia ollutkaan niin ja pahoitin useasti mieleni.
Nyt on kulunut puoli vuotta lopettamislupauksesta. Mies polttaa edelleen (minulta salassa) ja valehtelee entistä enemmän. En siedä valehtelua, joten se tuottaa lisäongelmia suhteeseen. Kaikki muut asiat ovat kunnossa ja rakastamme toisiamme kovasti. En haluaisi jättää miestäni, mutta luulen, että se on jossain vaiheessa edessä, mikäli homma jatkuu samaan malliin. Tämä surettaa minua ihan liikaa ja aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa.
Olen miettinyt, että... Onko olemassa ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti pysty lopettamaan tupakointia, vaikka syy(t) ja menetelmät olisivat kuinka hyviä? Voiko riippuvuus voittaa rakkauden? Yksinkertaisesti: Miten minun tulisi tällaisessa tilanteessa toimia, ja kuinka kauan odottaa jotain tapahtuvan? Asia on vaikea, kun on tunteet pelissä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Melkoista kiristystä ja painostusta harrastat.
oli ihan tuhoon tuomittua alun alkaenkin. Jos sillä miehelläsi ei todellakaan ole sitä sisäistä paloa tupakoinnin lopettamiseen, ei se tule onnistumaan ikinä ja vielä vähemmän jos jatkat painostusta samaan malliin. Ja mitä valehteluun tulee, siihenkin voi jäädä koukkuun. Luulen että miehesi potee huonoa omaa tuntoa, kun on polttanut ja varmaan tuntee itsensä myös epäonnistujaksi jos jatkuvasti nalkutat / muistutat asiasta. Unohda asia hetkeksi, jopa kuukaudeksi, älä mainitse sanallakaan tupakkaa, älä edes ajattele sitä... Kuukauden päästä voit sitten ehdottaa miehelle keskustelua, ei kiristystä, ja keskustella asiallisesti tupakoinnin lopettamisesta. Jos se ei tuota tulosta niin niele tappiosi tai vaihda miestä...
uskon kyllä että ajan kanssa jokainen pystyy tupakoinnin lopettamaan. vaatii vain sopivan hetken ja motivaation.
tosin tuo kiristäminen saattaa pilata hyvänkin motivaation lopettamiseen. kiristämällä en tiedä kenenkään koskaan lopettaneen pysyvästi.
Miehenä lopettaisin suhteen välittömästi ei tuollaista kiristykseen sentään miehenkään tarvitse alistua.
Mitä jatkossa seuraa tuollaisen ihmisen kanssa joka kiristää kumppania, lisää kiristystä jollain muulla asialla?
jos todellakin rakastat tätä miestä niin paljon kun väität ei tupakoinnilla pitäsisi olla mitään merkitystä tässä asiassa!!
Jos mies todella rakastaa sinua niin paljon kuin mitä tekstisi antaa ymmärtää ei tupakoinnin lopettamisen pitäisi tuottaa hänelle vaikeuksia. Nistihän tosin ovat nistejä ja se mitä he puhuvat huumeestaan luopumisesta on pääasiassa tyhjää suun pieksäntää. Jos hän ei tähän mennessä ole saanut lopetettua ei hän lopetakaan. Opettele vaan elämään pahalle maistuvan ja haisevan miehen kanssa, sitähän ne tupakanpolttajat ovat. Haisuleita.
poikaystävääsi kertaakaan! olen ihan varma, että jossakin vaiheessa hän lähtee suhteestanne pois jos jatkat. itse olen polttanut n. kuusi vuotta. nykyinen kihlattuni poltti myös meidän seurustelumme alkuaikoina. hän lopetti n. 1/2 v. sitten (ollaan oltu kimpassa 3 v.). itsekin totta kai halusin lopettaa, mutta en ollut silloin valmis. nyt sitten iski tuossa joulukuun alussa sellainen inspiraatio lopetuksen suhteen, että päätin tehdä asialle jotakin. nyt olen kolmatta päivää champix-lääkekuurilla (nikotiinikorvaushoitolääke) ja päivä päivältä pössyttely vähenee. totta kai kihlattuni toivoi joka päivä, että lopettaisin, koska hän tietää, että siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä, ei edes minulle, mutta hän ei koskaan sanonut sitä ääneen. hän vain totesi, että "jos joskus päätät lopettaa niin olen sinun tukenasi". itse et voi millään ymmärtää miten hankalaa tupakasta eroon pääseminen on, koska et ole koskaan polttanut. suosittelisin, että löysäät ohjia ja annat poikaystäväsi olla rauhassa. hän kyllä lopettaa sitten kun on valmis. mutta sinun tulee myös varautua siihen, että se voi viedä kauan aikaa tai että hän ei välttämättä koskaan lopeta. toista ei voi muutta, parisuhde on kahden kauppa. tupakointi aloitetaan itsekkäistä syistä ja itsekkäistä syistä se myös lopetetaan. sinulla ei ole osaa eikä arpaa siinä asiassa.
joten savuttomuus ja muut terveet elämäntavat ovat minulle tärkeitä asioita.
-Mikä ettei, mutta älä vaadi samaa toiselta. Edes kumppanisi ei ole pakko ajatella samalla tavalla. Se vain hyväksyttävä, että ajattelutavoissa on eroja saman perheen kesken ja parisuhteessakin.
-Kaikissa ihmisissä on omat huonot puolensa ja tapansa, ei siitä mihinkään pääse. Aina joutuu sopeutumaan johonkin vaikka ei huvittaisi. Nyt kannattaa miettiä järellä, että onko tuo tupakointi niin iso asia että siitä kannattaa tehdä numeroa.
- Sinuna unohtaisin koko asian. Olishan se sullekin paljon helpompaa, kun ei tarvitsis nalkuttaa ja stressata asiasta. Anna polttaa jos haluaa. Lopettamisen on lähdettävä itsestä eikä sinun halusta, ei siinä auta nalkutukset eikä kiristäminen, kuten olet havainnutkin. Ei sillä linjalla kannata jatkaa, koska se ei ihan oikeasti tuo tulosta.
Tuntui siltä, että olin löytänyt kauan etsimäni elämäni miehen
-Ei sitä kannata pois pistää tupakoinnin takia. Kaikki ei löydä kunnon ihmissuhteita ikinä ja jokaisessa ihmisessä on jotain josta ei tykkää.
Jos lopetat suhteen tupakan takia, niin et välttämättä löydä enää uutta rakkautta. Ja vaikka löytäisitkin savuttoman miehen, niin pian voi olla olla hankalia ongelmia jonkun muun asian kanssa.
ei tuolla tavalla tupakointia lopeteta, että emäntä seisoo kaulin kädessä! ja pakottaa lopettamaan! en hauais olla sinun poikaystävä!
pakottamalla se ei onnistu siihen voi mennä aikaa tai sitte jos silä motivaatio riittää niin sen voi lopettaa heti, mutta ei tyttöystävän nalkutuksella.
tuota menoa ootte entinen pariskunta!