Päivämies --> Hoitomies

"Päivämies on SRK:n julkaisema tabloid-kokoinen sanomalehti. Lehti kertoo vanhoillislestadiolaisen liikkeen toiminnasta ja opetuksesta. Lehti ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja kirkkopoliittisiin kysymyksiin. Päivämiehen leivikki on 23 329 (1.10.2006).

Lehti julkaisee myös hartauskirjoituksia ja henkilöhaastatteluja. Vakiojuttuja ovat esimerkiksi pääkirjoituksen alle sijoitettu kolumni, Perhepeili sekä "Elämää ja ihmisiä". Kerran kuussa julkaistava nuorten osasto Kapsäkki käsittelee nuorten asioita. Kapsäkkiä toimittavat enimmäkseen nuoret itse. Lehdessä on myös arvioita kirjoista ja muista julkaisuista. Viikoittain lehdestä ilmestyy myös äänilehti CD-levynä.

Päivämies perustettiin vuonna 1954. Lehden päätoimittaja on Ari-Pekka Palola, ensimmäinen oli Antti Koukkari. Alun perin lehti uutisoi yleisesti kristillisyydestä, erityisesti evankelis-luterilaisesta kirkosta, mutta alkoi painottua myöhemmin vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattajaksi. SRK:n puheenjohtajan Olavi Voittosen mukaan Päivämies on kristillinen viikkosanomalehti. Se kertoo vanhoillislestadiolaisuudesta ja sen toimintaympäristöstä sekä ottaa Voittosen mukaan rakentavasti kantaa keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin kysymyksiin. Hänen mukaansa lehti on poliittisesti sitoutumaton ja tarkoitettu kaikkien luettavaksi.[1] Päivämiehen perustamiskokouksen pöytäkirjojen mukaan Päivämies toimii vanhoillislestadiolaisuuden yhdyssiteenä ja sen avulla pyritään torjumaan "sielunvihollisen hyökkäyksiä". Päivämiehen avulla pyritään myös taistelemaan kansankirkon maallistumista vastaan.[2]


Sisällysluettelo [piilota]
1 Päivämiehen sisältö Alasuutarin gradun mukaan
2 Kirjallisuutta
3 Katso myös
4 Aiheesta muualla
5 Lähteet



[muokkaa] Päivämiehen sisältö Alasuutarin gradun mukaan
Graduntekijä Päivi Alasuutarin Päivämies edustaa vanhoillislestadiolaisuuden virallista tulkintaa uskonkysymyksistä. Saarnatekstit ovat liikkeen saarnaajilta, jotka ovat auktoriteetteja. Saarnaajat kirjoittelevat lehteen muutenkin runsaasti. Pääkirjoitukset ovat lehden päätoimittajan tai SRK:n johdon kirjoittamia. Lehden toimitus valitsee julkaistavat lukijakirjeet. Pääkirjoituksesta käyvät Alasuutarin mukaan hyvin ilmi vanhoillislestadiolaisuuden kannalta ajankohtaiset asiat.[3]

Alasuutarin mukaan vuosikokouksissa ja puhujain ja seurakuntavanhinten kokouksissa käyttettyjä puheenvuoroja referoidaan vain vähän. Joskus näistä tilaisuuksista tehdyistä jutuista saa vihjeitä siitä, että keskusteluissa on esitetty muitakin näkemyksiä kuin niitä, jotka pääsevät Päivämiehen palstoille asti.[4]

Alasuutarin mukaan Päivämiehen tehtäväksi on määritelty "oikean uskon" sanoman levittäminen, eikä se ole mikään jäsenistön aatteiden vapaa markkinapaikka. Liikkeen sisäisiä ideologisia taisteluita ei käydä lehden palstoilla.[4] Uskontososiologian dosentti Jouko Sihvon mukaan vanhoillislestadiolaisuuden sisäistä kapinointia on sensuroitu tarkasti lehdestä ja siitä löytyy paremmin tietoa muista lähteistä.[5]

Päivämiehessä käytetyssä kielessä on voimakkaita kielikuvia. Lehdessä käytetyt termit pureutuvat usein Raamatun kertomuksiin tai lestadiolaiseen perinteeseen. Kielenkäyttöön vaikuttaa sekin, että vanhoillislestadiolaisilla on käytössä vuoden 1776 raamatunkäännös. Lestadiolaisuuteen kasvaneelle tietyt ilmaisut ovat tuttuja saarnoista, mutta ulkopuoliselle ne ovat vaikeasti avautuvia.[6]

Esimerkkejä terminologiasta vuosina 1954–1984, tulkinta yleiskielelle Päivi Alasuutarin:

astia – ihmisen sielu
julkinen synti – julkisesti tehty julkisesti nähtävissä oleva synti
julkinen parannus – synnin tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen seurakunnan läsnä ollessa
korjaaminen – uskovaisen oikaiseminen vääristä ajatuksista tai teoista
kulttuurioptimismi – näkemys, että kulttuuri kehittyy koko ajan paremmaksi
Kuuliaisuus on parempi kuin uhri (1. Sam. 15:22) – on parempi nöyrästi totella elämäntapanormeja kuin myöhemmin yrittää hyvittää vääriä toimiaan
panna synti nimellisenä pois – tunnustetaan jokin konkreettinen syntinä pidetty asia ja pyydetään anteeksi
parannuksen teko – ripittäytyminen ja syntien anteeksi pyytäminen[6]

[muokkaa] Kirjallisuutta
Palola, Jukka: Päivämies herätysliikelehtenä. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-693-232-0. [1]

[muokkaa] Katso myös
Siionin Lähetyslehti
Siionin kevät

[muokkaa] Aiheesta muualla
Päivämies - otteita neljästä uusimmasta lehdestä

[muokkaa] Lähteet
↑ Usko tulee kuulemisesta - SRK:n suviseurat Perhossa 2005. SRK 2005, sivu 23
↑ Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä, s. 4-5. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992.
↑ Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä, s. 4. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992.
↑ 4,0 4,1 Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992. s.5
↑ Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992. LAUSUNTO tutkielmasta
↑ 6,0 6,1 Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992. s.6 "

Lähde:Wikipedia