http://keskustelu.plaza.fi/ellit/perhe/keskustelu/t1650091 Tuossapa keskustelu, jonka jälkeen ei tarvitse ihmetellä miksi maailmassa on niin paljon yksinhuoltajia. Jos murto-osakin on noin kieroja naisia, niin mihin mies enää voi uskoa? Miehet ovat valitettavasti täysin altavastaajina tällaisissa tapauksissa eikä mitään oikeudellista suojaa ole.
Isäksi vastoin tahtoaan
Vorschmack
71123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
voiko miehen muka pakottaa isyystesteihin?
no tuo nyt olikin ihan sairasta jo, mut yleisesti ottaen, jos sinä miehenä kikkelisi johonkin naiseen tunget, niin tiedät kyllä aikuisena ihmisenä että AINA on mahdollisuus että nainen tulee raskaaksi. EHKÄISYSTÄ HUOLIMATTAKIN
vehkeesi syöksevän??? Jos et mistään hinnasta halua lasta, voi välttää sen elämällä selibaatissa. Yksinään ei kavalinkaan nainen pysty lisääntymään.
että luulo ei ole tiedon väärti. Tuossakin luullaan ja epäillään että nainen olis toiminut noin? En usko. Mut, jos joku noin tekee, se on tuomittavaa ja sairasta. Pitäkää miehet huoli kortsusta käytön jälkeen ja vetäkää se heti vessasta tai tuhotkaa muuten.
jos et tiennyt niin vessaan ei kumeja työnnetä. mutta esim sen voi pestä. jos niin kovasti epäilet muijaa niin ehkä kärsit sen verran että peset sen
eivät voi tulla raskaaksi!! Siitä alkaa koko loppuelämän piina ja ämmästä ei pääse eroon ikinä kokonaan.
Miesten tulisi kuitenkin tajuta että HEILLÄ on oikeus siihen lapseen joka syntyy vaikka heiltä ei ole koskaan kysyttykään haluavatko he olla isiä.
Kun tuore isä pitelee pienokaistaan sylissään, oli lapsen äiti millainen tahansa, hän voi vaikuttaa oman lapsensa tulevaisuuteen valtavan paljon. Ja mikä ilo ja riemu kun lapsi kietoo pienet käsivartensa kaulan ympärille ja sanoo moneen kertaan "isi mun isi..." ja rakastaa.
Tätä eivät monet naiset tajua kun tekevät lapsen itseään varten. ISÄLLÄ ON OIKEUS, vaikka ei siinä vaiheessa kun nainen päättää että lapsen pitää, TÄYTEEN ISYYTEEN kun lapsi on syntynyt. Pitäkää siitä kiinni! Saatte moninkertaisen palkkion kuin mitä aavistattekaan.
itselläni oli vuos sitten tilanne,että olin opetellut 12 vuotta hyväksymään asiaa,että en ikinä tule saamaan omaa jälkikasvua ainakaan luonnollisin keinoin.
yllätyksekseni ja jopa järkytyksekseni huomasin kuitenkin olevani raskaana ja siit alkoi pähkiminen mitä teen. Nyt olen pienen tyttövauvan ylpeä äiti.
Isältä kysyin mielipidettä,ja hän lupasi tukea minua,päätän sitten miten tahansa, ja päätökseni tehtyä hänen äänest kuuli,että ehkä tää homma ei ny ihan näin mennytkään.
juhannuksena hän ilmoitti että hän ei oikeastaan halua olla koko asian kanssa missään tekemisissä,mistä hän muutti mieltään useamman kerran...
viimeisin tilanne olisi hänen mielestään paras idea:hän on lapseni elämässä mukana,mutta ei tunnusta lastaan.
Toivoin hänen jopa pienen hetken ajan muuttavan mielipidettään lapseni tunnustamisasian suhtee,mutta ei...
Joten taitaapa olla parasta,että "herra" ei tule olemaan lapseni elämässä mitenkään,koska ei halua lapsenikaan saavan hänelle kuuluvia oikeuksia isäänsä,enkä halua "pakottaa" ketään olemaan isä vasten tahtoaan,mutta en hyväksy myöskään että joku "leikkisi" lapseni tunteilla ja elämällä.