Moi,
Aprikoin tossa keväämmällä jonkinlaisen pikkupurkin, käytetyn ht-veneen tai vastaavan ostamista ensimmäiseksi omaksi veneeksi. Tarkoitus olis päästä liikkumaan Espoon lähisaarissa.
Jotkut tutut ovat käyneet noita navigaatioliiton tutkintoja, itse mietin vaan onko tutkinnosta vastaavaa käytännön hyötyä. Onko teillä kokemuksia ovatko kansalaisopistojen kurssit niihin kuluvan ajan arvoisia? Tiedättekö voiko tutkinnon suorittaa ilman kurssia ihan itseopiskelun perusteella?
Sinänsä vesillä liikkuminen on tuttu laji, poikasena tuli Busterilla kalastettua useampi kesä...
Aprikoin tossa keväämmällä jonkinlaisen pikkupurkin, käytetyn ht-veneen tai vastaavan ostamista ensimmäiseksi omaksi veneeksi. Tarkoitus olis päästä liikkumaan Espoon lähisaarissa.
Jotkut tutut ovat käyneet noita navigaatioliiton tutkintoja, itse mietin vaan onko tutkinnosta vastaavaa käytännön hyötyä. Onko teillä kokemuksia ovatko kansalaisopistojen kurssit niihin kuluvan ajan arvoisia? Tiedättekö voiko tutkinnon suorittaa ilman kurssia ihan itseopiskelun perusteella?
Sinänsä vesillä liikkuminen on tuttu laji, poikasena tuli Busterilla kalastettua useampi kesä...
Vastaukset 31
Vanhimmat
on hyötyä,saat teoreettisen pohjan ja siitä on hyvää jatkaa käytännössä.
Opiskella voit kotona ja tehdä tutkinto,mutta on hauskempaa opiskella porukassa.
...sanoisin, että kurssi on aika turha, itseopiskelulla menee yhtä hyvin. Se nyt on vähän kyseenalaista, onko siitä tutkinnosta mitään hyötyä sinällään, mutta ainakin vesiteiden säännöt tulee siinä kerrattua ja vähän navigaation perusteita, jos kartanluku ei satu olemaan kovin tuttua.
Kukahan sitä kurssia sitten tarvitsisi? No, ehkä sellainen, jolta opiskelu sinänsä, siis tenttiinlukeminen ja itsenäinen harjoittelu, ei oikein suju. Ja jos mitään vesilläliikkumistaustaa ei ole ja sattuu hyvä vetäjä kurssille, niin uskoisin siitä saavan enemmän irti kuin pelkästä yksinlukemisesta.
Itse en ole koskaan tykännyt tuommoisesta "kerran viikossa pari tuntia monen viikon ajalla" opiskelusta missään asiassa, mieluummin otan kirjan ja luen sen kerran läpi.
Ehkä sinun kannattaisi hommata se kurssimateriaali (kirja) ja lukaista se. Jos siinä lukiessa alkaa tuntua, että jokin ei ole kertalukemalta tajuttavissa, niin mene kurssille. Siellä voit ainakin kysellä.
että kurssi ei ole turha.Kyllä mielestäni on helkkarin tärkeää että veneilijä osaa lukea merikortin,osaa laskea kurssin,tuntea meriteiden säännöt jne.
Tämän päivän veneilijät luottaa sokeasti elektroniikkaan,täytyy osata navigoida ilman sitä.
Muistan kun Decca-vastaanottimet tuli markkinoille, eräs veneiljä samassa laiturissa,(omisti suuren Finnsailerin)pyysi minut ottamaan kordinaatit merikortista jotta saisi ne Deccaan.
Mene vaan saaristolaivurin kursseile. Siellä oppii todella kartanlukutaidot merimerkit ym hyödyllistä. Vuosi aikaa käyneenä voin suositella.
Onkohan noita itseopiskelleita turhan paljon tuolla vesillä, kun eivät tunne vesiliikenne sääntöjä. Sielläkin on säännöt.
...lukea oikein ajatuksella kirjoittamaani. Sanoin, että KURSSI, siis istuminen jossain luokassa kuuntelemassa, on todennäköisesti turha. En, että kurssin sisältö, siis siitä kirjasta löytyvä kama, olisi turhaa. Mutta mielestäni siinä ei ole paljoakaan sellaista, jota normaaliälyinen veneilystä kiinnostunut ei tänä päivänä tietäisi muutenkin ja ne loput oppii nopeasti lukemalla. Itse asiassa olen sitä mieltä, että ehkä niitä erikoisempia kulkuvaloja ja merkkikuvioita lukuunottamatta lähes kaikki oli sellaista, minkä minä odottaisin jokaisen lukion käyneen ja hiukan merenkulusta kiinnostuneen tietävän ihan "yleissivistyksenä". Ja nykyäänhän lähes kaikki käyvät lukion... Sinä taidat olla vähän toista ikäryhmää, tuosta Deccasta päätellen. Sehän oli käytössä jo toisesta maailmansodasta... Tai jos meinasit Deccaan perustunutta AP-systeemiä, niin se taisi tulla jossain 1980-luvun alussa.
on monenlaisia,sinä et halua istua kurssilla, monä taas istun mielellään, niinkuin sanoin on hauskempaa lukea yhdessä mutta ei kaikkien tarvitse siitä tykkää.
Olen tietoinen että Decca kehitettiin toisen maailmansodan aikana,mutta tarkoitin kyllä nämä huviveneilyyn tarkoitettuja laitteita, en muista minä vuonna porukka alkoi niitä ostaa.
Ollaan sitten samaa mieltä että on hyvää osata navigoida?(paperisella merikortilla)
Itse en ole ko kurssia/kursseja käynyt, vaan partiolaisten omat, mutta olisin kuitenkin kurssin käymisen puolella sitä taustaa vasten, että vaimo kävi sellaisen juuri.
Makuasiahan on, että haluaako päntätä kaiken yksinään kotona vai tekeekö sen mielummin seurassa. Tietysti kurssilla voidaan kädestä pitäen opastaa jos esim merkintälaskut yms aukea itselle.
Puolustaisin kuitenkin kurssia siinä mielessä, että niissä on usein vetäjinä kokeneita merenkulkijoita kuten merivartijoita tai meripelastajia ja heillä on tietoa elävästä elämästä, eikä ole tälläisen tarun varassa mitä netistä löytyy.
Väitän, että kurssilla siirtyy myös paljon hyvää käytännön tietoa, jota ei kirjoista löydy. Esimerkkinä, että vastoin kaikkien oppikirjojen opetuksia niitä fendareita ei välttämättä kannata lykätä rantauduttaessa valmiiksi sinne veneen ulkopuolelle roikkumaan.
##niitä fendareita ei välttämättä kannata lykätä rantauduttaessa valmiiksi sinne veneen ulkopuolelle roikkumaan.##
Asiaan kuuluvat valmistelut kaiketi kannattaa jättää tekemättä muutenkin, selvittelee narutkin sitten vasta kun tarvii.
Tollasia näkee kyllä joka kesä...ikävä kyllä.
Ammattimerenkulussa muuten aloitetaan valmistelevat toimet jo 1/2-1 tuntia ennen laituria.
Kaikki tietty turhaan.
"Asiaan kuuluvat valmistelut kaiketi kannattaa jättää tekemättä muutenkin, selvittelee narutkin sitten vasta kun tarvii"
Tuollaista en väittänyt missään. Mutta jos viereisissä veneissä on fendarit ja väli on ahdas, niin lievin seuraus fendareitten menemisestä ristiin on fendarinarun katkeaminen ja parissa elävän elämän tapahtumassa toisessa vääntyi kaide ja toisessa repesii kaide ja meni ikkuna rikki.
"Ammattimerenkulussa muuten aloitetaan valmistelevat toimet jo 1/2-1 tuntia ennen laituria.
Kaikki tietty turhaan."
Ammattimerenkulussa tehdään, niin kuin siellä on tarpeellista, eikä ne käytännöt ole välttämättä sovellettavissa huvialuksiin. Esimerkiksi Rekka-Autokin joutuu huomioimaan risteyksessä kääntösäteen, mutta Cliolla asian voi unohtaa.
Tätä siis juuri tarkoitin tuolla oikean kurssin hyvyydellä. Kirjoista ja lehdistä selviää jotakin, mutta kokenut kurssin vetäjä voi antaa lisävihjeitä elävästä elämästä.
...väitteeni mukaan pilvin pimein sitä porukkaa jolle ei viitoituksetkaan ole yhtään selkeitä. Ei edes lateraaliviitat elleivät satu porttina vierekkäin olemaan.
Ei kyse varmaan mistään Mensan kokeesta ole vaan viitseliäisyydestä. Useat vaan ajattelevat että persetuntumalla pärjää hyvin, mitä noita suotta opettelemaan.
Minä jouduin kyllä lukemaan paljon jotta aikoinaan selvisin laivuritutkinnoista,mutta meille on suotu eri määrää sitä "snajua".
Kyselin täällä tuttavilta ja työkavereilta,niillä joilla on lapsia koulussa,ei peruskoulussa tai lukiossa opeteta mitään navigoinnista tai veneilystä. Jos joku opettaja sen tekee niin on varmaan aika pintapuolista.Väitän että on aika paljon uutta opittavaa jos maakravuna aloittaa.
Tyttäreni sai 29 pistettä saaristolaivurin tutkinnossa ja olen ylpeä hänestä,hän on varmasti fiksumpi kuin isäukkoaan.
Kippariterveisin,ja jos kesällä liikut täällä Inkoo-Tammisaari-Hanko saaristossa ota yhteys VHF-llä,Mia vastaa aina, niin otetaan kaljat ja funtsataan maailman menoa.
...sanoa, mikä vaikutus aikanaan itselläni oli sillä, että olen aina ollut sinänsä merestä ja laivoista kiinnostunut ja niistä lukenut niin faktaa kuin fiktiotakin. Todennäköisesti siinä oli matkan varrella tarttunut jotain, mikä osaltaan teki navigaatiotenteistä helmpompia. Mutta kyllä meillä oli koulussa (70-luvulla) ihan liikuntatuntien ohjelmassa suunnistusta. Väitän edelleen, että jos osaa suunnistaa maastossa peruskartalla, osaa käytännössä suunnistaa myös merellä (rannikolla/saaristossa, missä harjoitetaan ns. suhteellista navigointia). Koordinaatistot kuuluuvat perusmatematiikan opetukseen, siinäkään ei pitäisi olla mitään erikoista. Myös maantiedon opetukseen liittyivät kartat (ja pituus-/leveysasteet). Fysiikan peruskauraa oli v=s/t.
No, täysin maakrapu ei ehkä tunne viittojen merkityksiä, mutta nehän oppii äkkiä.
Ajan takaa lähinnä sitä, että ei siellä (eikä veneilyssä yleensäkään) ole mitään erityistä mystiikkaa, jota ei voisi hanskata yleissivistyksellä. Veneen hallinta on vähän eri juttu, mutta itse asiassa peruskoulun ja lukion fysiikassa on teoriaperusteet siihenkin eikä sitä muutenkaan noilla navigaatiokursseilla opeteta.
Onnittelut tyttärellesi hyvistä pisteistä silti (ei itselläni noin hyviä ollut, tosin minä kävinkin tentin vain läpimenosuorituksena).
opetetaan siellä joo... mut jos nyt menet pyörimään lähisaariin, niin piisaa kun tiedät merimerkit ja osaat solmut ja vähän rauhallisuutta rantautumisiin.
Itse olin veneillyt avoveneellä aivan pikkupojasta lähtien (yli 30 vuotta) saaristossa ja työskentelen maanmittausalalla eli karttojen kanssa joten osasin lukea karttoja. Lisäksi osasin tärkeimmät merimerkit. No... niillä pärjäsi...
Kuitenkin kun tein ensimmäisen pitemmän merireissuni vierailla vesillä, päätin sen jälkeen mennä saaristolaivurikurssille. Luulin kurssille mennessäni että kaikki siellä on tuttua ja että osaan jo lähes kaiken. Kurssin käytyäni olen sitä mieltä etten oikeasti tiennyt vielä paljon mitään! Kurssi lisäsi varmuutta ja ennenkaikkea teoriatietoutta navigoinnin nikseistäja meriteiden säännösitä/merenkulusta yleensä. (navigoimisena en pidä karttaplotterin tuijottamista).
Kannattaa ehdottomasti käydä kurssi! Innostuin niinkin paljon että aion vielä jatkaa rannikkolaivuritutkintoon asti. Voihan noita itsekin tietysto koettaa opsikella mutta kurssi on siitä hyvä että siellä voi kysellä ja jakaa mielipiteitä muiden kanssa.
Minusta jok utällainen saisi olla pakollinen, edes jonkinlainen veneajokortti olisi hyvä.
Kurssi lisää ennenkaikkea varmuutta ja turvallisuutta veneilyharrastuksessasi ja uskallat lähteä edemmäksikin kalaan!
Asiasta jonka opit kurssilla ja jota et hallinnut vanhastaan? (ja ehkäpä vielä sellaisesta, jota et usko oppineesi itseopiskelussa?)
sellainen muovinpalainen, jossa on asteet yms voi maksaa niin per**leesti. samalla hinnalla olisi saanut seitsemän plotteria.
"muovinpalainen, jossa on asteet yms voi maksaa niin per**leesti. samalla hinnalla olisi saanut seitsemän plotteria."
Tarkoitit varmaankin sellaista muovista navigointikolmiota, jonka käyttö kursseilla opetetaan. Se maksaa korkeintaan 15-16 euroa. Missä niitä parin euron plottereita myydään?
venekerhot järjestää kursseja ja koulutusta saa tietysti alan oppilaitoksista. Kurssilla saat tietoa teoriasta, sen minkä pystyt omaksumaan. Käytäntö tulee opittua veneessä. Kurssin tärkein anti on minun mielestäni: Oikea asenne veneilyyn ja sen jälkeen ollaankin oikealla "tosi suunnalla"!
Itse aloittelin veneilyn ensin ilman kursseja, mutta kurssin käytyä ja kokemuksen kartuttua alkoi sitä varmuuttakin tulemaan.
Toki kurssin tiedot voi itsekin lukea, mutta omalla kohdalla yksi vapaa ilta viikossa vaipanvaihdon lomaan oli kyllä varsin mukava. Ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen talvella veneilykauden ulkopuolella oli mukavaa.
Saaristokurssin suorittaminen taitaa olla monen veneilyseuran liittymisen ehtonakin, jos aikoo jonkin seuran eduista sitten nauttia. Ainakin kotipaikkakunnan seuralla löytyy tarjota saaritukikohtaa vuokrattavine mökkeineen ja saunoineen laituripaikan lisäksi.
Kiitoksensa ansaitsee myös kurssin vetäjä hauskoinen tarinoineen.
Mutta veneilemään ei kurssilla opi, siis veneen käsittelyä jne. navigoinnin perusteet ja meriteiden säännöt on kuitenkin kaikkien veneilijöiden hyvä osata.
oli jotain juttua aikaisemmin. Täyttä selvyyttä ei tainnut syntyä, mutta se käsitys jäi, että ainoastaan ns. navigaatioseurat edellyttävät tätä. Muut, "varsinaiset" vene- ja pursiseurat eivät. Onko jollain muuta tietoa?
Kurssilla käyminen oli kivaa sen lisäksi, että se oli hyödyllistä käytännön navigoinnin kannalta. Itseopiskelussa ei ehkä hoksaa mitkä jutut on käytännössä tärkeitä ja miten teoria sovelletaan käytäntöön. Tuleehan kurssilla juttua muustakin veneilystä kuin pelkästä pääaiheesta.
Milläs kurssilla sitten opetetaan veneenkäsitelyä kiinnitämista yms. merimiestaitoja ?
Vai annetaanko niiden osalta vain ohje, että opettele kantapään kautta.
Ei ainakaan näillä saaristo- ja rannikkomerenkulun kursseilla. Nämä keskittyvät navigointiin perinteisin keinoin, sekä kartanluvun harjoitteluun ( nooh osa navigointia sekin), sekä meriteiden sääntöjen opettelua.
Mutta toki kurssien vetäjät kertoilevat kaikenlaisia vinkkejä muutenkin ohi varsinaisen agendan.
Jotkut veneilyseurat saattavat järjestää kursseja itse veneen käsittelyssä - mutta en ainakaan itse ole sellaiseen koskaan törmännyt.
Kippari-lehti teki joskus melko napakan pikkukirjasen aiheesta, ja siinä oli joitakin veneen käsittelyyn ja rantautumiseen liittyviä vinkkejäkin.
Käytännön veneilyn oppii vain sitä harrastamalla, ja vähemmillä tötöilyillä pääsee jos on tilaisuus ensin opetella jonkun kokeneen kaverin apuna.
Veneen kiinnityksen mallia voi toki katsella satamassakin, mutta kyllä se käytäntö jää itse opeteltavaksi.
Järki ja harkinta mukaan, niin kyllä se siitä. Kun pysyttelee merkityillä väylillä ja ajaa merkit siltä puolelta kuin kuuluu, niin vaara esim karille ajosta on jo hyvin pieni. Tuntemattomilla merkitsemättömillä vesillä ei kannata kaahata, ja rantautuminen valmistella kaikessa rauhassa.
Ankkuria ei muuten sitte heitetä, vaan se lasketaan rauhassa, ja sen köysi kannattaa juoksuttaa vaikka knaapin kautta - mieluummin kuin laskijan jalan ympäri , niin köysi ei heti kiskaise ankkurin laskijaa mukanaan veteen.
Veneen ja laiturin väliin ei kannata mennä , siinä voi ruhjoutua pahastikin, samoin tekee kipeetä jos tipahtaa sivukannelta laiturin tai aisan ja veneen väliin. Aisa jalkojen välissä tekee sekin kipiää ainakin meille miehille!
Eli järki mukaan, ja hoppu ja hätäily pois!
Ehdottomasti kannattaa käydä kursseja. Kursseilla jotenkin saa varmuuden moniin asioihin ja opinnoilla huomaa miten muiltakin poistuu virheellisiä tietoja milloin mistäkin asiasta. Käytännön huviveneilyssä ikävä kyllä huomaa, miten monilta on täysin kateissa perusasiatkin.
Yksikään kalastaja tai kalastajavenekunta ei ole milloinkaan haitannut mitenkään omaa kulkuani.
Se on kyllä todettava suurella kiitoksella.
Rannikko on jo kauempana rannikolla tapahtuvasta veneilystä, nimestään huolimatta. Suurin osa asiaa unohtuu tarpeettomana puolessa vuodessa. Avomeri on sitten jo ihan pelkästään nice-to-know matemaattista aivovoimistelua, jonka näkyvänä hyötynä on lupa pitää komiaa lippua tangossa.
Saaristokurssi antaa kaikista eniten sitä ihan jokapäiväistä käytännön tietoa. Suosittelen kyllä. Ei siinä juuri mitään häviäkään kun sen käy.
Käykää ihmeessä kaikkia mahdollisia kursseja. Mitä enemmän olen itse opiskellut, sitä enemmän olen huomannut, mitä en sittenkään tiennyt.
Kyllä on myös hienoa, että ikivanha 1600-luvulla kehitetty tähtitieteellinen navigaatio-oppi jatkaa elämäänsä myös meidän amatöörienkin parissa. Ei se ole mikään arvolippukysymys.
Mutta kyllä täytyy reilusti myös sanoa että se on aivan turha, kun nyt tässä kerran puhutaan pienveneellä veneilystä, rannikko näkökentässä. Hyödyllisempää olisi käydä jotain veneenkäsittelykursseja.
Itsekin suoritin tutkinnon aivan mielenkiinnon vuoksi, kun en aiemmin ollut tuota tähtitaivas-asiaa sen enempää pohtinut enkä ollut jyvällä miten paikka määritetään taivaankappaleiden perusteella.
Ja onhan se lippu sitten komia veneen tangossa ;)
nehän näkee palijaalla silimällä.
ennen pimiää lähet sitten kotio - maita
vasten ku tulet et nää paskaakaan ku tykität
plaanissa urku auki...
Tietääkseni ei tänäpäivänä, mutta mene Suomen Navigaatioliiton sivuille niin saat tietoa. Se,että tieto lisää tuskaa lisää myös turvallisuutta liikkuessa millä tahansa pinnalla kelluvalla vehkeellä vesillä.
Nythän on niin että Navigaatioliiton kurssit ovat
enempi teoriapitoisia,mutta hyviä.Kun on tullut
käytyä vähintään saaristokurssi,niin sen jälkeen
kannattaa ottaa selvää Veneilyliiton kursseista.
Eri seurat järjestävät niitä keväästä lähtien ja
nämä ovatkin sitten täysin eri juttu.Veneen käsitte-
ly opitaan näillä kursseilla.Liikutaan vesillä ja
todella opetellaan veneen käsittelyä.Kannattaa olla
ajoissa liikkeellä koska nämä kurssit ovat nopeasti
täynnä.
Suosittelen kurssia. Antaa hyvät eväät veneilyyn. Kartan luku ja kompassin käyttö eksymineen ja erantoineen meriteiden säännöt.
Riippuu tietysti kurssin vetäjästä. Meillä oli vanha merikarhu Porin navigaatioseurasta ja tunnit olivat erittäin mielenkiintoisia ja laskut suoritettiin vielä vanhaan tapaan "pännäpaperilla". Se on sitä oikeeta kunnon vanhaa opiskelutapaa. Ei niitä asioita opi jos selailee netistä nopeasti. Asiat pitää itse sisäistää ja oppia ja tallentaa muistiin. En ole ikinä uskonut siihen että nettisivuilta tiedot vaan imettäisiin muistilokeroihin yhdellä simäyksellä.
Kun kerran opettelee niin osaa unissaakin asiat ja varsinkin silloin kun myrskyää, sataa ja paatti keinuu...
"Tosisuuntaa tosimerkit"
"Tuuli tuo ja virta vie"
Koitas hilautua vain kursseille ja ota kaikki irti.