Olen vielä raskauden alku vaiheessa, mutta haluaisin kysyä asiasta mikä mua synnytyksessä pelottaa hieman...
eli pelkään repeämistä... kaikki eivät kuulemma repeä ja jotkut sitten repeävät todella pahasti... olen myös kuullut että kannattaa antaa revetä, koska jos väliliha leikataan se on kuulemma kipeämpi jälkeenpäin, kuin jos se on revennyt itse... onko tähän asiaan kenelläkään näkemystä...? Tämä pelottaa mua jotenkin hirveästi vaikka muuten en synnytystä pelkää...
Minua hieman hirvittää myös se, että jos ulostan synnytyksen aikana niin häpeänkö sitä sitten hirveesti... peräruiskeen kuulemma saa ennen synnytystä mutta joskus kai tulee silti...?
Tämä on ensimmäinen lapsemme ja olen 28-vuotias...
eli pelkään repeämistä... kaikki eivät kuulemma repeä ja jotkut sitten repeävät todella pahasti... olen myös kuullut että kannattaa antaa revetä, koska jos väliliha leikataan se on kuulemma kipeämpi jälkeenpäin, kuin jos se on revennyt itse... onko tähän asiaan kenelläkään näkemystä...? Tämä pelottaa mua jotenkin hirveästi vaikka muuten en synnytystä pelkää...
Minua hieman hirvittää myös se, että jos ulostan synnytyksen aikana niin häpeänkö sitä sitten hirveesti... peräruiskeen kuulemma saa ennen synnytystä mutta joskus kai tulee silti...?
Tämä on ensimmäinen lapsemme ja olen 28-vuotias...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse en tietääkseni revennyt, mutta vaikka olisinkin, en kyllä olisi sitä siinä tuoksinassa edes huomannut. Alapää on niin turta ja puudutuksia saa. Sen sijaan vauvalle tehtiin tilaa episiotomialla. Pelkäsin sitä kovasti etukäteen, mutta se ei koskenut. Ensin pistettiin puudutus, jonka nippaisua tuskin huomasin. Samoin veitsen viilto, kysyinkin, että tehtiinkö se jo vai..? Tikkejä ommeltiin ja viikon söin särkylääkkeitä eikä n. 2 viikkoon pystynyt ja kannattanut koko takalistolla istua. Tämä vähän yllätti ja veti mieltä matalaksi. Samoin en ollut tajunnut, kuinka synnytys/eppari vaikutti hetkellisesti pidätyskykyyn. Mutta nopeasti paikat toipui entiselleen!
Itse olin meittinyt myös tuota ulostamista... Minulle ei peräruiskeita tarjottu ja asia kävi mielessä synnytyksen tiimellyksessäkin, mutta kun todella käytiin ponnistamaan, niin se on pienin murhe. En oli varma ulostinko synnytyspöydälle, luulen että näin kävi, koska minua neuvottiin ponnistamaan kuin kakalla olisi. :) Kätilöt kuitenkin hoitavat hyvin hienotunteisesti, asiaa mainostamatta allesi puhtaan paperin ja sotkut on hetkessä siivottu roskiin. Luulen, että suurimmalta osalta sieltä perästä tulee muutakin, kuin vauva. :)
Ekassa synnytyksessä tehtiin minullekkin episiotomia, tosin en edes itse tajunnu oikeestaan koko tapahtumaa, ku ei miltää tuntunu!
Toisessa tuli aika iso repeämä ja kolmannessa tuli pieni repeämä, mutta voin sanoa ettei sekään kyllä miltään tuntunut.. Tai en olisi edes repeämästä tiennyt ellei sitä minulle olisi sanottu ja tikattu =)! Että sen verran repeämä sattuu synnytyksessä!
Tuo ulostaminen on aivan normaalia.. Hullua kyllä, samaa mietin itsekkin kun ensimmäistä lähdin synnyttämään, kunnes tajusin, että olenhan minä töissänikin vaippoja vaihtanut. Enkä ole silti pitänyt ihmisiä sen huonompiarvoisena, yrittänyt hoitaa asian mahd. hienotunteisesti. Siis asia kuuluu täysin normaaliin hoitotyöhön, myös synnärillä!
Ap.lle: Onnea synnytykseen! Pelot ja kaikki oudoimmatkin ajatukset ovat täysin normaaleja tässä vaiheessa. Ja synnytyksen jälkeen huomaat et enää muistakkaan asioita joita nyt mietit!
eppari ja ulostin myös....mutta hienosti paranin ja muita repeämiä ei sitten tullukaan. emätin on tiukka ja pidätyskykyä on.
Tuolta löydät vastaukset ensimmäiseen kysymykseesi.
http://www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys/artikkelit.php3?artikkelinr=8
Repesi ja parani hyvin. Leikkaushaava ei niin hyvin välttämättä paranekkaan. Ei sitä repeämistä edes huomaa
Itse sain 4 asteen repeämät ja 2 viikkoa kesti parantua. Pelkäsin itse myös repeämistä paljon enemmän kun itse synnytystä ja synnytys tapahtuikin tosi nopeasti ja helposti, mutta sitten repeämät olivat pahimmat mahdolliset ja muutama päivä synnytyksen jälkeen oli aivan tuskaa, mutta paljon nopeammin parannuin mitä olisin kuvitellut :)
Ja tuskimpa siinä tulee mietittyä, että mitä jos tulee vähän ulostetta. Itsellä kyllä tyhjeni suoli jo ennen synnytystä, että ei ollut mitää sisällä mitä olisi voinut tulla.
Jos sinulla on sulkijalihas poikki niin se ei parane 2 viikossa. Minulla 'vain' 3.asteen repeämät enkä toivu niistä ikinä... Eli tiedän mistä puhun.
PAHOISTA REPEÄMISTÄ EI TOIVU.
niin ja mulle ainakin sanottiin että parempi eppari kuin isot repeämät. itelle eppari enkä muualta revennyt. hyvin parani. jotkuthan voi vielä revetä vaikka epparikin tehdään.
Tutkimusten mukaan episiotomia ei estä pahempia repeämiä. Se repeää, joka on revetäkseen. Valitettavasti sitä ei voi välttää.
itse synnytin esikoiseni noin vuosi sitten ja sain 2.asteen repeämät. tikkejä tuli 7 kappaletta.
välilihani on kätilön mukaan matala josta johtuen oli milleistä kiinni etteikö olisi mennyt b-rappuun asti ja se olisikin ollut isompi homma. itse pelkäsin myös repeämistä ennen synnytystä, mutta ei se kuitenkaan ollut "paha" asia vaikka repesin, sehän on ihan luonnollista. seksiä harrastettiin 2 viikkoa synnytyksestä ja viimeiset tikit lähti jotain 7 viikkoa synnytyksen jälkeen.
tuosta ulostamisesta... itse kammosin ajatusta pöydälle ulostamisesta yli kaiken, mutta voin sanoa, että siinä tilanteessa se on ihan yks ja sama mitä sieltä pakarista ulos tulee :D mulle ei tehty suolihuuhtelua ennen synnytystä koska olin niin kipeä etten pystynyt juurikaan liikkua. kyllähän sitä kakkendaalia vähän tais tulla, mutta hei, rapatessa roiskuu :D