Moniko ei ole käynyt..?

En ole koskaan kuulunut kirkkoon, ja minulle oli selvää, että en mene rippikouluun. Uskonnottomana rippikoululla ei olisi ollut minulle hengellistä merkitystä, eikä ajatus leiristä tuonaikaisten koulutovereideni kanssa liiemmin houkutellut. Minulla ei siis ollut mitään syytä käydä rippikoulua.

Kävi kuitenkin niin, että äitini kuuli radiosta jutun Prometheus-leireistä ja kysyi, olisinko kiinnostunut sellaisesta. Aikuistumisleiri, jossa käsitellään asioita erilaisista näkökulmista eikä sitouduta uskonnolliseen näkemykseen? Protuleiri kuulosti mielenkiintoiselta, ja kävin leirini kahdeksannen luokan jälkeen kesällä 2001. Kokemus olikin niin upea, että lähdin seuraavana kesänä vetämään leirejä itse, ja olen siitä saakka ollut aktiivisesti mukana Prometheus-leirin tuki ry:n toiminnassa.

Sinun on pakko mennä rippikouluun, koska olet alaikäinen, joten huoltajasi voivat päättää tuollaisia asioita puolestasi. Asiasta kannattaa keskustella heidän kanssaan järkevästi. Saattaa olla, että he eivät siihen suostu tai kykene, mutta ainakin voit osoittaa olevasi heitä aikuisempi pysymällä asiallisena ja rauhallisena. Perustele kattavasti, miksi et halua mennä rippikouluun. Parhaassa tapauksessa he arvostavat kypsää suhtautumistasi ja ottavat kantasi huomioon sinua itseäsi koskevassa asiassa.

Jos sinun kuitenkin täytyy mennä rippileirille, mene suosiolla ja yritä suhtautua positiivisesti, niin se saattaa olla mukava kokemus. Negatiivisella suhtautumisella se ei ainakaan ole mukavaa. Ja vaikka itselläsi olisi kurjaa, älä ainakaan laita pahaa kiertämään häiriköimällä, sillä monet leiriläiset ovat siellä omasta tahdostaan, eikä ole heidän vikansa, että sinut on pakotettu mukaan.

Toivottavasti tilanne ratkeaa parhain päin.

Mä en aio päästää lapsiani mihinkään kirkon aivopesujuttuihin.

Vanhempasi eivät voi pakottaa sinua ripariin aivopestäväksi.

Ripari on todellakin PERSEESTÄ.

ihan turha periaattees... eikä paljoo huvittanu mennä leikkii jotai tyhmiä jeesusleikkei ja herätä aikasi kuuntelee jotai höpönlöpöö. eikä porukat siihen mitään sanonut edes, eihän ne nyt sitä voi kyl päättää ees

En käynyt rippikoulua, vaikka kirkkoon kuulunkin. Lähes kaikki kaverit kylläkin kävi joko rippikoulun tai prometheus leirin, mutta en ole siltikään joutunut katumaan päätöstäni. Yhdeksännen luokan alussa ei sitten juuri muusta puhuttukaan, kuin että "voikun pääsisin takasin sinne riparille kun siel oli niiin ihanaa". Se oli ehkä vähän rasittavaa. :) Omat vanhempani kyllä kannustivat menemään sinne, mutta niille oli ihan ok vaikka en mennytkään. Eli et oo ainakaan ihan ainut joka ei oo käyny. Ja jos alkaa kaduttaa niin sen voi käydä myöhemminkin.

En käynyt ja erosinkin 15-vuotiaana kirkosta vanhempien luvalla. Ateisti olen ja oli aivan selvää, että riparille en mene ja vanhemmilla ei ollut mitään sanottavaa päätökseeni. Ripari ei ole mitenkään pakollinen, joten jos ei kiinnosta niin älä mene.

Voithan käydä protun, kuten minä, (Prometheus-leiri, http://www.protu.fi/) jos kuitenkin jonnekin leirille haluaisit, muttet mitään jeesushömppää halua niinkään kuunnella. :)

En käyny rippikoilua, koska ei se mulle mitenkäää nii tärkeä oo.Aivan sama oisin voinu käyvä jos ois pakko vaan eihän sitä oo pakko käydä. eikä siitä oo nykymaalimassa mitään hyötyä. Ei eläissään oo multa kukaan kysyny oonko käyny riparia vaikka oon jo 19

jo muutaman viikonlopputuntikerran jälkeen olin varma etten halua. rippileirillä varmistui asia ja kun leirillä oli

vanhempainilta sanoin vanhemmilleni etten halua ripille.
niin sitä vaan mentiin ripille.

Tilastojen mukaan Suomessa vielä lähes 90 prosenttia, mutta lukema on alkanut laskea, ja kyllä me varmaan mennään Ruotsin suuntaan, siellä enää alle puolet nuorista käy rippikolun. Muutos on ollut nopea.

Se on varmaan jonkinlainen lumipalloilmiö, eli kun pallo alkaa pyöriä, vauhti kasvaa. Mutta nyt vielä meillä ollaan paikallan kuin lumiukko lumessa...

Yli 10 prosenttia on kuitenkin toisaalta aika iso luku. Et ole siis yksin nytkään. Ja muutoksen kärkijoukoissa..

Itse kävin leirin, mutta näin jälkikäteen harmittaa, että menin sinne. Ei ollut mikään kiva kokemus. Muistiin jäi lähinnä naama punaisena huutava pappi: "Usko on uskon asia! Ei siinä mitään todisteita tarvita!" Muutama kun erehtyi kysymään papilta, että mitä todisteita Jumalasta ja Jeesuksesta on olemassa.

Erosin myös kirkosta seuraavana vuonna, kun oli tiedossa että tulevasta kesätyöpalkasta pitäisi maksaa jeesusvero.

Nyttemmin naimisiin on menty ja lapselle annettiin nimi ihan ilman kirkkoa. Yksi mummo oli tosin sitä mieltä että lapsemme ei saa sosiaaliturvatunnusta, jos sitä ei kasteta. Kas kummaa, kyllä sos.tunnus tuli ihan automaattisesti.

Kirkkoa ja rippikoulua et tarvitse yhtään mihinkään. Jos haluat voit sen käydä, mutta kummasti ihmiset pärjää ilmankin.

Itse en ole käynyt, enkä tule koskaan käymään. En mennyt sinne mm. koska se ärsytti sukulaisia yms niin suunnattomasti, ja en vain kokenut sitä mitenkään tarpeellisena. suoraan sanottuna ottaisi varmasti päähän viikon ajan kuunnella turhanpäiväistä horinaa.

Sain tapella aika kauan, että voisin olla lähtemättä. Koomista oli nähdä, että kun mutsi oli valmiiksi täyttänyt lapun, tuli se vielä anelemaan allekirjoitusta ^^

Vanhempien kommentti oli 'Jaa. Et saa kirkkohäitä'.
Mitään kirkkohäitä mä edes tarvitsen. Ja miksi haluaisin mennä naimisiin paikassa joka on pyhitetty asialle mihin en usko? :''o

Protulle olen menossa.