Arka pentu, mitä teen?

että vieras antaa makupaloja kädestä. jos ette kannattaa kokeilla

sano vieraille ettei kiinnitä mitään huomiota koiraan. Koiraa voi jännittää jos se on kaiken keskipisteenä kokoajan.
Kääpiö- ja pienille seurakoirillehan tapahtuu usein tuo että ne pilataan sillä kun kaikki haluvata lututtaa koiraa se on niin "ihana"..
no se ei ole mikään ikuinen pentu vaikka pieni onkin.Jos vähän hillitsisitte itseänne ja antaisitte koiran joskus olla omissa oloissaan vaikka vieraita tuleekin.
Pakottamalla ei parane ainakaan eikä sillä että vieraat väkisin menevät koiran luo ja irvistävät sille (hymyilevät) ja vievät makupaloja..antakaa koiralle rauha joskus ja jutelkaa ihmiset keskenänne kuin koiraa ei olisikaan.
Jotkut koira ovat pidättyväisiä eivätkä muutu koskaan! Mutta sen voitte saada että saatte aikaan vihaisen koiran lisäksi jos pakotatte sitä jutustelemaan..olkoon arka ja pidättyväinen mutta se ei vielä haittaa, jos antaa tarpeentullen näyttelyssä tuomarin koskea. mutta pian se alkaa murista tykötuppaaville ihmisille jos tilanne menee liian pitkälle ja pelaatte liikaa asian kanssa.

sosiaalistamisen? Koiraa pitäisi viedä vieraisiin paikkoihin ja tutustuttaa erilaisiin ihmisiin HETI kun se saapuu uuteen kotiin. Koiranpennun tärkein sosiaalistamiskausi on 5-12 viikkoa. Tämän jälkeen kaiken uuden oppiminen/ tapaaminen on vaikeampaa, joskus jopa mahdotonta.

Koirasi arkuus ei mene ohi ajan kanssa, jos se nyt jo on noin arka. Nyt kiireesti esim. paikallisen koirakerhon tapahtumiin tapaamaan vieraita ihmisiä ja koiria!

Voi mennä tai ei mene.Riippuu perusluonteesta.
Se arkuus voi jäädä,mutta omilla toimilla pystyy muokkaamaan koiraa elämään sen kanssa niin,että koira voi elää stressaamatta arkuudestaan.

Eli ensiksi,sen koiran pitää saada nollata tilanne.Eli ei väkisin pakoteta ihmisiä iholle.
Kun kotiin tulee vieraita,niin koiraa ei huomioida.Jos/kun koira tulee ottamaan itse kontaktia,niin alussa varsinkin siihen ei kosketa.Ei katsota päin,ja annetaan vaikka oikein hyvä namu rauhallisesti ja huomiota herättämättä.Pikkuhiljaa,jos/kun koira tulee kontaktinhaluisammaksi,niin voidaan koiraa silittää rauhoittavista paikoista.
Mutta,jos koira ei vieraan kosketuksia kaipaa,niin ei niitä ole pakko sallia.
Ulkona ei koiran ylipäätään tarvi olla kähmittävänä.Jos haluaa,voi samaa harjoittaa kun sisällä,mutta toisaalta se on turhaa.Pääasia,että koira on rauhallinen vieressä.

Aran/varautuneen koiran kanssa voi ihan hyvin käydä näytelmissä,tosin kannattaa miettiiä,onko siinä järkeä,JOS koira stressaa siitä paljon,eikä omalla olemuksellaan ja auktoriteetillään koiraa siellä saa olemaan rentona.Eli siis onko järkevää paineistaa koiraa liikaa,pelkän oman kunnianhimon takia.

Mutta kuten sanoin,homma onnistuu.Eli ensin on saatava oma johtajuus (luotettavuus) niin hyvään malliin,että koira luottaa omistajaan täysin ja tekee tilanteessa kuin tilanteessa,minkä omistaja on sille ohjeistanut.Sitten opetetaan koiralle näytelmät ihan pelkkänä "tottelevaisuusliikkeenä",joita sitten hiotaan ja harjoitellaan säännöllisesti niin,että niistä muodostuu rutiini ja varmuus koiralle.
Sitten pikkuhiljaa niihin liitetään vieraiden kanssa harjoittelu myös,kun kaikki osa-alueet (hampaidennäyttö,koskettelu,oikea liikkuminen ym.on opetettu),jotta koira huomaa,että ne kuuluu kuvioon.
Tuosta se lähtee,mutta kaikki on tehtävä huolellisesti ja kannustavasti.

Ai niin,"ja pentu annettu vieraiden syliin".
Miksi ihmeessä?Tuo on hyvinkin mahdollisesti vaan tukenut pennun arkuutta.Ei ison koiran pentuakaan anneta vieraiden "alistettavaksi" pentuna.Miksi pikkukoiraa annetaan.Koira pikkukoirakin on,ja koirana sitä kannattaa pitää,ja kunnioittaa alusta asti.

Niin,ja ei ole pahitteeksi keksiä koiralle joku kiva harastus,missä se saa onnistumisen tunnetta,ja sitä kautta alkaa luottamaan myös itseensä enemmän.Kun aktiviteetitkin on kunnossa,niin vähemmän jää koiralle "aikaa" miettiä muita juttuja.