minä rakastan
rakkautta ja rauhaa
kuitenkin on niin
ilkeily on suvaitsevampaa
rakensin muurin
itselleni sydämeen
suojaksi pahalta
jätin aukon
rakkauden sitä asuttaa
muurari kun en ole
sinne jäi aukko
ilkeilyn ja kylmyyden hiipiä
nyt sydämeni
itkee tätä pahuutta
sääliä en tarvitse
sitä on turha jaella
katkeraksi tämä
ei minua tee
kertooko kukaan
onko olemassa
tunteiden
torjuntakurssia
olenko väärällä
planeetalla
rakkautta ja rauhaa
kuitenkin on niin
ilkeily on suvaitsevampaa
rakensin muurin
itselleni sydämeen
suojaksi pahalta
jätin aukon
rakkauden sitä asuttaa
muurari kun en ole
sinne jäi aukko
ilkeilyn ja kylmyyden hiipiä
nyt sydämeni
itkee tätä pahuutta
sääliä en tarvitse
sitä on turha jaella
katkeraksi tämä
ei minua tee
kertooko kukaan
onko olemassa
tunteiden
torjuntakurssia
olenko väärällä
planeetalla
Vastaukset 14
Vanhimmat
on sydän itkenyt mulla
odottanut rakkauden tulla
tuhat yötä taivas salamoiden
tulta tulen lailla lyöden
en minä ole itkenyt
rakkautta sata vuotta
ei ole ikää
ihan noin paljon
rakkautta on tullut
ja mennyt
jättänyt jäljet
ihanatkin muistot
ne olen tallentanut
aarteena sydämeeni
niillä haavoja paikkaillut
rakkaus tulee, jos on tullakseen;)
jälkesi jätit tuntematon, kiitos:)
MItäs kurssia sie nyt
meinaat ruveta käymään
sie se jaksat opiskellla mie
en käsitä!Toissapäivänä sie olit hulavannekurssilla,
eilen sie valmistit tohveleita....
Sie oot mahottoman monitoiminen ystäväiseni!
ja älä utele siitä turkista, mie oon tehny siitä
maailman suurimman perhon, meen avomerille kalastaan tonnikaloja sen kaa pöh!
Runosi paljon sanoo.
etpä arvaa, kursseja on paljon
mutta ensin tarvii saada rauha tänne
sit mie lähen lontoota kertaamaan
venäjää opiskelemaan
jos vaikka Igorin kans joutuu
praataamaan ei vaineskaan
ranskankielen kirjatkin lojuu varastossa
jos niitä hieman pölyttäis
siit ku ei sitten millään
muista mittään
tarvii saada aivoille säpinää
ettei tuo dalmatia iske:)))
...tarvita tunteiden torjuntakurssia...
Ei myöskään sääliä, eikä ilkeilyä. Haluan kertoa omasta puolestani, että uskon rauhaan ja rakkauteen.
...minäkin olen uskonut rauhan ja rakkauden voimaan, mutta sota kun vain jatkuu milloin missäkin
On vain tullut tunne, että olen syntynyt väärälle planeetalle:)
Mut runojasi haluun lukea.
Kiitos
Tuo väärällä planeetalla
sopi mielestäni tähän
muistin kun toinen poikani
kerran tokaisi minulle
kun olin omissa ajatuksissani
kuten aina olen
äiti...tule jo tälle planeetalle
Kiitos!
Niinhän se on
siitä mistä
"aita on matalin
siitä tulee"
Voii oon kuules minäki
kaikkee tuota kokenu,
jotenka en minäkää,
nojaa enää.
Monien myrskyjen tuulien
pimeitten öitten
yhteis-summaa.
Ollaan niin
ainutkertaisia.
Muistuu nyt mieleeni
yks laulu jota lauloin muinoin.
"Suopursu kukkii rahkasammaleesta
nousee niinkuin puu.
Ei juurtuis se kukkapenkin multaan"
Liisa nyt koittaa sanoo jotai,
olet kaaru ollu ystävä,
kiitos että olet olemassa.
Sydämelles lämpimiä ajatuksia
halaus rutistus päivääs
...tuplaten syntyi
toinen lensi täältä
runo -palstalle
ennenkuin ehdin
oven sulkea;)
Olemme olemassa
toisillemme
sillä jokin tarkoitus
lämpimiä ajatuksia sinne
kohta tulee pojan koira
pitää lenkittää tuolla
"Liisan liukkaissa"
Minun pitää asennuttaa taikamattoon turbot! ;))
Eihän täällä vielä ole anntettu valomerkkiä..Hyvä!
Tämä on kinkkinen aihe,, kun on muuri ja kun ei toisaalta tarviskaan,,
Murukulta miettii (taas)..mmmm.. jos ei rakenna muureja niin silloinhan ei mikään möökö pääse puikahtaan sisälle, kun ei ole sitä rakoakaan,,,mmmm....
Joo vaan miten sitä sitten on niin, kun on vain ihminen, ja sattuuhan se kun on avoin ja ei arvaakkaan että joku hyökkääkin yllättäin,,kyllä sattuu se.
Voi kuule tämä on hyvä, kun laittaa ruostunee koneiston raksuttaan.
Minä kuule etsin taikamattoni kanssa sitä ikävyyden ja kylmyyden karkotusainetta!
Älä huoli Murukulta järjestää.. ;)
Siis harmittaa kyllä tosi kamalasti, että luonteeni on avoin. Se että olen aina ihmisten suhteen niin sinisilmäinen, se satuttaa. Ainoa toivomus onkin, että tämä ihminen jolle olen kertonut täällä joskus itsestäni, tulisi itse esiin ja kertoisi totuuden. Nyt hän täällä häärää palstalta toiselle, surkuttelee oloaan ja kirjoitti turkistani nimettömänä vihjaillen. Minä ja turkki kestämme hänen esiintulonsa.
Jos hän ei sitä itse tee, harkitsen itse kysymällä sitä häneltä suoraa runossaan. Tämä nahistelu kun ei muuten lopu, eikä minua kiinnosta ottaa syyttömästi turpiini jatkuvasti. Nyt jo eräs mieshenkilö ei enää luota sanoihini. Tämän runoilijan taholta minulla ei ole mitään pelättävää, sen hän tietää itsekin.
Tämä on Muru rakkausrunopalsta, muutama meistä sen tietääkkin, valitettavasti ei vain kaikki:(
Tää planeetta puolillaan =)
Runosta tykkäsin
tunteidentorjuntakurssilleko???
rauhaa ja rakkautta, sitä tänne lisää. Inhoan riitoja eikä täälläolollani ole tarkoitus sitä haastaa, vaan rakentaa sitä rauhaa, jotta runot saavat pääroolin.
Kiitos sanoistasi:)