Hyvää uutta vuotta kaikile.
Toivon sydämeni pohjastta että teille viime vuosi päättyi ja tämä vuosi alkoi paremmin kuin minulle.
Plus joulut sun muut pyhikset.
Omassa elämässä sellainen tilanne,että kun itse toivuin omasta sairaudestani,niin kuoppasin sen jälkeen pikkubroidini ja erittäin hyvän ystäväni tuossa viime talvena ja keväällä.Ja nim.om. henk. koht. olin vierellä kuolinhetkellä a puin myös arkkuun.
Hutajaisethoidin myös.
Firma meni konkkaan ja nyt menee myös aviolitto,saa mennä koska olen mieheni eli tulevan exäni mielestä maailman suurin huora,parasiitti sekä täysin turha ihminen,jonka pitäisi lopettaa itse itsensä.
Toinen koiramme meinasi kuolla jouluaatonaattona,kun 4. kerran anaalirauhanen puhkesi,äijä kyseli vaan että mitä se tällä kertaa maksaa,vein koiran lekuriin ja valmiina lopetukseen,lapset itkivät ettei saa just ennen joulua.Koiraa ei lopetettu vaan vanhin poikani jäi sitä hoitamaan kun menin töihin iltavuoroon.
Tähän väliin voin sanoa että lekuri ois kyllä lopettanut jos oisin halunnut.
Olin jouluaaton töissä(koiraa hoidettiin kotona muut paitsi äijä)ja kun pääsin kotiin niin jouduin lähtemään pois 4 tunniksi koska vastassa oli aggressiivinen humalainen mies joka kielsi lapsiamme lähtemästä kanssani malmin hautausmaalle viemään kynttilän pikkuveljeni haudalle,koska elävistä pitää olla enemmän huolissaan hänen mielestään.
Lapset itkivät.Kun uskalsin tulla takaisin oli äijä sammunut,heräsi joulupänä kun lähdin lasten kanssa uudestaan ja puhui rumia.
Sen jälkeen oli 5 pv kateissa ja koira sai karmean sätkyn,kun pylly oli tulehtunut ja kipeä.
Ystäväni tuli apuun ja saatiin jotenkuten hoidettua ja koira olikin tokenemaanpäin,mutta 2.1. meni tajuttomaksi pitkäksi aikaa,vapisi ja sai epilepsiakohtauksen,lääkkeet ei auttaneet.koira oli kuin kuollut yli 20 min,lapset soittivat isälleen joka tuli kännissä riehumaan himaan ja esti minua viemästä koiraa pieneläin klinikalle lopetettavaksi.
Naapurit tulivat hätiin koska äijä kävi väkivaltaiseksi minua kohtaan.
Koira ei lähtenyt minnekään koska se on HÄNEN koiransa.
Koira pääsi kauluristaan viikko sitten,eilen alkoivat oireet uudestaan eli pyllyn vetäminen maata pitkin ja pureminen jos ja kun joutuu katsomaan hännän alle.
Otin tässä vähän virolaista viinaa,kantti ei riitä vääntää niskoja nurin,äijä ei vastaa puhelimeen ja mä oon paskana,onneks sentään lapset nukkuu nyt.
Viime kuussa meni 450 egee koiran hoitoon,ei oo vakuutusta,mieli on maassa ja perhe kärsii.Nyt pitäis oottaa et yleistulehdus menee ohi ja maksaa500 lisää leikk. josta koira ei ehkä toivu,tuntuu muuten nykyisen duunarin kukkarossa.
Oma kylkiluu on murskana,pitäisi kerätä voimia huomiseen eli tähän päivään,tulossa on rankkaa paskaa joka suunnalta.
Että sellasta,toivon että teillä menee paremmin.
Toivon sydämeni pohjastta että teille viime vuosi päättyi ja tämä vuosi alkoi paremmin kuin minulle.
Plus joulut sun muut pyhikset.
Omassa elämässä sellainen tilanne,että kun itse toivuin omasta sairaudestani,niin kuoppasin sen jälkeen pikkubroidini ja erittäin hyvän ystäväni tuossa viime talvena ja keväällä.Ja nim.om. henk. koht. olin vierellä kuolinhetkellä a puin myös arkkuun.
Hutajaisethoidin myös.
Firma meni konkkaan ja nyt menee myös aviolitto,saa mennä koska olen mieheni eli tulevan exäni mielestä maailman suurin huora,parasiitti sekä täysin turha ihminen,jonka pitäisi lopettaa itse itsensä.
Toinen koiramme meinasi kuolla jouluaatonaattona,kun 4. kerran anaalirauhanen puhkesi,äijä kyseli vaan että mitä se tällä kertaa maksaa,vein koiran lekuriin ja valmiina lopetukseen,lapset itkivät ettei saa just ennen joulua.Koiraa ei lopetettu vaan vanhin poikani jäi sitä hoitamaan kun menin töihin iltavuoroon.
Tähän väliin voin sanoa että lekuri ois kyllä lopettanut jos oisin halunnut.
Olin jouluaaton töissä(koiraa hoidettiin kotona muut paitsi äijä)ja kun pääsin kotiin niin jouduin lähtemään pois 4 tunniksi koska vastassa oli aggressiivinen humalainen mies joka kielsi lapsiamme lähtemästä kanssani malmin hautausmaalle viemään kynttilän pikkuveljeni haudalle,koska elävistä pitää olla enemmän huolissaan hänen mielestään.
Lapset itkivät.Kun uskalsin tulla takaisin oli äijä sammunut,heräsi joulupänä kun lähdin lasten kanssa uudestaan ja puhui rumia.
Sen jälkeen oli 5 pv kateissa ja koira sai karmean sätkyn,kun pylly oli tulehtunut ja kipeä.
Ystäväni tuli apuun ja saatiin jotenkuten hoidettua ja koira olikin tokenemaanpäin,mutta 2.1. meni tajuttomaksi pitkäksi aikaa,vapisi ja sai epilepsiakohtauksen,lääkkeet ei auttaneet.koira oli kuin kuollut yli 20 min,lapset soittivat isälleen joka tuli kännissä riehumaan himaan ja esti minua viemästä koiraa pieneläin klinikalle lopetettavaksi.
Naapurit tulivat hätiin koska äijä kävi väkivaltaiseksi minua kohtaan.
Koira ei lähtenyt minnekään koska se on HÄNEN koiransa.
Koira pääsi kauluristaan viikko sitten,eilen alkoivat oireet uudestaan eli pyllyn vetäminen maata pitkin ja pureminen jos ja kun joutuu katsomaan hännän alle.
Otin tässä vähän virolaista viinaa,kantti ei riitä vääntää niskoja nurin,äijä ei vastaa puhelimeen ja mä oon paskana,onneks sentään lapset nukkuu nyt.
Viime kuussa meni 450 egee koiran hoitoon,ei oo vakuutusta,mieli on maassa ja perhe kärsii.Nyt pitäis oottaa et yleistulehdus menee ohi ja maksaa500 lisää leikk. josta koira ei ehkä toivu,tuntuu muuten nykyisen duunarin kukkarossa.
Oma kylkiluu on murskana,pitäisi kerätä voimia huomiseen eli tähän päivään,tulossa on rankkaa paskaa joka suunnalta.
Että sellasta,toivon että teillä menee paremmin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yritä jaksaa ja maksaa, vielä se parempi päivä koittaa sinullekin. Elämä on kuin talous, taantumaa seuraa nousuvaihe ja nousua lasku...
Joku tarkoitus tällä kaikella on, aina ei vaan ymmärrä sitä, ehkä myöhemmin!
Kävin tuossa kylppärissä laittamassa koiralle (taas) rektaalivoidetta,kädet vapisee,yritän mennnä nukkumaan,enää ei maistu ees virolainen viina,lähinnä oksettaa.
Kiitos kuitenkin kauniista sanoistasi.
Koita päästä mahdollisimman pian oman katon alle ja keskity 101% OMAAN hyvinvointiisi,vasta sen jälkeen lapset ja sitten koirat.Et voi auttaa muita jos olet itsekin täysin autettavassa kunnossa.
Otan osaa läheistesi poismenon takia.
Firman konkka on ikävä asia,mutta taas kerran tätä päivää,et ole ainoa.Älä siis sure mitään sellaista minkä jätät,jos se on rahalla hankittavissa.Tarkoitan ettei mikään ole sen arvoista että joutuu kokemaan väkivaltaa ja elämään akoholistin kanssa.
Ota ja lähde.Mahdollisimman pian,siitä muutama kuukausi eteenpäin niin huomaat olevasi jaloillasi taas.
Tsemppiä!
Vaikka en sinuu tunnekkaan niin oot ajatuksissa.
menetyksiisi. ja iloitsen siitä että toivuit sairaudestasi.
kuullostaa siltä että teidän perheessä on suuri kriisi. ehkäpä miehesi kokee että surusi keskellä olet laiminlyönyt perheesi?
joka tapauksessa sinun pitäisi koittaa ajatella lapsia jotka varmasti voivat huonosti tuossa tilanteessa. isä juo ja tappelee ja jos vielä äitikin alkaa juomaan niin kehen lapset turvautuu?
siis koita ensimmäiseksi sopia miehesi kanssa että lasten kuullen ei tapella ja että joko miehesi lähtee asunnosta tai sitten sinä.
tiedän ettei se niin helppoa ole vaan lähteä mutta lapset on laitettava etusijalle. ota yhteyttä sosiaalitoimistoon ja pyydä sieltä apua.
mun on lähdettävä töihin jotta en enempää kerkiä kirjoittelamaan. mutta olet tosiaankin ajatuksissani. voimia sinulle!
Viis firmasta, viis m*lkusta miehestä, tärkeintä on että sulla ja lapsilla nyt asiat järjestyis ja tietysti myös koirilla.
Sun harteilla on nyt paljon taakkaa, keskity siihen että saat hoidettua ne jotka ovat susta riippuvaisia, älä mieti sitä miestäsi.
Käytännön jutuista sen verran että jos mies pistää kampoihin sairaan koiran lopetuksessa niin sen kuitenkin voi ja pitääkin tehdä eläinsuojelullisin perustein mihin ei miehellä oo nokan koputtamista. Viatonta luontokappaletta ei saa käyttää koston välikappaleena ja jos se mies ei sitä tajua niin on vielä suurempi m*lkku.
reilu 20-vuotta sitten olin vastaavassa tilanteessa (tosin ei ollut koiraa). Mies joi,löi ja toi vieraita naisia kotiin. Kaksi pientä lasta, laskuja pöytä täynnä, rahaa ei yhtään. Itsetunto nollassa. Väsytti,itketti ja voimat meni "kulissin" ylläpitoon. Kolmen vuoden jälkeen (pahan hakkaamisen seurauksena) erosin. Mies uhkasi itsemurhalla. Sanoin, että siitä vaan. Usean vuoden olin yksinhuoltaja (ei rahaa, mutta muuten elämä oli "helppoa") ja nyt olen uuden (ja hyvän) miehen kanssa elänyt jo kauan.
Tämän neuvon olen antanut usealle: mieti elämääsi 5-10 vuoden kuluttua, onko tämä sitä mitä haluat? Nyt vaan toimimaan; olen ansainnut parempaa. Ole rehellisesti itsekäs ja mieti itseäsi. Vain sitä kautta lapsesi saavat nauttia omasta lapsuudestaan. Ei ole lastenkaan etu, että he joutuvat pelkäämään kotona. Yksinolo ei ole helppoa, mutta varmasti helpompaa kuin nykyinen elämäsi. VOIMIA SINULLE!!!
Ikimuistoinen kohtaaminen jos minä ja miehesi tavattaisiin. Ikimuistoinen miehellesi. Minä en ymmärrä niitä tyyppejä jotka naisia mukiloi.
aamul jos kohmelosa luet,,,mitä tuli kirjootettua,,,aina enempi tai vähempi känäs..!
olla nolona, miehen vai vaimon??? Taitaa miestä nolottaa, kun ajaa vaimonsa tuohon tilaan. On tosimies taas kyseessä... Miten muuten tiedät, että hän aamulla kohmelossa lukee tätä tai että on aina enempi tai vähempi känäs? Ettei vaan nolo mies kirjoittanut tuota?
ei ole mitään syytä olla nolona viestinsä vuoksi.
Sinä ja koirat ansaitsette parempaa. Osanottoni menetysten johdosta, niille ei voi mitään, eikä liioin sairaudelle (onneksi paranit)
Perhetilanteelle sen sijaan voi. Yritä irtautua lastesi kanssa mahdollisimman nopeasti, että elämä pääsee rauhoitumaan. Omat voimavarat voivat tuntua välillä olevan lopussa, mutta ystävältäsi saat varmaan tukea.
Toimi niin ettei turvallisuutesi ole uhattuna, koska miehelläsi on taipumus väkivaltaisuuteen. Voiko hänen kanssa sopia mitään sellasta, että lapsilla olisi helpompaa, esim. ettette riitele.
Ajattele, vaikka et aina jaksaiskaan, että vuoden päästä on toisin ja kahden vielä paremmin. Tämän viisauden opin psykoterapeutilta ja totta se on ei kestämätön tilanne jatku ikuisesti.
Joskus voit hengähtää helpotuksesta ja elämässä voi olla varattuna paljon hyvää, onneakin.
Toivon sydämestäni jaksamista ja että alkaisi selkenemään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000001523&posting=22000000036170916
lueskelin tätä aamulla aikaisin en kerennyt vastaamaan.
Jätä tuollainen mies. Ei tunnu kestävän vastoinkäymisiä.
Tuollainen nimittely on mielestäni raukkamaisuuden huippu jota miehesi sua kohtaan teki.
Nyt eteenpäin elämässä,,,jonkun ajan kuluttua aurinko taas paistaa ja tämä nykyinen aika on kuin pahaa unta,,josta olet herännyt.
Tsemppiä sulle
Kasaa voimia, kyllä niitä aina jostakin löytyy.
Pahimmastakin aina jotenkin selviää, vaikka maailma on päälle kaatumassa.
Kerran on tuttavani sanonut, että luoja ei aseta isompaa kivikasaa ylitettäväksi, kuin minkä pystyt ylittämään, silloin en tuota uskonut, se kivikasa, joka oli edessäni, tuntui ylipääsemättömälle.
Mutta, niinvaan pääsin, kuin pääsinkin sen yli.
Kyllä sinäkin pääset, uskon näin.