Miksi hinnat sitten laskisivat PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ, esim. seuraavan 2 vuoden aikana? Seuraaviin kysymyksiin olisi hyvä saada vastaus, jotta seuraavaa 2 vuotta voisi arvioida:
- Onko pankista saatavan maksimaalisen lainan määrä pienentynyt?
- Arvotetaanko asunnon vakuus entiseen tapaan esim. 80% lainan määrästä vai onko vakuusarvoa pienennetty?
- Ovatko "tavallisten" asuntojen hinnat nousseet palkkoja (mediaani) enemmän?
- Onko elämisen kulut oleellisesti muuttuneet lainan ottohetkeltä?
- Mikä on ikäryhmän 25 - 40 velkaantumisaste?
- Paljonko asuntolainaa on lyhennetty esim. vuosien 2003 -> 2008 välillä vai onko sijoitettu?
- Onko rahaa sijoitettu pörssiin lainan lyhennysten sijasta (voi olla kohtalokas virhe)?
Voimia suurasuntovelkaisille pörssisijoittajille. On hyvä, että työpaikka on varmahko, ainakin toistaiseksi. Valitettavasti tästä asuntohintojen alenemisesta ei voi viedä pitkiä johtopäätöksiä. Välittäjien tietojen pohjalta tehdyt artikkelit ovat usein heidän omaa liiketoimintaa pönkittäviä. Tässäkin tapauksessa välittäjän viesti on "nyt on 10% ale, osta osta - nyt on halpaa". Tai sitten toimareita alkaa olla sellainen puhelinluettelon paksuinen nippu homehtumassa, että on pakko saada kauppaa käyntiin...
Asunnon ostaja on kuin silmälaputettu hevonen. Näkee eteenpäin, mutta ei muihin suuntiin. Joku 10% pudotus ei ole yhtään mitään, jos katsotaan vaikka viimeisen 6 vuoden hintakehitystä. Erään asunnon arvon nousu pk-seudulla (asunto ostettu v. 2003 hintaan 200 000):
2003: 200 000 5% = 210 000
2004: 210 000 6.5% = 223 650
2005: 223 650 6.5% = 238 187
2006: 238 187 5.5% = 251 288
2007: 251 288 6.0% = 266 365
2008: 266 365 2.0% = 271 692
Esim 1. 2009: 271 692 ale 14.5% = 232 297, paluu vuoden 2005 hintatasoon
Esim 2. 2009: 271 692 ale 22.5% = 210 561, paluu vuoden 2004 hintatasoon
Esim 3. 2009: 271 692 ale 25.0% = 203 769, paluu vuoden 2003 hintatasoon
Alen pitäisi olla luokkaa 25%. Muutamat prosentit eivät tällä "karanneella" hintatasolla paljoa tunnu, koska hinnat ovat nousseet palkkoja enemmän (tältä ainakin vaikuttaa, todistakaa jos asia toisin). Sitten pitäisi vielä varmistua, että ale todella on 25%. Se riippuu mihin alkuperäiseen hintaan verrataan. Jos alentamaton lähtöhinta on jo alun perin suuri, esim. ylihinnalla tehty grynderin uudiskohde, voi vasta ale -35% olla kohdallaan.
- Onko pankista saatavan maksimaalisen lainan määrä pienentynyt?
- Arvotetaanko asunnon vakuus entiseen tapaan esim. 80% lainan määrästä vai onko vakuusarvoa pienennetty?
- Ovatko "tavallisten" asuntojen hinnat nousseet palkkoja (mediaani) enemmän?
- Onko elämisen kulut oleellisesti muuttuneet lainan ottohetkeltä?
- Mikä on ikäryhmän 25 - 40 velkaantumisaste?
- Paljonko asuntolainaa on lyhennetty esim. vuosien 2003 -> 2008 välillä vai onko sijoitettu?
- Onko rahaa sijoitettu pörssiin lainan lyhennysten sijasta (voi olla kohtalokas virhe)?
Voimia suurasuntovelkaisille pörssisijoittajille. On hyvä, että työpaikka on varmahko, ainakin toistaiseksi. Valitettavasti tästä asuntohintojen alenemisesta ei voi viedä pitkiä johtopäätöksiä. Välittäjien tietojen pohjalta tehdyt artikkelit ovat usein heidän omaa liiketoimintaa pönkittäviä. Tässäkin tapauksessa välittäjän viesti on "nyt on 10% ale, osta osta - nyt on halpaa". Tai sitten toimareita alkaa olla sellainen puhelinluettelon paksuinen nippu homehtumassa, että on pakko saada kauppaa käyntiin...
Asunnon ostaja on kuin silmälaputettu hevonen. Näkee eteenpäin, mutta ei muihin suuntiin. Joku 10% pudotus ei ole yhtään mitään, jos katsotaan vaikka viimeisen 6 vuoden hintakehitystä. Erään asunnon arvon nousu pk-seudulla (asunto ostettu v. 2003 hintaan 200 000):
2003: 200 000 5% = 210 000
2004: 210 000 6.5% = 223 650
2005: 223 650 6.5% = 238 187
2006: 238 187 5.5% = 251 288
2007: 251 288 6.0% = 266 365
2008: 266 365 2.0% = 271 692
Esim 1. 2009: 271 692 ale 14.5% = 232 297, paluu vuoden 2005 hintatasoon
Esim 2. 2009: 271 692 ale 22.5% = 210 561, paluu vuoden 2004 hintatasoon
Esim 3. 2009: 271 692 ale 25.0% = 203 769, paluu vuoden 2003 hintatasoon
Alen pitäisi olla luokkaa 25%. Muutamat prosentit eivät tällä "karanneella" hintatasolla paljoa tunnu, koska hinnat ovat nousseet palkkoja enemmän (tältä ainakin vaikuttaa, todistakaa jos asia toisin). Sitten pitäisi vielä varmistua, että ale todella on 25%. Se riippuu mihin alkuperäiseen hintaan verrataan. Jos alentamaton lähtöhinta on jo alun perin suuri, esim. ylihinnalla tehty grynderin uudiskohde, voi vasta ale -35% olla kohdallaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
keskiverto ostaja ymmärrä tuota. 2000-luvun alku saattaa olla heille jo esihistoriaa, eli ei ole mihin hintoja verrata. ;) Katsotaan vain, että 30 vuoden lainalla asumiskulut kuussa on halvemmat, kuin vuokralla. Näinhän se on ainakin tähän asti mennyt ;)
Itse olen vähän tarkempi, enkä suostu maksamaan ylihintaa, miksi maksaisin ;)?
Voihan sitä itsensä löytää jostain Siuntiosta, Nurmijärveltä, Sipoosta, Masalasta, Veikkolasta, Nummelasta.
Tiedä sitten onko noissa maaseutukohteissa minkälainen häviöprosentti. Nyt joutuu katsomaan missä putoaa arvo vähiten, koska kaikki hinnat putoavat alaspäin, MUTTA kuinka paljon?
Se on realistinen vaihtoehto varsinkin, jos hinnat eivät huipusta laskien tulisi alas sitä 30%. Toki hiukan lainaakin voi ottaa, mutta katsotaan nyt onko se ihan oikeasti tarpeen ;)
Hyvät kulkuyhteydet ovat perheelle jossa jo teini-ikäisiä lapsia tärkeät, sitä paitsi kahden auton yllä pito on kallista, vaikka asunnon saisi halvemmallakin. Mutta muuten tietysti rauhaisampaa elämää.
Oikeastaan vasta vähän aikaa sitten PK-seudulle muuttaneena olen vasta harkitsemassa, mitä haluan ja missä, joten ihan hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja.
Jaa, sulla ei sitten ole palkka noussut prosenttiakaan viimeisten 6 vuoden aikana?
Lasketko vielä, paljonko asuntojen tulee halventua, jotta tuhnuttelu muuttuisi kannattavaksi, nämä huomioiden
- 6 vuoden aikana vuokraan = kankkulan kaivoon haaskatut 60 000 €
- 15 % palkanalennus (kun ei kerran ole korotuksia tullut, olet ns. kutsumusammatissa ... ei nielet kyllä alennuksenkin, tarvittaessa)
- 6 vuoden aikana lainaansa lyhentäneen = varallisuuttaan kartoittaneen omistusasujan omarahoitusosuuden kasvu
Esimerkiksi vuodesta 1983 palkat ovat nousseet enemmän kuin asuntojen neliöhinnat. Ennen kun vänkäät vastaan, voit tarkastaa ihan itse tilastokeskuksesta keskipalkat ja nelihinnat pitkällä aikavälill. Täällä vaan verrataan hitakehitystä jostain 1993 (-40%) alle pitkänajan normitason hinnoista. Palkat eivät lamassa kuitenkaan niianneet, joten paljon järkevämpää verrata tuota kehitystä tarpeeksi pitkällä aika välillä.