Vanhaan hirsitaloon tuli alakertaan sisäpuolelle ekovillasta 100 mm lisäeristys hirsikehikon sisäpuolelle. Yläkerta ei ole ole hirsiseinäinen vaan siellä on hirsistä tehdyt kattovasat ja päädyissä hirsistä tehdyt runkotolpat kattorakenteina. Hirsitalon ulkuvorilaudotuksen yhteydessä yläkerran päätyihin laitettiin ensin tuulensulkulevy ja sen jälkeen 100 mm kivivillaa vanhojen runkotolppien väliin ja tarkoitus oli laittaa 100 mm kivivillaa myös sisäpuolelle rakennettun uuden rungon väliin jonka jälkeen olisi seuraavana höyrynsulku ja sisimpänä kipsilevy. Alakerran lisäeristyksestä jäi jäljelle kuitenkin ekovillaa, joka ei tarvitse höyrynsulkua koska vesihöyry läpäisee sen ja sitä käytetään hirsiseinien lisäeristämisessä, koska se ei estä hirsitalon hengittämistä . Kysymys kuuluu, saako yläkerrassa alakerrasta jäljelle jääneen ekovillan laittaa kivillan sisäpuolelle, jos laittaa höyrysulun vai tiivistyykö vesihöyry seinän sisälle tiiviimmän kivillan pintaan, koska ekovilla laskee lävitseen vesihöyryn, jota aina pääsee jonkin verran höyrysulun lävitse.
Tälläisessä rakenteessa ei toteudu sääntö että tiivein pinta aina sisimpänä ja onko tälläisen rakenteen seuraus se että vesihöyry tiivistyy kivillan sisäpuolen pintaan josta se sitten valuu seinän sisällä hirsikehikon päälle homehduttaen sen?Asiantuntijoilta kommentteja?
Tälläisessä rakenteessa ei toteudu sääntö että tiivein pinta aina sisimpänä ja onko tälläisen rakenteen seuraus se että vesihöyry tiivistyy kivillan sisäpuolen pintaan josta se sitten valuu seinän sisällä hirsikehikon päälle homehduttaen sen?Asiantuntijoilta kommentteja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos siellä on höyrynsulku sisäpuolella ei ole väliä miten laittaa eristeet.Ainoa poitti on 1/3 osa rakenteen sisäpuolisesta eristysarvosta. Höyrynsulun läpi ei kuulu päästä kosteutta.
miten siis aiot asentaa sen selluvillan siihen seinään ?
Selluvillaa voi huoletta yhdistää mineraalivillaeristeisiin.
Selluvillan hengittävyyden korostaminen on ainoastaan markkinointikikka. Vesihöyryn syöttäminen selluvillarakenteeseen aiheuttaa ulko/yläpinnan kondenssia ja siten talviaikaan eristeen jäätymisen pahimmillaan usean senttimetrin syvyydeltä.
Muovin tai muun hörynsulun poisjättämisellä ei saavuteta mitään etua, mutta riskit kasvavat.
VTT on asian myös selluvillan osalta tutkinut (VTT 1050/1989).
Tuossa tutkimuksessa nimenomaan mineraalivillat selvisivät moitteitta ilman höyrynsulkua. Selluvilla ei.
"Tuossa tutkimuksessa nimenomaan mineraalivillat selvisivät moitteitta ilman höyrynsulkua. Selluvilla ei."
Mikä tutkimus? Laita linkki!
Tuossa tekstissäni on selvästi kerrottu tutkimus: VTT 1050/1989.
Koetalossa mitattiin seinien sisällä olevia lämpötila- ja kosteusarvoja. Mukana oli uretaani-, mineraalivilla- ja selluvillarakenteita muistaakseni 5 erilaista seinärakennetta..
Selluvillaseinässä oli bitumivuorauspaperit kahta puolen eristettä. Rakenne sai ainoana negatiivisen loppulausunnon sopimattomuudesta hengittäväksi rakenteeksi.
Muutenhan selluvilla on mainio eriste, jota itse olen käyttänyt useissa ala- ja yläpohjarakenteissa. Mutta ei kannata kikkailla muovittomuudella.
Taas on tehty arvovaltaisella tasolla mielenkiintoista tutkimusta. Tai sitten hieman alemmalla tasolla sen tutkimisen tulkitsemista.
Jos mineraalivilla selviää ilman höyrynsulkua niin miksi höyrynsulkua suositellan nimenomaan niille?
Samoin voi kysyä mitä on tapahtunut niissä kaikissa kerrostalo ym. kohteissa joissa on käytetty mineraalivilla ilman sulkuja ja villa kuitenkin on todistettavissa kärsinyt kosteudesta johtuvia home ym. vaurioita.
Kuka siis on tutkinut mitä?
Eli jos luet ko. tutkimuksen niin tämäkin kysymys selviää. Höyrynsulku tehtynä muovilla ei kaikissa olosuhteissa ole tarpeen riippuen muusta rakenteesta l. jos jokin muu rakenne omaa samanlaisen ominaisuuden.
Kuitenkin, jos puhutaan ilmatiiveydestä, niin tiivis ja ehjä muovi tarvitaan.
Ja ilmatiivetyttähän korostetaan nykyisin. Ja kukapa haluaisi mineraalivilloijen kuituja sisäilmaan?