Huoh.. Lapseni on pääsääntöisesti helppo ja kiltti, itse olen kärsivällinen
Pari kertaa olen meinannut läpsäistä lastani se tulee jostain yhtäkkiä enkä ehdi tajutam ja tänään läpsäsinkin lasta käteen kun ei totellut.
Aijemminkin olen tönäissyt(en kovaa onneksi) kun ei ole kuunnellut minua...
Kauhea olo.. lapsi on alle 11k..
Pitäisikö mennä puhumaan jollekkin..??
Pari kertaa olen meinannut läpsäistä lastani se tulee jostain yhtäkkiä enkä ehdi tajutam ja tänään läpsäsinkin lasta käteen kun ei totellut.
Aijemminkin olen tönäissyt(en kovaa onneksi) kun ei ole kuunnellut minua...
Kauhea olo.. lapsi on alle 11k..
Pitäisikö mennä puhumaan jollekkin..??
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kannattaa heti huomenna soittaa neuvolaan. Ja sitä kautta saat tietoa mahdollisuuksista esim. perheneuvolaan.
Eikä kannata lukea vastauksia täältä, saat vaan kamalan olon kaikesta millaisia vastauksia tulee.
et todellakaan ole kärsivällinen jos hermot menee pienestä ja vielä noin pieneen lapseen! En osoita sua syyttävällä sormella,mutta jos tuntuu ettei arki ole helppoa,kannattaa siitä mennä puhumaan,vaikka neuvolaan..
Mene ihmeessä hakemaan apua ennen kuin todella satutat lastasi!! Et kait oleta että niin pieni ymmärtää "totella ja kuunnella",sehän on aivan vauva vielä.Hae tukea esim. neuvolasta.Kärsitkö masennuksesta vai oletko muuten vaan väsähtänyt arkeen pienen lapsen kanssa?Jos saan kysyä vielä että mikä on muuten perhetilanteesi?Asia ei mulle kuulu eikä siihen tarvitse vastata jos ei halua:)
En ole väsynyt, masentunut ja arki on melko helppoa ja mukavaa, mies auttaa kotona päivisin.
Tänään Tosin mies oli poissa koko päivään ja vieraita oli aamusta iltaan, kai olin jotenkin väsynyt.
En ole onneksi satuttanut lasta, "lyömis" refleksi vain tulee jostain en ymmärrä.. Koiran kanssa menee päivittäin hermot ja sitä ojennan fyysisesti...
Tuntuu kamalalta.. vasta nyt olen alkanut ajatella että onko minussa jotain vikaa.. minua ei ole lapsena hakattu mutta muuten ei ole helppo lapsuus ollut...
pitää mennä puhumaan jonnekin ja mahdollisimman pian. NEuvolasta varmaankin ohjaavat sinut eteenpäin. Jokin sinussa saa aikaan tuollaisen "häiriökäytöksen", oletko itse lapsuudessa saanut läimäytyksiä tai jotain vastaavaa osaksesi ts. onko se tavallaan ihan normaalia sinulle? Vai oletko joutunut patoamaan kaiken sisääsi, joka nyt sitten kuplii pintaan. Mutta pliis ihan oikeasti, tee jotain ennen kuin heität lapsen seinään tai ravistelet tai jotain. Uhmaikä on vuoden päästä ja viimeistään silloin olet oikeasti tiukilla!!!!!
On hyvä, että kuulut siihen joukkoon äideistä, jotka tiedostavat vääränlaisen toimintansa ja ovat valmiita ja avoimia sille jotain tekemään:) On nimittäin selvää, että agressiivinen käytös herkästi lisääntyy, jos sille itse antaa luvan lisääntyä.
Varmasti itsekin ymmärrät, ettei noin pieni lapsi, joka sinulla on, tee asioita pahansisuisuudestaan tai tahallaan. Ei hän edes vielä ymmärrä olla ilkeä. Joten olisi tosi hölmöä aikuisen rankaista häntä hänen mittapuussaan syyttä suotta. Ennemmin saat kovakätisesti rankaisemalla lapseesi juurrutettua pelon tunteen kuin itsekurin tuontapaisella käytöksellä. Kuka äiti nyt haluaa lapsensa pelkäävän itseään? En minä ainakaan.
Suosittelisin, että otat kiukkutilanteissa reilun aikalisän, kun huomaat, että pinna näyttää alkavan palaa. En usko, että tunne tulee kuitenkaan aivan "puskasta", kyllä se lumipallonlailla kehittyy. Ja kun sen opit tunnistamaan, opit sen myös ennakoimaan. Ei lapsesi siitä kärsi, että sinä aikuisena "lasket kymmeneen", syöt jotain verensokerin palauttamiseksi, haukkaat raitista ilmaa ulko-ovelta/parvekkeelta jne. Väkivallan jättämät arvet sen sijaan näkyvät jossain vaiheessa varmasti, toistuvat sitäkin varmemmin.
Vastaukseksi kysymykseesi. Sinun tosiaan kannattaa jutella asiasta jonkun sinulle läheisen tai ymmärtäväisen ihmisen kanssa ja pyrkiä löytämään syy toiminnallesi. Usein väkivaltaiselle käytökselle sellainen on löydettävissä. Jos se on esim. väsymys, niin jollain keinoin sitä tulee helpottaa. Hae reiusti vain apua!:)
Tuskinpa olet pohjimmiltasi paha ihminen, vaikka sellaiseksi olet hieman itseäsi jo alkanut mieltää, ennemminkin olet aivan normaali äiti-ihminen, jolla on rajansa jaksamisessa:) Uskonkin, että olet vielä lapsellesi taas se paras mahdollinen äiti, mutta ota jo alkuvaiheessa järki käteen, äläkä anna huonon äidin ottaa valtaa sinussa!
P.s Erehtyminen on inhimillistä, toistamiseen erehtyminen on tyhmää.
Vastauksista...
Miehelle sanoin että läpsäsin.. Se helpotti jo..
Tänään tilanteessa sanoin lapselle että ei ota sitä, lapsi edelleen yritti ottaa esinettä, kilesin ja otin kädestä kiinni, sitten se sai uudelleen esineestä kiinni ja läpsäsin, ja itsekkin ihmetelin mitä tein, samalla siis yritin vaihtaa kakka vaippaa.
Ja kyllä tiedän ettei tuon ikäinen vielä kaikkea ymmärrä...
En usko että koskaan kovasti pystyisin lastani rankaisemaan ynm. en usko sellaiseen
mutta pelottaa miten pinna menee jatkuvasti koiraan.. Koiria minulla on ollut´monta vuotta ja harrastan niiden kanssa.. no nyt menee ihan OT:ksi
Älä herran jumala käytä vauvasi kasvatuksessa samoja medoteja kuin koiraan!!
Lapsi ei ole eläin. Eläin oppii käskyistä, vauva rakkaudesta ja huolessapidosta.
Kohtelet lastasi jo nyt noin, se pahenee kyllä varmasti ajan kanssa ja jos sinua nuo pienet asiat jo suututtaa lapsessa niin kovasti että nappaat häntä kädestä kiinni kun ei tottele ja läpsit häntä eikä hän ymmärrä miksi, on niin pieni vielä, niin tulevaisuudessa sinulla on vielä vaikeampaa sillä lapsi uhmaa sinua jossain vaiheessa ja tekee PALJON enemmän asioita. Mene ihmeessä juttelemaan jonkun kanssa, lapsesi ja itsesikin vuoksi, se pieni ihminen siellä ei ole ansainnut elää pelossa ja hänen ei todellakaan tarvitse tuntea sitä miltä tuntuu kun oma äiti lyö. Sinä voit autttaa häntä ja voitte elää normaalia hyvää elämää ilman väkivaltaa.
voi puhua. Sehän on rikos.
Puheet eivät paljon auta, vaan teot ja tekemättä jättäminen. Mitä enemmän sinua täällä ymmärretään, sitä enemmän lapsesi saa lyöntejä.
Tee ihminen itsellesi selväksi, että vauvaa ei saa hakata. Ellet onnistu pitämään itseäsi kurissa, vie vauva turvaan itseltäsi.
Mitä lapsen isä ajattelee väkivaltaisesta käytöksestäsi? Puolustaako hän lasta lyömällä sinua?
Ei mieheni minua lyö, hän vihaa väkivaltaa.
Sanoi ettei tuo nyt niin vakavaa ole..
Lasta ei kuitenkaan sattunut, hakkaamisesta ei ole kyse.
Sanoit ojentavasi koiraa fyysisesti, sulta pitäisi ottaa koira pois.Purat näköjään pahaa oloasi viattomaan luontokappaleeseen. Koira ei ole mikään robotti joka elää sun raivonpuuskiesi mukaan.Siitä on hyvin lyhyt matka että tulee tavaksi läpsiä myös lastasi.Lyöppä omaa päätäsi seinään kun tekee mieli koiraa tai lasta lyödä, tai lyö äijääs niin saat kaivattua vastusta.Hakeudu hoitoon pikemmiten.
Kuten varmaan huomaat..täältä saat ottaa vastaan kaikenlaista kritiikkiä;) Tämä foorumi ollut kautta aikojen eräänlainen"taistelutanner". Osa porukasta antaa asiallisia neuvoja ja osa on yli kritisovia,omasta mielestään asiantuntevia!!Älä kaikista välitä,meitä on moneen junaan:)
älä suotta välitä näistä poliisi, ja "hullu"kommenteista mitä täällä kirjoitetaan, me äidit ollaan vaan ihmisiä jolla pinna joskus palaa! hyvä että tiedät itse rajasi ja huomaat että teit väärin.. viimeksi itsellä palo hihat kun 2 vee tyttö JÄLLEEEN koiran ruokakupilla popsimassa nakkia, sillon tyttö kyllä sai nipistyksen niskavilloista kun olen niin monta kertaa kieltänyt, eikä syönyt edes aamupuuroa.. ja on sitte koiran kupilla syömässä nakkeja! kyllä mua sitten harmittikin jälkeenpäin kun tyttö niin itki, mutta sovittii ja halattii, lopuks tyttö sano ; anteesi, elikkä anteeksi :)