Minulla on hyvin tuore suhde erään miehen kanssa. Emme ole seksiä vielä loppuun asti harrastaneet, mutta olemme hyväilleet toisiamme.
Hän on TODELLA hyvä kroppainen, aivan uskomattoman kiinteä ja lihaksikas. Hän on pienestä asti urheillut ja käy aina välillä nostelemassa painoja.
Itse olen normaalipainoinen, mutta vatsani on aika löysä ja käsivarret varsinkin hävettävät minua... Tämä asia vaivaa todella paljon!
Aikaisemmissa suhteissa ei ole häirinnyt, mutta tämän miehen ulkonäkö saa mut tunteen itseni jotenkin... ei niin kauniiks? Jotain alemmuus komplekseja vai mitä lie tunnenkaan...
En tiedä pystynkö tai uskallanko nauttia seksistä... koko ajan mielessä on, että hän saisi tyyliin kenet vain.. että miks oikeestaan tyytyis tälläseen "tavalliseen" (?) kroppaan...
Oon aivan sekasin tämän asian kanssa...
Auttakaa :(
Tyttö 20
Hän on TODELLA hyvä kroppainen, aivan uskomattoman kiinteä ja lihaksikas. Hän on pienestä asti urheillut ja käy aina välillä nostelemassa painoja.
Itse olen normaalipainoinen, mutta vatsani on aika löysä ja käsivarret varsinkin hävettävät minua... Tämä asia vaivaa todella paljon!
Aikaisemmissa suhteissa ei ole häirinnyt, mutta tämän miehen ulkonäkö saa mut tunteen itseni jotenkin... ei niin kauniiks? Jotain alemmuus komplekseja vai mitä lie tunnenkaan...
En tiedä pystynkö tai uskallanko nauttia seksistä... koko ajan mielessä on, että hän saisi tyyliin kenet vain.. että miks oikeestaan tyytyis tälläseen "tavalliseen" (?) kroppaan...
Oon aivan sekasin tämän asian kanssa...
Auttakaa :(
Tyttö 20
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tarvitset ilmeisesti kallonkutistajan ammattiapua.
Minkä takia minun pitäisi mennä psykiatrille? :o En ymmärrä nyt ollenkaan. Pystyisitkö perustelemaan mielipiteesi?
asiasta tuntee häpeää, niin silloin on jotain pahasti päässä vialla.
parikymppinen tyttö. Pöh, mistä edes tiedät mitä mieltä hän on? Yksityiskohtana juuri naisihmisen vatsa, joka pyykkilautana aiheuttaa monissa lähinnä puistatusta. Yksi ihan keskeisiä asioita on mm. se, että näyttäminen ja tuntuminen ovat aivan eri asioita. Keskimäärin pariskunnat pyrkivät oikein kiinteään ja likeistä suurempaan läheisyyteen, josta on aika vaikea edes katsoa toista kokonaisena. Tai ehkä nykyisin styylaaminen tarkoittaa, että heitetään kuteet nurkkaan ja sitten tiirataan toisia reilun kahden metrin päästä. Muistiinpanoja toisten puutteista tehden. Höpsis. Rauhassa nyt vain siellä, nuorena nuo asiat ovat usein juuri noin herkkiä. Tutustukaa nyt edes ensin kunnolla. Rohkeasti vain päin herrahenkilöä :-)
Kirjotuksesi rohkasi jonkun verran. Enhän tosiaan voi tietää, mitä mieltä tämä mies on... Asia on tosiaan itselleni aika herkkä, oon aina ollut aika tarkka ulkonäkö asioissa... Olen kärsinyt teini-iässä syömishäiriötä, josta olen toki jo pari vuotta sitten päässyt täysin eroon. Mutta jotenkin aloin miettimään ihan omituisia asioita... Juuri sellaisia, että kun mies on niin hyvä kroppainen, että jos hän haluisi myös naisen olevan todella timmi.. En itse sitä ole.
Mutta tosiaan... katsotaan mitä tapahtuu (:
et ole ainut tuon asian suhteen, että kun edessä on todella hyväkroppainen niin itse kokee itsensä huonokroppaiseksi, jos niitä makkaroita edes pikkasen on :)
MUTTA, mies näkee sinut, ei makkarasi. ja nyt kyseessä ei taida olla mikään läski nainen, vaan olet normaalipainoinen mutta meillä naisilla sitä masua joskus sattuu olemaan:) tietenkin voit alkaa treenailemaan mutta älä tee suurta numeroa "ongelmastasi".
nauti nyt vaan ajastasi miehen kanssa ja erityisesti nauti omasta kropastasi - epävarmuutesi näkyy ulospäin, eikä se ole hyvä asia..
luonnos, kun ei kovin ihmeellisiä voi tai edes osaa asiasta kirjoittaa. Syömishäiriötausta selittää osaa, mutta suurimman osan todella selittää nuoruutesi. Ihminen vain on sellainen nuorena, useimmat, väittäisin. Iän mukana ihmisestä tulee jotakin aivan muuta kuin se ruumis, on vanhuksia, jotka ovat kuin puhdasta sielua, se on häkellyttävää. Mutta takaisin tilanteeseesi, epävarmuudet sinänsä ovat ihan normaaleja, sehän vain viestittää, että toinen merkitsee, eikä tahtoisi menettää tätä. Joitakin tietynlainen epävarmuus, ujous jne. viehättää jo nuoresta lähtien, kuten minua, se jotenkin kertoo ihmisen herkkyydestä, joka taas on paljon tärkeämpää kuin se kroppa. "Tiedän erinomaisesti olevani kaunis" on suunnilleen kauheinta, mitä naisessa voi havaita, vaikka toisaalta taas naisen hyväntahtoinen tietoisuus omasta viehätyksestään on pelkästään - viehättävää. Nämä ovat kovin monimutkaisia asioita, mutta ytimessä silti pysyy, että silloinkin kun joku (nuori) herrahenkilö luulee viehättyneensä pelkästään naisen ulkoisesta olemuksesta, ei tarvitse kuin vähän pintaa raaputtaa ja niin vain luonne, sielu sieltä pilkistää. Kun on nyt lähempänä neljääkymmentä, on viimeistään selvinnyt, että todella, siitä vähitellen "rapistuvasta" kropasta (omasta ja naisten) huolimatta naiset viehättävät yhä enemmän, asioista tulee yhä rennompia :-)
Joku taisi mainita, että ainahan voi harjoittaa kroppaansa, jos siltä tuntuu, mutta ei sitä kannata jotenkin itsetarkoituksellisesti alkaa tehdä. Pääasia kun on, että olette tavanneet, elä ja eläkää pelotta!
Rohkeasti vain miehen "kimppuun" jos siltä tuntuu. Vaikka mies haluaisi itse olla miten timmissä kondiksessa, ei hän välttämättä odota sitä naiselta. Joten älä vertaile omaa kroppaasi hänen kroppaan, vaikka se on luonnollinen reaktio. Monet miehet päinvastoin tykkäävät että naisella on muotoja.
sama ongelma. Tykkään rakastella vain pimeässä, mielellään peiton alla. Tiedän, että mies rakastaa minua ja minä rakastan häntä, mutta en pääse eroon tunteesta että minun kroppani ei ole tarpeeksi kaunis. Olen aloittanut kuntoilun ja yritän parhaani mukaan kiinteyttää kehoani. En siis ole ylipainoinen, normaalipainoinen kyllä, mutta ehkä tämä on jotain perfektionismia, koko ajan pitäisi parantaa. Uskon kuitenkin että ajan kanssa tulee varmemmaksi omasta itsestään, kun huomaa miten kumppani on pysynyt rinnalla kaikesta huolimatta. Älä masennu suotta, en minäkään. Tämä asia vaatii vaan luottamusta, joka tulee ajan kanssa.