Fiksut netti nuoret

On vähän sama kun radio ja TV tuli aikoinaan !

On hyvä että tällä palstalla aina välillä löytyy asiallisiakin kirjoituksia. Kuitenkin on muistettava ettei se kerro sen suuremmasta älyllisestä osaamisesta jos tietää nettiajattelijan sanastoa. Samaan aikaan käden taidot on hukassa ja jos tulisi luonnon katastrofi nettisukupolvi olisi vaikeuksissa jne.

Työmailla on menossa kanssa murros- kun nykyaika kohtaa sodan jälkeen syntyneet !

Mutta minne laitetaan fiksut vanhukset?Onko heillä enää sijaa tässä yhteiskunnassa?Yhtälailla kun nuoret jätetään huomiotta monesti,jätetään vanhukse aina.Heillä on elämänviisautta ja kokemusta,siitä tulisi nuortenkin ammentaa.Kohtaavatko nuoret ja vanhukset usein?Eivät,nuorilla on kiire sinne tietsikan äärelle ja vanhukset ovat yksin .Siis kummassakin ikäjakaumassa fiksuja yksinäisiä.Leviää se pää joskus vanhaltakin,mutta olemme nähneet nettivirtuoosien tuhoja jo suomalaisissa kouluissa.Elämää kunnioittaen Leidi D.

kirjoita juttusi itse, äläkä kopio toisten kirjoituksia tänne.

Kuvitellaan läksyjä lukeva teini-ikäinen. Samalla kun hän tekee koulutehtäviä, hän lataa tietokoneelle musiikkia, mesettää ja seuraa paria keskustelupalstaa. Taustalla soi radio.

Näky tuskin on tavaton. Ainutlaatuista sen sijaan on käynnissä oleva muutos. Tuota muutosta voi luonnehtia neurologisin termein, ja sen tekijät on helppo summata luvuiksi. Keskivertonuori ehtii kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä viettää sähköisten medioiden parissa lähes 30 000 tuntia. Siitä neljännes kuluu internetissä.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä: nuo tunnit jättävät jälkensä aivojen herkkään hermojärjestelmään.



Aivotutkijat puhuvat nyt siitä, minkä monet kasvattajat jo tietävät. Nuoret eivät ole enää entisensä, eikä kyse ole vain sukupolvien välisestä kuilusta tai makujen ja tottumusten eroista. Sähköisten medioiden parissa vietetyt tunnit heijastuvat siihen, miten he oppivat, ajattelevat, toimivat ja jopa tuntevat.

Tunnettu yhdysvaltalainen neurologi Gary Small puhuu aivokuilusta.

- Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa nuorten sukupolvien aivot ovat rakenteellisesti erilaiset kuin edeltäjiensä. Muutos on dramaattinen. Se on tapahtunut vain yhden sukupolven aikana, hän katsoo.

Smallin teos Ibrain ilmestyi viime syksynä. Siinä hän esittää kysymyksen, jota pohtii myös moni muu tutkija. Mitä tämä muutos merkitsee?



Vastauksia on haettu muun muassa tutkimalla aivojen laajinta osaa, otsalohkoja. Nykyisenkaltaisessa informaatioympäristössä otsalohkojen hermoverkot kehittyvät erilaisiksi kuin parinkymmenen vuoden takaisessa. Small on osoittanut, että aikuisilla jo lyhytaikainen internetin käyttö muuttaa näitä hermoverkkoja. Kehittyviin aivoihin vaikutus on huomattavasti perustavanlaatuisempi, hän uskoo.

Ihmisen toiminnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, mitä otsalohkoissa tapahtuu.

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtajan Kiti Müllerin mukaan otsalohkot säätelevät tarkkaavuuden jakamista ja kohdentamista. Ne ovat eräänlainen toiminnan ohjauskeskus, sillä ne vastaavat myös muun muassa päätöksenteosta, ongelmanratkaisusta ja työmuistista.



Aivokuilun seurauksista osa on helppo todeta. Internet-ajan kasvatit loistavat monessa asiassa, jotka heidän vanhemmilleen tuottavat vaikeuksia.

- Nuoret pystyvät tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Heidän vanhempiensa aivot toimivat parhaiten, kun ne ovat keskittyneet yhteen asiaan kerrallaan, Gary Small toteaa Ibrainissa.

Smallin mukaan ihmisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on kasvussa. Samaa väittää yhdysvaltalainen Don Tapscott teoksessaan Grown Up Digital.

- Nettisukupolvi on älykkäämpi kuin yksikään sukupolvi aikaisemmin. He käsittelevät tietoa ja etenkin visuaalista informaatiota nopeasti ja tehokkaasti, Tapscott toteaa.

Kaikki tämä kehitys ei kuitenkaan tule ilmaiseksi.



Gary Smallin mukaan jatkuva visuaalisten ärsykkeiden parissa oleminen heikentää keskittymis- ja analysointikykyä.

- Näin käy, jos ihmisen huomio on lähes tauotta jakautunut erilaisten laitteiden ja sovellutusten seuraamiseen. Aivot ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa uuden yhteydenoton tai viestin varalta. Niillä ei ole aikaa pohtia ja analysoida, Small toteaa.

Samalla tulevat haastetuksi perinteiset oppimistavat. Nopeatempoiseen tietotulvaan tottuneelle keskittymistä vaativa, kasvokkain ja vaihe vaiheelta tapahtuva oppiminen voi olla vaikeaa, Small väittää.



Otsalohkojen sietokyvyllä on myös rajansa. Kiti Müllerin mukaan nuorenkin aivot voivat ylikuormittua, jos ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa runsasärsykkeisten medioiden kanssa. Yksi hälytysmerkki saattaa olla se, ettei enää siedetä hiljaisuutta.

- Ylikuormittuneissa aivoissa tapahtuu kemiallisia muutoksia, jotka ovat samankaltaisia kuin monissa mielenterveyden häiriöissä, kuten masennuksessa.

Samaa sanoo Gary Small. Lyhyellä aikavälillä aivojen stressihormonit kohottavat vireyttä, mutta pitkän ajan kuluessa ne vahingoittavat aivojen tunteita ja ajattelua ohjaavia osia. Krooninen teknostressi voi jopa muovata uudelleen perustavia aivorakenteita.

Tällaisia aivoissa tapahtuvia kemiallisia muutoksia voi olla vaikea havaita ajoissa. Kiti Müllerin mukaan yksi syy siihen on se, että aivojen hyvinvoinnista puhutaan liian vähän.

- Siksi ei välttämättä ymmärretä, että ongelmien syynä voi olla aivojen ylikuormitus. Nuoren masennus saattaa johtua siitä, että hän roikkuu jatkuvasti netissä ja nukkuu vähän. Tällaista masennusta ei pidä hoitaa lääkkeillä vaan elämäntaparemontilla.



Müllerin mukaan ihmisen todellisuudentaju alkaa hämärtyä otsalohkojen jouduttua liian lujille.

- Arviointikyky pettää, eikä hän enää erota, mikä on faktaa ja fiktiota. Silloin ollaan vaarallisella tiellä.

Pysähdys voi olla myös konkreettisempi. Müller sanoo tavanneensa vastaanotollaan useita nuoria, joilla liiallinen pelaaminen ja nettisurffailu ovat laukaisseet epilepsiakohtauksen. Aivot ovat menneet ylirasituksen vuoksi oikosulkuun, ja sähköinen viestinkulku hermosolusta toiseen on häiriintynyt.

Pahimmillaan teknouupumus vie työkyvyn. Siitäkin Müllerilla on havaintoja.

- Olen tavannut hyvin menestyneitä kolmekymppisiä, joiden asiat ovat yhtäkkiä alkaneet mennä pieleen ja he ovat saaneet adhd-diagnoosin. Voi kysyä, onko todella kyse adhd:stä vai siitä, että tekniikkaa ja erilaisia ärsykkeitä on ollut heidän sietokyvylleen liian paljon.

Työterveyslaitoksen tuoreiden tutkimusten mukaan muisti- ja keskittymisvaikeudet näyttävät lisääntyneen juuri alle 35-vuotiailla. Heistä noin kaksikymmentä prosenttia kokee näitä oireita.



Otsalohkot kehittyvät 25-30 ikävuoteen saakka. Eniten Small on huolissaan siitä, mitä tapahtuu otsalohkojen luontaiselle kypsymiselle, jos teknologia hallitsee elämää nuoresta alkaen.

- On mahdollista, että otsalohkojen hermoverkkojen kypsyminen jää kesken. Varhaisaikuisuus on kriittinen vaihe aivoille. Silloin kehittyvät muun muassa empatiakyky ja abstraktin ajattelun taito.

Kiti Müller painottaa sosiaalisia taitoja.

- Ihminen voi viettää päivätolkulla aikaa nettipohjaisissa yhteisöissä. Sosiaaliset taidot ja empatiakyky jäävät vajaiksi, jos nuori on ensisijaisesti vuorovaikutuksessa muihin medioiden kautta. Hän ei opi tulkitsemaan esimerkiksi eleitä ja äänensävyjä.

Lähteet:

Gary Small, IBrain. Surviving the Technological Alteration of the Modern Mind. 2008.

Don Tapscott, Grown Up Digital. How the Net Generation is Changing Your World. 2008.

Kiti Müller, Aivokutinaa. 2008.