FAKTATIETOA ALLERGIOISTA JOTKA SYNTYVÄT KOSTEUSVAURIORAKENNUKSESTA.
huom! lue tarkasti myös kohdat joissa todetaan ettei allergiasoluja (IgE) todeta vaikka onkin kyseessä allergia. Samoin tässä on selkeästi että ODTS syntyy kosteusvauriorakennuksista. PÖLYÄ on siis riittävästi.
Kirjoittanut Tuula Putus
22.03.2008, 14:57
Allergiasairaudet ovat väestössä yleisiä. Astmaa sairastaa 5 % aikuisista ja noin 6 % lapsista. Atooppista ihottumaa on jossain lapsuusiän vaiheessa noin 15-20 %:lla ja vähintään yhtä monella on allergista nuhaa siitepölyille tai eläinepiteelille. Kaiken kaikkiaan noin kolmannes väestöstä kokee allergiaoireita tai –sairauksia jossain elämänsä vaiheessa. Atooppinen allergia on yleistynyt vuosikymmenien aikana syistä, joita ei vieläkään kunnolla tunneta.
Allergiasairauksia syntyy kuitenkin myös muilla mekanismeilla kuin atooppisella IgE-välitteisellä mekanismilla. On olemassa myös viivästynyttä eli soluvälitteistä allergiaa. Joillakin potilailla on samanaikaisesti viitteitä sekä välittömästä IgE-välitteisestä että viivästyneestä yliherkkyyssairaudesta. Usein allergiasairauksiin luetaan myös urtikaria eli nokkosrokko, vaikka sen aiheuttaja useimmiten onkin jokin infektiosairaus tai syytä ei lainkaan saada selville. Ihon allergiasairauksia syntyy monilla eri mekanismeilla.
Sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat tavallisimmin muita kuin allergiasairauksia. Jos herkistyminen kuitenkin tapahtuu, voi syntyä joko välitön yliherkkyysreaktio tai viivästynyt soluvälitteinen yliherkkyys. Välittömällä mekanismilla syntyy mm. allerginen nuha ja allerginen sidekalvontulehdus. Astma voi olla luonteeltaan joko välitöntä tai viivästynyttä, rasitusastmaa tai infektioastmaa. Kaikkia näitä astmatyyppejä esiintyy myös sisäilmapotilailla. Sisäsyntyiseksi astmaksi sanotaan astmaa, jonka aiheuttajaa ei saada selville ja joka tavallisimmin puhkeaa aikuisiällä.
Jos keuhkoputkien limassa on runsaasti eosinofiilisiä allergiatulehdukseen viittaavia soluja, voidaan puhua myös allergisesta bronkiitista (eosinofiilinen bronkiitti). Jos potilaalla on yskää ja/tai limannousua yli 3 kk vuodessa kahden vuoden ajan tai kauemmin, diagnoosina on krooninen bronkiitti myös tapauksissa, joissa allergiasoluja ei todeta.
Homeet ja sädesienten itiöt aiheuttavat myös alveoliittia eli homepölykeuhkoa sekä ODTS-oireyhtymää (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä). Alveoliitin ja ODTS:n oireet muistuttavat sekä toisiaan että rajua hengitystietulehdusta. Diagnoosiin päästään vain, jos oikeat tutkimukset tehdään sairauden alkuvaiheessa. Sekä alveoliitista että ODTS-sairaudesta voi toipua täysin, jos potilas onnistuu välttämään taudin aiheuttanutta pölyä. Kuitenkin oireisto uusiutuu helposti altistustilanteen toistuessa, koska kyseessä on
huom! lue tarkasti myös kohdat joissa todetaan ettei allergiasoluja (IgE) todeta vaikka onkin kyseessä allergia. Samoin tässä on selkeästi että ODTS syntyy kosteusvauriorakennuksista. PÖLYÄ on siis riittävästi.
Kirjoittanut Tuula Putus
22.03.2008, 14:57
Allergiasairaudet ovat väestössä yleisiä. Astmaa sairastaa 5 % aikuisista ja noin 6 % lapsista. Atooppista ihottumaa on jossain lapsuusiän vaiheessa noin 15-20 %:lla ja vähintään yhtä monella on allergista nuhaa siitepölyille tai eläinepiteelille. Kaiken kaikkiaan noin kolmannes väestöstä kokee allergiaoireita tai –sairauksia jossain elämänsä vaiheessa. Atooppinen allergia on yleistynyt vuosikymmenien aikana syistä, joita ei vieläkään kunnolla tunneta.
Allergiasairauksia syntyy kuitenkin myös muilla mekanismeilla kuin atooppisella IgE-välitteisellä mekanismilla. On olemassa myös viivästynyttä eli soluvälitteistä allergiaa. Joillakin potilailla on samanaikaisesti viitteitä sekä välittömästä IgE-välitteisestä että viivästyneestä yliherkkyyssairaudesta. Usein allergiasairauksiin luetaan myös urtikaria eli nokkosrokko, vaikka sen aiheuttaja useimmiten onkin jokin infektiosairaus tai syytä ei lainkaan saada selville. Ihon allergiasairauksia syntyy monilla eri mekanismeilla.
Sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat tavallisimmin muita kuin allergiasairauksia. Jos herkistyminen kuitenkin tapahtuu, voi syntyä joko välitön yliherkkyysreaktio tai viivästynyt soluvälitteinen yliherkkyys. Välittömällä mekanismilla syntyy mm. allerginen nuha ja allerginen sidekalvontulehdus. Astma voi olla luonteeltaan joko välitöntä tai viivästynyttä, rasitusastmaa tai infektioastmaa. Kaikkia näitä astmatyyppejä esiintyy myös sisäilmapotilailla. Sisäsyntyiseksi astmaksi sanotaan astmaa, jonka aiheuttajaa ei saada selville ja joka tavallisimmin puhkeaa aikuisiällä.
Jos keuhkoputkien limassa on runsaasti eosinofiilisiä allergiatulehdukseen viittaavia soluja, voidaan puhua myös allergisesta bronkiitista (eosinofiilinen bronkiitti). Jos potilaalla on yskää ja/tai limannousua yli 3 kk vuodessa kahden vuoden ajan tai kauemmin, diagnoosina on krooninen bronkiitti myös tapauksissa, joissa allergiasoluja ei todeta.
Homeet ja sädesienten itiöt aiheuttavat myös alveoliittia eli homepölykeuhkoa sekä ODTS-oireyhtymää (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä). Alveoliitin ja ODTS:n oireet muistuttavat sekä toisiaan että rajua hengitystietulehdusta. Diagnoosiin päästään vain, jos oikeat tutkimukset tehdään sairauden alkuvaiheessa. Sekä alveoliitista että ODTS-sairaudesta voi toipua täysin, jos potilas onnistuu välttämään taudin aiheuttanutta pölyä. Kuitenkin oireisto uusiutuu helposti altistustilanteen toistuessa, koska kyseessä on
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Homeet ja sädesienten itiöt aiheuttavat myös alveoliittia eli homepölykeuhkoa sekä ODTS-oireyhtymää (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä)"
Lue tarkasti: homeet ja SÄDESIENTEN ITIÖT aiheuttavat....
Kyllä ne ovat edelleen ne ITIÖT, jotka koostaan riipuen pääsevät hengitysteissämme myös periferiaan eli keuhkorakkuloihin.
Suurimmat jäävät nenän (poskiontelon limakalvoärsytykset) ja henkitorven (äänen käheys jne) limakalvoille ja pienimmät vintiöt pääsevät keuhkorakkuloihin.
Siinä lyhykäisyydessään altistumisen ääripäät ja siitä johtuvat oireilut.
aiheuttaisivat KOSTEUSVAURIORAKENNUKSESSA alveoliitin, niin kaikilla sairastuneilla olisi Streptomycesin IgG:tä kaksi tai kolme plussaa. Sitä on niin paljon kuitenkin vain 0,7 %:lla kosteusvauriorakennuksissa sairastuneilla. Muistakaa, että homepölykeuhkon kriteereinä on kaksi tai kolme plussaa Af:n tai termofiilisten sädesienten IgG:tä.
Tuo 0,7 % on luettavissa Majvik-juhlanumeron sivulta 2203. Uskon, että voin luottaa TTL:n Kuopion laboratorion mittauksiin. Kyseessä oli 2890 sairastuneen näytteet.
Tuossa on varma todiste siitä, että sairauttamme eivät aiheuta itiöiden hengittäminen. Sairautemme aiheuttaa juuri se, mitä M S-S:n on kertonut jo vuonna 1997. Nyt on ihan turha jankuttaa muuta.
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
"Allergiasairauksia syntyy kuitenkin myös muilla mekanismeilla kuin atooppisella IgE-välitteisellä mekanismilla. On olemassa myös viivästynyttä eli soluvälitteistä allergiaa. Joillakin potilailla on samanaikaisesti viitteitä sekä välittömästä IgE-välitteisestä että viivästyneestä yliherkkyyssairaudesta."
Tuo välitön IgE-reaktio on toinen astmareaktioista. Kuten siitä huomaa helposti, niin pitäisi olla ahtauman aiheuttajan IgE:tä. Sitä ei ole tietysti kellään. Sitten tuo Putuksen maininta "viivästynyt soluvälitteinen allergia" vaatii kyllä aika lailla selvennystä, koska astma-reaktio voi olla myös ns. viivästynyt soluvälitteinen reaktio, MUTTA siihen osallistuvatkin EOSINOFIILISET valkosolut. Tätä eosinofiiliaa EI OLE TAVATTU kuitenkaan kenenkään KEUHKOPUTKISSA.
Sitten viivästyneellä soluvälitteisellä allergialla tarkoitetaan myös ja yleensä sillä takoitetaan juuri sitä, tyypin IV-allergiaa, joka sovitun määritelmän mukaan diagnosoidaan siten, että CD4 ja CD8 -lymfosyyttien suhde on alle 1,5. Tämä on se kuuluisa allerginen alveoliitti. Eikä se tarkoita ASTMAA.
Putus on tainnut ilmeisesti unohtaa kirjoituksessaan nämä myrkylliset mikrobien tuottamat aminohappoantibiootit. No sattuhan sitä kaikenlaista.
Itiöistä tulee vasta sitten ongelma, kun nuo myrkyt ovat ensin vaurioittaneet NK-puolustuksen. Jossain vaiheessa syntyy myös todella HOMEPÖLYKEUHKO Aspergillus fumigatuksen kuorikerroksen glukaanin johdosta. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Af ei liity millään tavalla kosteusvaurioon. Mutta toisaalta mikä tahansa sairaus on mahdollinen NK-systeemin vaurioitumisen vuoksi ja se on VAURIOITUNUT KOSTEUSVAURION vuoksi. Siinä on sairauksia, joista voi valita esim. kuolinsyyn. Se voi olla vaikkapa keuhkosyöpä tai kuumeeton keuhkokuume.
Pekka Nikkola
kannattaa nyt sinun uskoa Putuksen kirjoittamaan tietoon, eikä vääntää sitä jälleen kerran aivan muuksi.
Nämä sinun kommentointisi ovat jälleen aivan oman pääsi tuotosta.