Hei! Olemme muuttamassa 20 kilometrin päähän nykyisestä kodista. Lapset ovat 13 ja 11 v. Lapset joutuvat vaihtamaan koulua, mikä ainakin 13v vanhalle on ihan ok juttu, kun tietää saavansa paremman (tilavan, eri asumismuoto jne) kodin kuin nykyinen. Nyt lasten isä on saanut päähänsä ettei me saada muuttaa.
Lapsilla ei ole mitään varsinaista harrastusta ja nuoremmalla ei ole varsinaisesti kavereitakaan täällä. Isä saa tavata lapsiaan ihan yhtä usein kuin tähän asti. Mihinkään maailman ääriin emme ole menossa ja yhteydet sukulaisiin säilyy aivan samanlaisena kuin tähän asti. Lasten elämä tulee paremman asumismuodon myötä muuttumaan vaan positiivisemmaksi. Kaverisuhteetkin tulevat pysymään vanhemmalla lapsella ihan samanlaisina kuin tähän asti, kun etäisyys ei ole suuri.
Kysymys kuuluu siis voiko lasten isä estää jotenkin meidän muuton?
Lapsilla ei ole mitään varsinaista harrastusta ja nuoremmalla ei ole varsinaisesti kavereitakaan täällä. Isä saa tavata lapsiaan ihan yhtä usein kuin tähän asti. Mihinkään maailman ääriin emme ole menossa ja yhteydet sukulaisiin säilyy aivan samanlaisena kuin tähän asti. Lasten elämä tulee paremman asumismuodon myötä muuttumaan vaan positiivisemmaksi. Kaverisuhteetkin tulevat pysymään vanhemmalla lapsella ihan samanlaisina kuin tähän asti, kun etäisyys ei ole suuri.
Kysymys kuuluu siis voiko lasten isä estää jotenkin meidän muuton?
Vastaukset 62
Vanhimmat
Ei voi estää muuttoanne mitenkään. Jos muuta väittää niin on tietämätön tai sitten vain uhittelee. Joten älä välitä.
Mukavaa muuttoa! :)
Minulle ei olisi tullut edes mieleen kysyä ex mieheni mielipidettä asiaan, me elämme omaa elämäämme, exällä on oikeutensa isänä tavata lapsiaan niin paljon kuin haluaa, mutta meidän elämäämme hän ei voi puuttua. Eriasia olisi jos muutto olisi jotenkin vaikeuttanut nykyistä tapaamissopimusta.
Pari kuukautta sitten kun puhuin asiasta niin ei sanonut siihen juuri mitään. Nyt sitten kun ilmoitin tarkan muuttopäivän niin ilmoitti haluavansa lapset itselleen. Sanoo varanneensa ajan lastenvalvojalle.
Lapset jäisivätkin isänsä luokse tutulle paikkakunnalle? Ja jos et voi niin miksei se onnistuisi? Voisithan sinäkin varmaan tavata heitä todella paljon?
Exälläsi ei ole mitään sanottavaa muuttoosi. Hän voi toki yrittää manipuloida ja lahjoa lapsia jäämään hänen luokseen, mutta todennäköisesti lapset viittaavat kintaalla. Lastensuojeluasia muuttosi ei ole. Suomen rajojen sisäpuolella sinulla on oikaus muuttaa lapsinesi, eikä käräjäoikeus sen takia muuta lähihuoltajuutta.
Elämäntilanteet muuttuvat ja muuttaminen on osa arkea. Lastensuojeluviranomainen ei ota sinuun todennäköisesti edes yhteyttä exäsi temppuilun takia, koska hekin ymmärtävät, että hänen motiivinaan on kiusaaminen ja yhteishuollon vallankäyttö päällimmäisenä.
Olen muuttanut vuoden vaihtuessa uuteen kotiin entisen naapurikaupunkiin ja meillä kuvio oli tismalleen sama.
Tuntuu siltä, että valveutuneet etäyhteishuoltajat luulevat, että heillä on yhteishuoltajuuden perusteella määräämättömät hallinta- ja määräämisoikeudet lähihuoltajaan lasten kautta.
Yhteishuoltajuuden periaatteet kaipaisivat lähempää tutkimista, selventämistä ja ohjeistamista, millaisia valtuuksia kullakin on. Silloin yhteishuoltajilla olisi mahdollisuus viitata tiettyyn pykälään ja momenttiin ja vähentää lastensuojelun turhaa työllistämistä ja antaa heille aikaa toimia todellisten lastensuojelutapausten parissa.
mitä tykkäävät,mutta isällä on kuitenkin myös oikeuksia!Ei pelkästään velvollisuuksia.Yhteishuollossa vanhempien on yhdessä päätettävä yhteisten lasten asumisesta.Nämä äidit,jotka kyselevät voimMEko muuttaa ilman,että isä voi mitään asialle,ovat juuri näitä,jotka opettavat omille lapsilleen kuinka ME voimme tehdä mitä haluamME,eikä isällä ole mitään oikeutta puuttua siihen.Kyllä ME tiedämME,älä nyt tule siihen sotkemaan! Minullakin oli se viimeinen mahdollisuus viedä asia tuomarin eteen,kun nuorimmainen lapsi ei itse uskaltanut sanoa äidilleen,ettei halua muuttaa,vaan haluaisi jäädä isän luo entiselle paikkakunnalle.Nythän mä olenkin se pahimman luokan etäisä,joka vei asian ihan oikeuteen asti ja näin saa kaikkien elämän hankalaksi!Vain sen takia,että tiedän lapseni haluavan asua kanssani ja jatkaa elämää niin kuin tähänkin asti.Yritän puolustaa lastani ja hänen mielipidettään oikeudessa,ettei joskus tule se tilanne eteen,kun lapsi kysyy: "Miksi isä et tehnyt mitään,vaikka tiesit etten haluaisi muuttaa äidin kanssa muualle?".Silloin on myöhäistä enää auttaa asiassa ja elät sen kanssa loppuikäsi!Olosuhdeselvityksessä lapsen kanta on tullut erittäin selväksi useassa kohdin.Muuttaminen on tosiaan osa arkea.Joten äidit saa muuttaa miten huvittaa,mutta älkää luulko,että lapsillanne on aina hyvä siellä,missä teillä itsellänne on hyvä!
Kun kyse on vierekkäisistä kaupungeista tai muutto saman kaupungin sisällä, toimesi ovat pelkkää itsekkyyttä.
Sinä hyvänä isänä olisit tukenut äidin muuttoa ja vakuuttanut lapselle, että muutto ei vaikuta teidän kahden väleihin mitenkään, mutta sinä halusit kostaa exällesi lapsen kautta.
Niin se vain on, halusit rikkoa nuorimmaisesi turvallisen perheyhteisön itsekkäistä syistä, pääsit nyt kostamaan - vihdoinkin.
paskapuhetta!Miksi lapsen mielipide ei paina mitään!Miksi äiti ei voi uskoa,kun lapsi sanoo että haluaisi asua isän luona?Minäkö silloin kostan muka jotain,häh?Onpa oudot ajatuksen juoksut.Mutta sehän ei lähiäideille ole mitään uutta.Sanokoon ja olkoon lapset ja isä mitä mieltä tahansa,MINÄ olen se joka päättää!Olette te uskomattomia!
Sisaret ovat tärkeämpiä ihmisiä lapselle kuin etävanhempi. Olisit nyt vain ollut hyvä isä ja ollut äidin tukena, mutta huomasit loistavan tilaisuuden kyykyttää exäsi ajattelematta, että erotat lapset toisistaan samalla. Olet hyvin itsekäs ja ajattelematon ihminen, tekisi melkein mieli sanoa, että tyypillinen mies - oma napa aina tärkein.
Tietenkin lapsi sanoo haluavansa asua entisessä paikassaan, koska uusi ympäristö ja kaverit jännittävät ja sinä isänä voitelit sitä pelkoa. Olet varmasti hyvin ylpeä tekosistasi.
Minä lähiäitinä tiedän, mikä lapsille on parasta, ja silloin minä myös päätän ja isä tyytyy päätökseen, kuten olisi tyytynyt avioliiton aikanakin. Lapsi ei aina ymmärrä haluamisensa lopputulosta.
tietääkin aivan kaiken! MINÄ itse jne.Kaikkitietävä ja itsevaltias.Älä viitsi asiattomasta tyylistä puhua,kun et itse huomaa mikä oma tyylisi on.Äidit ei aina ymmärrä haluamisiensa lopputulosta.
Useimmiten se menee niin, että isä keksii jonkun utopistisen idean, äiti yrittää perustella, miksei näin voi tehdä, mutta isä on päättänyt olla mies ja viedä ideansa loppuun, vaikka LÄHIäiti tietäisi paremmin, mikä tilanteessa on lapselle parempi. Mies ei anna periksi tiedolle ja taidolle, vaan alkaa lapsellinen kiukuttelu, koska hän ei saa KOSKAAN päättää mitään ja AINA äidit määrää ja MINÄ en saa koskaan sanoa mitään, nyyhkis. Juuri näin teet sinäkin; kerrot että lapsi tahtoisi asua kanssasi, koska ei halua muuttaa uuteen kotiin mutta ajatustakaan et suo sille, että vieroitat hänet sisaruksistaan. Ajatteletko lainkaan aikaa, kun sinua ei enää ole ja lapsesi tukiverkosto on sisarukset, joihin SINUN haluamisesi takia lapsella ei ole samanlaista kiinteää suhdetta kuin olisi kehittynyt yhdessä asuen.
Voi elämän kevät ja kukkiva nuoruus teitä pieniä miehiä.
Ymmärtäisin, jos tahtoisit kaikki lapset esim. vuoroviikkohuoltoon, mutta se että vieroittaisit yhden lapsen veljistään ja siskoistaan on todella törkeää, varsinkin kun motiivina on exän kyykytys. Missä kulkee miehen itsekkyyden katto?
ettei lapsilta ihan kaikkea kysytä. toki mielipidettä tärkeissä asioissa, mutta kyllä vanhempi päättää tärkeät asiat. ei ole lapsen asia yksin päättää esim muutosta,kuten tässä asiassa.
eikä eritoten etän.
kyllä äiti tietää.
etä on ottanut etäisyyttä ja näin ollen ei päätä perheen asioista.
ett jos jumalauta tehään tikusta asiaa ni voi hyvä tavaton!!! järki käteen.
tule kyseeseen,koska asumme eri paikkakunnilla eikä se muutenkaan tulisi,koska silloinhan lähiäiti ei saisi elareita!Tottakai sisarukset on rakkaita toisilleen,en kiellä sitä,mutta heillä ikäeroa 7 vuotta ja näkisivät kuiteskin joka vkl.Että mitä ihmeen tekemistä minun haluamisella tässä nyt on?Lähihuoltajalla tässä nyt on enemmän menetettävää kuin kellään muulla ja siinäkin kohdalla raha on se suurin tekijä!Ei tässä tarvita mitään utopistisia ideoita,kun katselee exän toimintaa seitsemän vuotta sitten tapahtuneen eron jälkeen!
päättelet,että etä on ottanut etäisyyttä?Minä en ainakaan ole sellainen luuserietäisä,joka antaa kaikki ne kivat yhteiset harrastukset lapsen kanssa pois,kun lähi napsauttaa vaan sormiaan!Niitä on kai tämä maa pullollaan,kun lähiäidit yleensä niitä haukkuu.Tai haukkuuhan ne sittenkin,kun teet jotain lapsesi hyväksi!
No entäs, jos se onkin isä, joka tahtoo muuttaa pidemmälle?
Voiko lähiäiti sitten alkaa siitä hänelle kiukuttelemaan?
kiukuttelemaan,niin kauan kun elarit vaan kilahtaa tilille.
ei kaikki ole samasta puusta veistetty.
ei etät
eikä lähitkään
mulla vain erilaisia kokemuksia
vaikka oman lapseni isä on lähes esimerkillinen
heh, pitäisikö lähiäidin viedä isän muutto-oikeus toiselle paikkakunnalle käräjien päätettäväksi ja perustella muuttokieltoa lasten tapaamisten vaikeutumisella ;)
Voisi muutama nyxä saada sydärin =D
Mun lapsen isä suunnitteli muuttoa toiseen kaupunkiin, eikä kummallakaan ole mahdollisuutta kuskailla lasta.
Asuttaisiin nyt aika lähekkäin, eli lapsen tapaaminen ois mahdollista vaikka joka päivä.
Mitähän tuo sanos, ku ilmoittaisin, että heitän haasteella jos edes ääneen sanoo vielä muuttavansa :P
No. Tekee omat päätöksensä, jos tahtoo muuttaa niin mikäpä mä olen estämään.
Saa sit vaan nähdä, miten tapaamisten kanssa menee, jos tosiaan muuttaa...
niin ei häviä, ja jos lapsi 12v täyttäny, niin satavarmasti ei häviä.
No niinpä tietysti, rahastahan siellä on taas kyse -etän mielestä. Luuletko sinä ihan vakavissasi että lastesi äiti haluaa elää heidän kanssaan elareiden takia? Että sinä se ainoana ajattelet lapsen parasta ja häntä rakastat, mutta äiti se vaan tahtoo elarit?
Entäs jos se meneekin niin että sinä haluat sen lapsen luoksesi ettei tarvitsisi elareita maksaa? Ja samalla saisit kostettua eksällesi. Oletpa säälittävä ihmisen irvikuva, miten edes kehtaat mitata lapsesi arvoa rahassa? Hyi.
En tiedä,miten pienillä paikkakunnilla kirjoittelijat asuvat,mutta jos 20 kilometriä on jo sodan paikka,ja pitää mennä oikeuteen lasten PAIKKAKUNNAN vaihdosta,niin tää itäsuomalainen tuppukylähän on kehityskeskus!!!
Eli hei HALOO!!
KAKSIKYMMENTÄ, ei kaksituhatta...
Minä muutin 250km päähän työn perässä, eikä tullut mieleenkään kysellä exältä. Koska hän ei niin usein lastaan luokseen ottanut. Nykyään tapaavat aina loma aikoihin ja hyvin on mennyt.Ei hän muuttoamme mitenkään estellyt.
Rli kapsi ollut vaikka lähes puolet isällään ja vanhemmat asuneet samalla paikkakunnalla...joten lapsen kasvuympäristö siellä..eikö silloin muuttajan pitäisi muuttaa yksin??!!..tämä tulisi laissakin huomioida!
eli minä olin se joka lapsen kanssa oikeasti vietti aikaa ja harrasti.Äiti syötti iltapalan ja aamupalan ja laittoi kouluun.Minä hoidin,kun lapsi kipeä.Jos äiti kipeä,sai sairastaa rauhassa,lapsi minun luona.Äidillä jos kurssi,koulutus ym,lapsi minulla.Ja näin halusin ja silloin se kävi päinsä.Nyt tämä kaikki ei merkitse muka yhtään mitään!Lapsi ei ole ilmoittanut mielipidettään asumisesta pelkästään minulle,vaan monille muillekin.Mutta lähivanhempi on se,joka ei halua asiaa uskoa.Tulee se hetki,kun lapsi huomaa miten asiat oikeasti olivat.
tasan tarkkaan missä minä ja lapset asumme. Siihen ei ole exällä nokankoputtamista. Jos haluaa jotain muuta niin saa oikeudesta hakea muutosta. Ikäväkyllä rahkeet eivät riitä,koska itsekkin lopputuloksen tietää. Kysymys ei ole isän riistosta lapsilta vaan ihan siitä perusasiasta että lapsilla on parempi asua mun kanssa.
ei aina ole niin,että lähiäidin kanssa lapsilla on ilman muuta hyvin ja isän kanssa huonosti.Se vain on kai se yleinen luulo.Ja kun oikeudesta haet päätöstä,niin olet tuplasti paska isä.Näistä jutuista vain saa sen kuvan,että kaikki oikeudet on lähillä(oli sitten äiti tai isä,harvemmin isä) ja etä saa haistaa pitkät,vaikka ihan asiasta haastaa.
eikä voi estää sitäkään, jos et halua lastesi enää tapaavan siittäjäänsä. Näin on näreet täällä feminismifasismin maassa.
Joku ajattelee lapsen parastakin; Äiti.
äiti ei sitä tee!
Ex-miehellä ei ole mitään sanavaltaa siihen mihin hänen exänsä muuttaa. Lasten asumiseenkaan ei ole mitään puuttumista jos kerran on päätetty, että lapset asuvat äitinsä luona.
Tapaamisiin isä voi vaatia uusia tarkennuksia jos matka jotenkin erityisesti muuttaa lasten mahdollisuuksia tavata isänsä. 20 kilometriä ei kuitenkaan ole sellainen matka, että se muuttaisi mitään kovin radikaalisti. Tietenkin jos isä on ennen asunut kävelymatkan päässä voi nyt uudessa tilanteessa joutua näkemään vähän enemmän vaivaa tapaamisten järjestämisessä. Se ei kuitenkaan ole äidin ongelma. Lapsetkin ovat niin isoja, etä osaavat tarpeen tullen liikkua bussilla jos haluavat isäänsä nähdä. Sitä paitsi useimmilla isillä on auto eikä 20km ole mikään ongelma.
Jos isukki alkaa nurista bensakuluista niitä ei kannata kuunnella.
Meillä vastaavasta asiasta oli puhetta tapaamissopimuksen laatimisvaiheessa. Sopimukseen kirjattin, että jos muutan lasten kanssa 150km kauemmas tapaamissopimusta tarkistetaan. Kohtuullisen matkan etäisyydellä muuttelu ei kuulu exälle mitenkään.
Isä ei voi estää sinun muuttoasi. Siinä olette aivan oikeassa. Mutta lasten muuton hän voi estää. Olette yhteishuotajia. Lue laki lapsen huollosta. Siellä sanotaan, että molemmilla vanhemmilla on oikeus päättää lasta koskevista asioista, kuten hoitopaikasta, asuinpaikasta jne. Voin linkittää, jos tahdot, toki löydät kyseisen pykälän itsekin googlettamalla tuon lain.
Isä voi vedota siihen, että lapsen elinolot muuttuvat liiaksi, ja voi vaatia täten väliaikaista lähivanhemmuutta itselleen ja mikäli katsotaan että elinolot muuttuvat radikaalisti ja tästä on haittaa lapsille, voidaan lähivanhemmuus siirtää kokonaan isälle.
Mutta siis totta on se mitä välitit, eli että isä ei voi estää sinua muuttamasta. Sinä olet vapaa hänen vaatimuksistasi. Mutta omia lapsiaan hän voi estää muutamasta.
Ei kai mikään oikeus voi päättää että olot muuttuu ihan radikaalisti 20 kilometrin takia? Ja jos toinen lapsista, 13 vuotias osaa sanoa ettei missään nimessä halua muuttaa isälleen, niin ei kai oikeus voi pakottaa häntä muuttamaan isälleen?
välimatkan olla vaikka universumin toiselle laidalle?Ottakaa nyt perhana huomioon,että asioita pitää katsoa LAPSEN silmin näissä asioissa!Äidit saa muuttaa vaikka Timbuktuun,mutta kun älyäisivät ottaa lapsen olosuhteet huomioon.
tämä on se tiukin versio jos katsotaan että lapsi on äitinsä luona vasten omaa tahtoaan tai itse ilmaisee halunsa olla muualla.
agressiivinen isä joka vaati lasten olevan lähellä siksi että pääsee kerran viikossa katsomaan ei varmasti mene äidin etusijalle jos äidille on sovittu lähihuoltajuus.
myös isän kannattaisi ottaa kaikki asiat huomioon kun yhteishuoltajuutta sovitaan,ei äidin velvollisuus ole yksin pohtia tällaisia asioita.
jos ei etävanhempi,oli se kumpi tahansa,pysty kunnolla keskustelemaan niin se on ihan syvältä.
..ja lopettakaa se äitien parjaaminen!!
isät eivät ole missään erityisasemissa koska ovat etiä,äidit eivät aina muuta itsekkäistä syistä,joskus takana voi olla työ,vakaampi asuinpaikka yms.
minusta ihmeellistä on se,että lähdetään heti etän puolelle asiassa ihan vaan siksi koska hän "joutuu" olemaan lapsistaan erossa.
aktiivinen etä kyllä omasta aloiteestaan laittaa oikeuteen papereita jos todella haluaa enemmän oikeuksia itselleen.
eivät ne etätkään aina lapsen parasta välttämättä katso-varsinkaan jos vaativat äitiä olemaan taipumaan toisten tahtoon.
minun kantani.
-saa vetää herneen nokkaan jos osui jollain herkkään kohtaan.
Alkuperäisessä viestissä lapset on kyllä otettu huomioon. Lapsia on kuunneltu koko ajan ja lapset ovat myös valmiit muuttamaan. Lapset pääsee ahtaasta asunnosta isosta kerrostalolähiöstä pienempään kylään ja isompaan asuntoon. Tulevat koulut ovat pienemmät ja kuitenkin lähempänä kuin nykyiset. Ja 20 kilsaa ei estä tapaamasta vanhoja kavereita tulevaisuudessakaan.
Ja isä saa tavata lapsiaan ihan yhtä paljon kuin aikaisemmin. Isän vastustus muuttoa kohtaan on ihan tasan tarkalleen kiusantekoa äidille.
että lähdetään heti lähiäidin puolelle vain siksi,että nyt sattuu olemaan lähi,joka "muka" on aina oikeassa omissa päätöksissään!Ja näiden kirjoittelijat itse parjaavat aina sitä etäisää.Minä en esim kuulu niihin etäisiin,jotka eivät välitä lapsistaan pätkääkään,eivätkä käy tapaamassa ja sitten yht´äkkiä haluavat ne luokseen asumaan,ihan vain saadakseen tehtyä tikusta asiaa oikeudessa!Lapsi on ollut minun luonani ihan yhtä paljon kuin äitinsäkin luona ja paljon on harrastettu yhdessä.Nyt sitten sitten äiti YKSIN päättää,että ME muutetaan paikkakunnalta.En halua todellakaan estää äidin muuttoa.Muuttakoon vaikka toiselle puolen maapalloa,mutta yhteisten lasten asumisesta pitäisi päättää yhdessä,lapsen parasta katsoen.Miten neuvottelet ihmisen kanssa,joka ilmoittaa,ettei voisi kuvitellakaan asuvansa ilman lapsia?Ja kuitenkin lapsen mielipide eroaa täysin äidin mielipiteestä.Mitä kuvittelisitte itse tekevänne siinä tilanteessa?Kun lapsi ihmettelee miksei hänen mielipidettään äiti ota huomioon.Levittelisittekö vain käsiänne ja voivottelisitte?Niin varmaan,jos alistutte aina siihen mitä joku muu päättää puolestanne.En kuulu niihin isiin!
että lapsi ei päätä muuttamisista.
eikä etä.
jos tilanne vaatii,niin muutettava on.
lapset seuraa lähihuoltajaa.
siksi on LÄHI
se että jos joku muuttaa kiusallaan on hengenvähyyttä ja typeryyttä.
etät muuttelee mielin määrin.ei ne keltään lupaa kysy.
miten menis maailma jos kaikkeen pitää kysyä lupa
on asioita joista joutuu päättämään ihan ite.
varmasti etä jolla on yhteys lapsiinsa on käärmeissään ei toivotuista muutoksista,mutta voivoi..mäkin haluaisin hyväpalkkasen työn..ja isomman talon..
kun lupaa ei tarvitse itse anella!Et voi itse mennä hakemaan omaa lasta hoidosta tai koulusta,jos lupaa ei ole.Tässä just huomaa sen miten lähiäidit(90% yhteishuollosta)käyttää valtaa väärin.Se,että yhteishuollossa ei välitetä pätkän vertaa toisen mielipiteistä,vaikka laissa nimenomaan sanotaan,että "Asiasta,jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta,voivat huoltajat kuitenkin päättää vain YHDESSÄ,jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi".Ei kaikki etäisät ole "etiä" omasta halustaan.Tottakai ETÄT voi muuttaa ilman,että lähiltä lupia kysellään,koska etällä ei ole lapsia samassa taloudessa.Silloin se on etän oma ongelma hoitaa tapaamiset sujuvasti,mutta kun lähiäiti muuttaa YHTEISTEN lasten kanssa,se ei ole sama asia.Silloin sen ongelman(jos se on ongelma) aiheuttaa lähi ja samalla myös aiheuttaa monelle muulle siinä ohessa harmia.Ja tätä ei näköjään haluta ymmärtää.Kyllä ne äidit saa muuttaa vaikka hevon kuuseen,muttei se saa aiheuttaa muille ongelmia!
niin 20 kilometriä voi olla vaikka pääkaupunkiseudulla ratkaiseva arjen sujumiseen eikä hankaloita välttämättä tapaamisia mitenkään!
Jokainen muutto on erilainen eikä muuttoon voi antaa yleipätevää vastausta.
Meillä tosin käräjäoikeus (oltiin huoltajuudesta ja tapamisista riitelemässä exän tahdosta) päätöksessään mainitsi, että yhteishuoltajuudessakin lähivanhempi saa muuttaa jos perhesyyt, työt tai opiskelu sen vaatii eikä tälläisiin muuttosyihin voi etävanhempi vaikuttaa eikä estää.
ei mitenkään erittele äidin muuttoa tai lasten muuttoa?Eli lapset on siis lähiäidin tahdon alla,vaikka olisikin yhteishuoltajuus?Eikä tuo laissa mainittu "Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät YHDESSÄ LASTA koskevat päätökset" asuinpaikka,koulutuspaikka,kieli,uskontokunta ja passi paina yhtään mitään?
Sinun "yhdessä päättäminen" tarkoittaa siis että "sinä päätät"?
Kun lähivanhempi ilmoittaa yhteisetähuoltajalle muuttavansa lasten kanssa 20 km:n päähän uuteen kotiin ja PERUSTELEE muuton, niin tasapainoinen etävanhempi sanoo siihen okei, koska muutatte.
Oletko sinä tasapainoinen etävanhempi?
lähivanhempi puhuu aina pelkkää hyvää tulevasta,koska hänellä on kristallipallo!Eihän hän tietenkään puhu mahdollisista vastoinkäymisistä,koska niitä ei tule.Hän vain perustelee,että kyllä te sopeudutte.Ja siinä sitten etäisä on se epäilevä Tuomas ja EPÄtasapainoinen,kun yrittää ottaa huomioon pelkästään sen lapsen edun.
takana onkin vaikka se, että vanhin lapsista haluaa johonkin tiettyyn lukioon? Lapsi on vaikka pienestä pitäen (molempien vanhemien kannnustamana) harrastanut vaikka jotain soitinta ja haluaa tiettyyn lukioon ja koko muu perhe (esim. äidin lisäksi 12v ja 7v lapset) mukaan lukien päättävät muuttaa. Miten määritellään jokaisen lapsen etu? Tällä haluan vain osoittaa, että pitää nähdä metsä puilta ja ymmärtää, että ei se lähivanhempikaan halua ylimääräistä ongelmaa, jos tulee se tilanne eteen, etä tarvitsee muuttaa.
Tai, entäs jos lähivanhempi tietää, että työpaikalla tulee isoja muutoksia ja toisaalta saisi kunnon työpaikan? Vaihtoehtoina työttömyys tai muutto ja uusi työ. Lähivanhemman pitää miettiä myös sitä, että mistäs sen leivän saa pöytään ja palkkapussi on aika tärkeä osa siinä. Ei etävanhempi voi kiukutella kuin pikkulapsi jonkin pakollisen asian edessä.
Tottakai lähivanhempi puhuu pelkkää hyvää tulevasta, niin tekisi vanhemmatkin jos yhdessä asuisivat. Mitä vastoinkäymisiä sinä haluaisit lapselle maalailla? Oletan että vaikka mitä, että saisit lapsen manipuloitua jäämään luoksesi.
Minusta sinun "lapsen etusi" on hiukan epäjohdonmukaista ja vaikuttaa näin luettuna pelkästään sinun omalta edultasi.
tiedän mitkä on lähiäidin motiivit saada lapsi pysymään luonaan.En tietenkään halua mitään vastoinkäymisiä lapsilleni,mutta sellainen ylenmääräisen positiivinen taivaanrannanmaalailukin on manipulointia!Nämä on sellaisia asioita,mitä on vaikea täällä sivuilla kaikkea kertoa tai ei ehkä vaikeaa,mutta kertomista sitten riittää.Äidin epärehellisyys monissa asioissa,kun tarkastellaan yhteishuoltajuutta yleensä on yksi sellainen.Oikeudessa sain todistettua senkin,kun oli mustaa valkoisella.Eipä kai kuitenkaan vaikuta itse asiaan mitenkään.Mistään sen vakavammasta ei ole kyse,mutta mielestäni ei ole hyvänä esimerkkinä yhteisille lapsille,varsinkin kun lapsista sen jo huomaa miten pienet valkoiset valheet sallitaan.Lähiäidit ei uudessa kiimassaan voi osata nähdä sitä lapsen etua,jonka etäämpää huomaa lapsen esilletuomina mielipiteinä.Äidille ne mielipiteet eivät tietenkään ole mieluisia,kun lapsi ilmoittaa haluavansa asua isän luona.Ei kun äidille tulee tietenkin paha mieli,kun oma lapsi noin sanoo.Eihän se nyt käy,että lapsi haluaa isänsä luokse asumaan.Minä olen ainakin kuunnellut lastani ja yrittänyt hoitaa meidän yhteiset tapaamiset kunnialla.Ja niitäkin päivittäisiä tapaamisia äiti yrittää vähentää kahteen vkl/kk.Lapsen omasta mielestä se on aivan liian vähän,mutta äidin mielestä riittävä!Kummallisia poikkittaisia mielipiteitä äidillä ja lapsella,kun kuitenkin on kyse lapsen oikeudesta tavata isäänsä.Lapsi haluaa,mutta äidin mielestä se ei ole lapsen etu.Kyllä todella on niin epäjohdonmukaista.
kiimasta on sinun mielstäsi kyse! Ettei vaan olisi ollut ihan vaan parisuhteesta kyse? :)
Ja kyllä, lapsen etu voi olla eri kuin lapsen tahto ja mielipide ja tällöin lähivanhemman pitää toimia lapsen edun mukaisesti vaikka se olisikin lapsen tahdon vastaisesti. Tälleen meillä käräjäoikeudessakin asiaa muotoiltiin, kun vastakkain oli lapsen mielipide ja lapsen etu.
Olen itsekkin sivusta seurannut erään lähi-äidin ja etä-isän erimielisyyttä siitä, missä lapsen tulisi asua, kun äiti päätti lyhyen tuttavuuden jälkeen muuttaa uuden onnen luokse lasten kanssa. Kaikilla äideillä ei todellakaan ole puhtaat jauhot pussissa eli he hätäännyksissään valehtelevat vaikka oikeudessa, jotta eivät menettäisi saavutettuja etujaan ja omaa EGOaan. Joillekkin äideille on aivan mahdoton ajatus se, että etä-isästä tulisi lähi-vanhempi, vaikka lapsi niin tahtoisi. Miksi näin ei voisi olla, jos isä on yhtä kyvykäs huolehtimaan lapsesta ja voi tarjota yhtä lailla turvallisuutta ja virikkeitä lapselle - ellei jopa paremmin kuin äiti. En hauku lähi-äitejä missään nimessä, mutta uskon vahvasti, että isä voi olla oikein hyvä vaihtoehto lähivanhemmaksi. Ne isät, jotka haluavat tehdä kiusaa, ovat asia erikseen ja uskon, että niitäkin löytyy. Ehkä tällaisissa huoltajuuskiistoissa ratkaisee liikaa vanhat perinteet ja ajatukset, että äiti on lapselle se ainoa ja oikea vaihtoehto lähiksi. Mitenkäs siinä Saarioisten mainoksessa, vai mikä se nyt oli, kun poika kysyy: miksi sä aina saat päättää ja tyttö vastaa: kun mä oon äiti! Miettikääpä tätä.
johon kalikka kalahtaa. Ehkä tuo kiima-sanan käyttö on hieman sopimatonta, mutta joskus ihastuksissaan ja vaaleanpunaisten pilvilinnojen lumoissa voi tehdä hieman hätiköityjä päätöksiä. Esim. muutetaan muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen yhteen, jätetään vanhat asiat taakse totaalisesti ja nähdään vain oma etu asioissa, eikä oikeasti osata huomioida lapsen etua. Joskus kannattaa antaa aikaa lapsille, ei se äidin tai isän uusi onni karkaa minnekkään, jos se on oikeaa. Toki uusi onni voi kestää ikuisesti ja se olisi vain hyväksi lapselle, asui hän sitten kummantahansa vanhemman luona. Vaan ei onni tule sormus sormessa ja papin aamenella hätiköiden. On totta, että kun lapsi laitetaan sopeutumaan esim. uusiin ympyröihin uudella paikkakunnalla, sopeutuuhan se lapsi - ainakin yrittää sitä jotenkin, mutta koska lapsi ei halua pahoitaa lähivanhemman mieltä, osaa lapsi peittää hyvinkin tunteensa ja alistetusti sopeutuu, kun luulee, että niin on tehtävä, ettei tuota lähivanhemmalle pettymystä. Valitettavan usein lähivanhemman oma etu ajaa lapsen edun ohitse etenkin jos taloudellinen hyöty siintää silmissä. Me ihmiset arvostamme elämässä niin erilaisia asioita ja pakotamme samalla lapset siihen muottiin. Joskus näin vähän etäämmältä näkee asiat kirkkaammin ja voitte vaan uskoa, että se tekee kipeää, kun lapsen tahtoa ei huomioida. Lapsi on usein paljon viisaampi kuin aikuinen ja osaa ilmaista tahtonsa, missä hänen on hyvä olla.
etäisänä tuollaista puhetta.Näitä on niin harvassa naisten keskuudessa,jotka osaavat ajatella juuri niin kuin se asia todella on.No joo,se kiima-sana oli ehkä liikaa ja saattaa olla ainoa asia johon jotkut lähiäidit tarttuvat ja haukkuvat sen takia mielipiteeni,kun eivät muuten ymmärrä sitä pointtia.
Se exäsi kiimahan on SE POINTTI!
Et ole enää kohteena, hiukkako vit**taa =D
ja ketä ei!Ahne exä ei vois vähempää kiinnostaa.Seuraava sulho huomaa sen seuraavien seitsemän vuoden aikana.
joka vanhoja muistelee. Taitaa taas olla jonkun asiaa ymmärtämättömän kommentti tuo edellinen. Asian ydin on varmaan aivan muu kuin tuo sana "kiima". Itseasiassa se saattaa kuitenkin olla aika kuvaava sana ko. lähi-äitiin, josta etä-isä on kertonut, mutta ei mikään kiva sana kuitenkaan yleisessä keskustelussa käytettäväksi. Luulen, ettei tämä fiksunoloinen etä-isä kertomansa perusteella haikaile tuollaisen exän perään tipan tippaa vaan nauttii olostaan kenties elämänarvot kohdillaan olevan naisen kanssa. Näin ainakin toivon. Heti kun pitää tällä palstalla etä-isän puolta, lakkaa keskustelu asiasta kummallisesti. Miksi?
mutta aihe on kyllä kiinnostanut,koska lukukertoja on paljon enemmän kuin muissa aiheissa.Kerron miten itselleni kävi oman lapseni asumiskiistassa,kunhan tuomari punnitsee kuulemiaan todisteita ja puheita.
AHNE exä ja sen seuraava SULHO!!!!!!!!
Ei voi kuin nauraa tuollaiselle mustasukkaisuudelle ja katkeruudelle, ja samalla suulla puhuu lasten parhaasta....heheehhehhe heeeeeeeeehehheHEHEHEEEEEHEHEHEHHHHEHEH =D
kiinnostaa olla mustasukkainen valehtelevasta ja ahneesta naisesta.Ja tämän valehtelun olen voinut todistaakin oikeudessa.
Voin vaan kummastella kommenttejasi. Miksi etä-isää ivataan mustasukkaiseksi ja katkeraksi, jos uskaltaa sanoa rehellisesti, miten asiat on? Taitaa jotenkin koskettaa tämä keskustelu itseäsi ja tunnistat em. piirteitä itsessäsi ja siksi niin kärkkäästi mitätöit lähi-isän mielipiteitä ja kertomaa. Joskus sen rehellisen mielipiteen kertominen ei ole kivaa kuultavaa lähille. Itse en näe mitään katkeruutta etä-isän kertomassa. Meidän "akkojen" joukossa on olemassa valitettavasti niitä umpikieroja oman etunsa tavoittelijoita tyyliin: keinolla millä hyvänsä pidän kiinni saavutetuista eduistani ja lapsesta.(Toki myös miesten) Nostetaan hattua rehellisille etä-isille, jotka vaikeista tilanteista huolimatta pystyvät ajattelemaan selväjärkisesti asioista lähi-äitien sooloiluista huolimatta. Minustä ko. etä-isä vaikuttaa varsin tasapainoiselta henkilöltä, jota taas sinusta "sinulle onnehen", ei jaksa uskoa - itse olet katkeroitunut ja hätääntynyt henkilö, joten suosittelen sinulle ammattiapua, jotta pysyt terveen kirjoissa.
Mukavaa kun kaksi (tyrskähdys) keskustelee asiasta rakentavasti ja hyvässä yhteishengessä.
mistä löytyy lakipykälä ???????? vastaus : [email protected]
No olihan se mustasukkanen, valehteleva ja ahne nainen kuitenkin niin ihana että piti kotia alkaa leikkimään. Ja nyt sitten kiukuttelet katkerana. Olisiko kannattanut tutustua vähän paremmin ennenkuin piti kakaroita alkaa pukkaamaan? Vai olikos siinä kiima päällänsä..? ;)
miksi miehet käyttävät ilmaisua: heillä on muutakin kuin velvollisuuksia ?
äiti on lastensa kanssa useimmiten 24h. hoitaa ja hoivaa ja pitää huolta. vaatettaa, ruokkii, vie harrastuksiin, hoivaa sairastaessa, siivoaa kodin ym ym.
äiti hoitaa lapset hyvin kokonaisvaltaisesti eronkin jälkeen. ja tämä on fakta.
äiti ei voi välttämättä käydä töissä pitkiä päiviä tms koska lapset tarvitsevat häntä ja äitiä tarvitaan eniten. ja se on fakta.
isät voivat ottaa lapset sovittuina aikoina ja antaa heille kaiken aikansa silloin jos ovat fiksuja. muuten he voivat mennä miten haluavat. miten tätä osuutta kutsutaan velvollisuudeksi ?
isät maksavat elatusmaksuja jotka ovat yleensä naurettavia ja murto osia siitä mitä lapset todellisuudessa tarvitsevat puhumattakaan siitä että äidit yleensä käyttävät lasten elämään kaikki rahansa.
mitä miehet siis ruikuttavat ? kun jäivät yksin tai tekivät tyhmästi että äidin oli lapsineen pakko lähteä ? heittäytyvät uhreiksi ja pieniksi lapsiksi ja ruikuttavat ?
USKOMATONTA PASKAA !