Vanhempi veli saa mahtavan todistuksen isältä.
"Luuk 15:28. Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29. mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa."
31. Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun."
Vaikka vanhempi veli oli suuttunut, niin silti Isä ei tuominnut poikaansa, Isä raksti.
Ajattelen että tässä on hieno opetus, myös isänä olemiselle. Olemme erinlaisia ja eri asioissa kiusattuja, toisen lankeaa ja toinen ei, mutta tärkeintä on että rakastamme toisiamme. Nostamme ylös, emmekä paina alas tuomitsemalla sitä jota emme ymmärrä.
Tässä on myös hyvä opetus vanhemmalle veljelle, joka ei ollut muistanut iloita ystävien kanssa.
Yritämme joskus olla liian tehokkaita myös hengellisissä asioissa ja silloin loukkaa jos toinen ei tee niin paljon.
"Luuk 15:28. Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29. mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa."
31. Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun."
Vaikka vanhempi veli oli suuttunut, niin silti Isä ei tuominnut poikaansa, Isä raksti.
Ajattelen että tässä on hieno opetus, myös isänä olemiselle. Olemme erinlaisia ja eri asioissa kiusattuja, toisen lankeaa ja toinen ei, mutta tärkeintä on että rakastamme toisiamme. Nostamme ylös, emmekä paina alas tuomitsemalla sitä jota emme ymmärrä.
Tässä on myös hyvä opetus vanhemmalle veljelle, joka ei ollut muistanut iloita ystävien kanssa.
Yritämme joskus olla liian tehokkaita myös hengellisissä asioissa ja silloin loukkaa jos toinen ei tee niin paljon.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mieleeni on jäänyt lapsena kirjoittamani aine tuhlaajapoika vertauksesta.
Opettajani oli myös uskova, mutta eri seurakunnasta, ja sain siitä aineesta hylätyn arvosanaksi. Itse vähän loukkaannuin siitä, mutta myöhemmin ymmärsin miksi sain siitä hylätyn arvosanan.
Kirjoitin nuoremman veljen sankariksi ja tuomitsin vanhemman veljen helvettiin. Eikä vertauksessa niin lukenut. Vanhempi veli oli aina ollut Isän luona ja kaikki mikä oli Isän oli myös vanhemman veljen.
Vanhemman veljen käytöstä , kun hän oli suuttunut, nuoremmalle veljelle ja isälle, missä näet hänen katumusta ja parannuksen tekoa .
Siitä ei kerrota mitään, eikä siitä että hänellä saattoi, olla murahan synti vihassaan,
eli koska hän vihastui, ja se lasketaan murhansynniksi.
Tälläiset ihmiset yleensä vastustavat Evankelioimistyötä ihmisten johtamiseksi USKOON
Heidän puolestaan "tuhlaajat"saisivat pysyä siellä, missä ovat, ja kuolla synneissään. He ovat "tyhmiä neitseitä", joilta puuttuu armo ja Hengen öljyä, nimikristittyjä, joilla on jumalisuuden ulkokuori, mutta jotka kieltävät sen voiman . ks.2 Tim. 3:5.
Eikö ollut ihan ymmärrettävää, että vanhempi suuttui. Jos sinä olisit raatanut koko elämäsi Jumalaa palvellen ja elänyt täysin nuhteettomasti. Elänyt askeettista elämää, vain siksi että uskot että niin pitää elää.
Sitten tulisi toinen, joka ei ole tehnyt mitään. Eikö se loukkaisi?
Vanhempi veli yritti olla liian tehokas ja siksi koko Jumalan seuraamisen raatamisena, eikä hän ollut muistanut iloita ystävien kanssa. Kaikki mikä oli Isän oli myös hänen, mutta siitä ei ollut hyötyä, koska hän ei käyttänyt Jumalan aarrekammiota. Tarvittiin opetus, joka annettiin loukkaantumisen kautta, "muista myös iloita ystäviesi kanssa".
Nuorempi tarvitsi opetuksen, niin kovan nälän, että sian rapakin olisi kelvannut.
Vanhempi tarvitsi opetuksen, loukkaantumisen.
Kirjoitit:
"Heidän puolestaan "tuhlaajat"saisivat pysyä siellä, missä ovat, ja kuolla synneissään."
Eikö tämä sama tapahdu toisinpäin? Vanhemmat veljet saisivat pysyä siellä, missä ovat, ja kuolla synneissään. Omavanhurskaat ja saastasissa vaatteissa oliat.
Isä ei tuominnut kumpaakaan, vaan armahti molempia. Nuorempi sai tulla kotiin ja vanhempi sai pysyä kotona.
Katsos tässä kohtaa ei saa ajatella, niin pel- kästään täällä on akateltu että vanhin veli oli isän mieleen, ja siten taivaskelpoinen , tekemällä ei sitä saatu vaan, uskomalla ,armosta
Kristuksen tähden, ( ei kristillisyyden tähden )
Kaikki me joudutaan tekemään työtä, nuorempikin joutui. Isä kyllä tuli vastaan, mutta omat askeleet nuorempi joutui itse kävelemään.
Toisena nuoremmastakin aikanaan kasvaa vanhempi, ei hän Isän taloon joutilaaksi tullut, vaan osallistumaan talon töihin.
Ehkä jonain päivänä Isän kodissa, nuorempi veli tarvitsee saman opetuksen, jos unohtaa iloita välillä ystäviensä kanssa.
Ei mene sinun selitykses läpi.
Vanhempi veli kyntää peltosarkojaa, elää itsevanhurskaudessa, seuraa kristillisyyden neuvoja ja toteuttaa menestyksen teologiaa.
Ei hän elä anteeksiantamuksessa, vaan teoissa.
Hänen mielestään nuorempi veli ei ansaitse armoa, koska on hylännyt kaikki kristillisýyden neuvot. Lisäksi tämä kehtaa vielä iloita, eikä vaella naama suolakurkulla laskemassa syntejä.
Minusta tämä nykyopetus on juuri tätä: tee hyvää ja vältä syntejä niin tulet autuaaksi. Tärkeintä on tietää, mikä on syntiä, jotta osaa tehdä korjausta ja vältellä niitä. Välttely ja korjaaminen kuuluu siihen. Uskosta ei puhuta, ja se suorastaan kielletään. "ei saa uskoa paskoinensa, ei saa uskoa halki ja poikki synnin". Ensin täytyy kontata puhdistuspaikalle, armoistuimelle, haavojen sidontapaikalle.
Tämä paikka ei ole Jumalan sanassa, vaan edessä ja tiettyjen sanojen kuulemisessa. Evankeliumin sana syntien anteeksiantamisen perustana alkaa jäädä taakse.
on saanut paljon anteeksi,antaa myös paljon anteeksi,täysin eri tilanteista kyse...
Minusta sinä olet ymmärtänyt asian ihan justiin
sillai kun tarvii. aamen
itseä, vaan joitakin toisia pohjoisen uskovia.
Eikö koskaan ole tuntunut omassa sielussa tämän vanhemman veljen piirteitä.
Me muut emme pääse yli eikä ympäri siitä, että joudumme kokemaan joskus vanhemman veljen, leviitan ym. Jeesuksen vertausten henkilöiden luonnetta itsessämme.
Juuri tällaiseta vastauksesta, sain sen hylätyn arvosanan.
Nyt on helppoa ymmärtää opettajaani, vaikka silloin loukkaannuin, sillä nyt ataisin itsekkin arvosanaksi hyläty.
Kyllä tuntuu! Vielä ememmän tuntui silloin kuin kuuluin lapinvanhimpien seuraajiin.
Pahaan vanhemman veljen eksytykseen esikoisuus on nyt johdettu, eikä valkeutta juuri näy!
Ensi kesänä alkaa vanhinten paukutus.
Vallan makeuteen päässeet lmht tukevat Suuren neuvoston työtä ilman soraääniä. Sokeat ja uskolliset työmiehet hoitavat sitten likaisen työn.
Tarkoituksena on tehdä uskon vanhurskaudesta niin ruma ja pelottava asia, ettei yksikään nuori kristitty lähde uskomaan mitä vanhimmille lähetetyssä opillisessa kirjeessä luki. Norjalaisten veljien vastaavanlainen kirje saatiin onneksi halvennettua.
Toinen uhka on Ruukku-lehti. Sen raamatulliset ja luterilaiset artikkelit nousevat ilman muuta itsevanhurskauden valtaa vastaan. Lehteä on kauniilla sanoilla koetettu moneen kertaan lopettaa, mutta yhä vaan lyö Raamatun sana itsevanhurskautta silmille! Ei sellaista pitäisi sallia kristillisyyden opetuksen rinnalla. Minkäs teet, kun on tuo painovapauslakikin!
Sitähän minäkin että joillakin on loistavat silmät nähdä veljessa vanhimman veljen piirteet, mutta ei omassa itsessään vaikka ravalla vatsaansa täyttää.
"Kyllä se joka on saanut paljon anteeksi,antaa myös paljon anteeksi,"
Oliko Jeesuksen opetus sitten turha, jossa Hän kertoo miehestä joka sai 10000 leiviskän velan anteeksi, ja meni sen jälkeen pienen velan takia, kuristamaan kanssapalveliaa kurkusta?
Kyllä Jumalan sanan valkeus antaa ne silmät
nähdä, että lapinluottamuksen henki on antikristuksen henki.
Riekkukaa vanhimmistanne niin paljon kuin suinkin jaksatte! Ylistäkää lapinvanhimpia aivan kuin ette Kristuksesta olisi koskaan kuulleetkaan. Hengellisen kuoleman tulette tällä tiellä vetämään itsenne ja lastenne päälle.
Kristillisyys kyllä kasvaa ja lujittuu. Hengen te kuitenkin sammutatte!
Yhtään ainoaa Jumalan sanaa ei ole teillä ja teidän puolijumalillanne oppinne tueksi! Jos olisi ollut, olisi siitä jo tähän mennessä puhuttu!
Katsos senajan maailmassa oli toisenlaiset tavat, ensinnä se että tämä nuorempi pojista sanoo, anna minulle kaikki mikä minulle kuuluu. Oli tovotus isälle, sinä voit jo kuolla, eli siinä ensimmäinen rikos . ja niitä oli monia siihen mennessä kuin hän teki päätöksen, minä nousen ja käyn minun isäni tykö .
Ei ole turha vertaus tämä 10000 leiviskän mies anoi ja sai anteeksi todella suuren velan, hän ei ollut mieltänyt, sitä että itse Jumala oli sen velan suorittaja, hän ei huomaa ettei sydän ollut saavuttanutautuuden tunnetta, tai käärne pääsi tähän väliin, kuin paratiisissa, ei ette te kuole, vaan teistä tulee tietoisia ...
Kun hän kirmaisee kanssapalvelijan kurkkuun on hänessä saatana joka sanoo tuo on sinulle velkaa ota se mikä sinulle kuluu, Kovuus, kärsimättömyys, viha, kateus, välinpitämättömyys ainakin kiusasi häntä. Todella tässä ei kerrota, oliko väliaikaa tunteja vai joku päivä. Mutta ei se kuitenkaan tapahtunut putkessa, vaan siinä oli pieni väli .
Olet hieman bimbo lievästi ilmaistuna.
Tämäkö oli sinun uskosi sanoma? Nimittely sairaaksi! Kiitos! Voitko auttaa saamaan siitä todistuksen, niin pääsen varhaiseläkkeelle.
Kiitos, kun jaksat jakaa meille kurjille laupeutta!
Ei mihinkään eläkkeelle parempi että sielusi pelastuu. Mene toki parantajan luo apua hakemaan.
Armottomuus
Viha
Ilkeät sanat
Kateus
Tuomitseminen
Matt 5:22
"Joka sanoo sinä hullu, on ansainnut helvetin tulen".
Jos se ei ole turha, niin miten sitten voit kannattaa tällaista tekstiä?
"Vanhempi veli kyntää peltosarkojaa, elää itsevanhurskaudessa, seuraa kristillisyyden neuvoja ja toteuttaa menestyksen teologiaa. Ei hän elä anteeksiantamuksessa, vaan teoissa."
Eikö tämä ole vanhemman veljen tuomitsemista, täysin sama kuin vääntäisi kanssaveljeä kurkusta.
Isä armahti molempia veljiä, mutta sinä et.
Mutta oikein hiffasit , ei se ole mikään automaatio, että vanhempi veli taivaskelpoinen, sillä hetkellä .
Sitä on mititty jo ainakin Mikkelin seuroista saakka, ja kerroinhan että PL. on sanonut siitä myös kovat sanat .
Se että isä armahti, on ok mutta ei missään sanota mikä oli hänen syntiensä määrä. vaan tekstistä löytyy helposti ne synnit mihin hän siinä joutui . Jos olin ankara pyydän anteeksi, mutta minusta asia on niin, ettei yksikään ihminen ole synnitön .
Se joka enemmän sai anteeksi ja rakasti paljon, oli ammatiltaan huora.
Se joka vähemmän sai anteeksi oli Jeesuksen ajan (mielestään) paras kristitty.
Tässä on vakava varoitus lestadiolaisille, jotka arvostavat poikkeuksetta vain mielestään parhaita kristittyjä ja laiminlyövät sokeat, köyhät, raajarikot, mielenterveysvammaiset, alkoholistit, ja päälle päätteeksi tuomitsevat helvettiin kaikki muut Jeesuksen opetuslapset, itseään lukuun ottanatta.
Hävetä liikkeen pitäisi ylpeyttään ja saamattomuuttaan, eikä ylpeillä ainoana autuaanksitekevänä liikkeenä.
"mutta minusta asia on niin, ettei yksikään ihminen ole synnitön."
Kaikki olemme pois poikenneet ja syntiä tehneet, mutta eikö juuri siksi Jeesus tullut, että saamme syntimme anteeksi?
Jos uskon että Jeesus sovitti minun syntini, niin tulen synnittömäksi, ja jos en usko, niin pysyn syntisenä.
Jos uskon tämän omalle kohdalleni, niin miksi en myös kanssaveljeni kohdalla.
Jumalalle. Meidän tehtävämme eiole tunnustaa tai kieltää kenekään uskoa. Tehtävämme on vain kuunnella asianomaisen OMAN suun tunnustus, tunnustaako hän Jeesuksen Herrakseen, ja uskooko Jumalan herättäneen Jeesuksen kuolleista kolmantena päivänä. Jos näin on, niin silloin olemme veljiä ja sisaria Jeesuksessa Kristuksessa.
Olen samaa mieltä, ja siksi meidän ei tulisi tuomita toisiamme. Ei vanhemman nuorempaa, eikä nuoremman vanhempaa.
Juuri näin! Aamen!
Kiitos Jeesus sinun rakkaudestasi. Sinä nostit minut ylös sontaisesta loasta, ja asetit jalkani kalliolle. Sinä Jeesus olet se Kallio josta vuotavat elämän veden kirkkaat virrat. Hallelujaa!
Minä löin sinua Jeesus, sinä et vastannut minulle lyönnillä, vaan armolla ja rakkaudella!
=====
Ps. 84:2 -13
Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.
Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat! Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!
Tämän mahtavampaa kuvausta ei enää tässä maailmassa voi olla.
Näkee että Daavid on kirjoittanut tämän psalmin, juuri siellä Herran esikartanossa. Totisesti taivasten valtakunta alkaa jo tässä ajassa.
Joka kerta kun luen tämän psalmin, niin se tuntuu jokaisessa solussa. "minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti".
Nämä sanat tuntuvat, kuin niillä olisi ruumis jolla voi koskettaa.